Hopeinen Omena

Le Corbusier kirjoitti:Eikö Monty jo vastannut tuohon elämän tarkoitukseem

Misä mun taggi o?

Eipä oikeastaan, enkä itse asiassa ole Montyn väittänyt vastanneen tai olleen vastaamatta. Siinä Mikaelin viestissä kommentoitiin Adelen väitettä jonka mukaan tarkoitusta ei ole. Hieman tarkkuutta lukemiseen, kiitos. Taggistasi en tiedä.

Mikael K. kirjoitti:Kyse on siitä, että väitit elämän olevan tarkoituksetonta. Nyt pohdimme sitä pitääkö väitteesi paikkansa globaalisti vai onko se vain sinun oma näkemyksesi elämästä ja maailmasta. Mitä omaan näkemykseeni tulee niin se on kaikkien tiedossa eikä sitä tarvitse sen enempää pohtia, kun se ei ole nyt asian ydin.

Väärin.
Juuri tuo sinun itse itsellesi keksimä elämäntarkoitus on asian ydin. (Tarkoitus, jonka ilosanomaa niin polttavasti haluaisit jakaa keskuuteemme, mutta menneet kokemuksesi estävät kiitolaukalle lähdön.)

Kuten Lare niin laittamattomasti kirjoitti: "Haaste (on) että olematonta ei voi todistaa olemattomaksi. Jos joku väittää elämällä olevan tarkoituksen, tuo väite tulisi todistaa…. "Jokaisen pitää itse keksiä nielekästä puuhaa syntymän ja kuoleman väliin…"

Ja tuo itselle mielekäs puuha vaatii itse keksityn elämäntarkoituksen.

Esimerkki. Ihmisestä voisi tuntua, että tämä nykyinen elämä ei riitä ja kuolema pelottaa, joten on luonnollista haluta jatkoaikaa.

Ensiksi tulee mieleen syödä terveellisemmin, liikkua enemmän, ts. tehdä kaikkensa, jotta viikatemies pysyisi loitolla. Sitten mieleen hiipii kavala epäilys; "Entä jos kuolenkin huomenna onnettomuudessa? Joku känni kurvaa autollaan ylitseni ja sitten jäännökseni kerätään imupaperilla asfaltilta? Syönkö ituja turhaan, onko keksitty mitään parempaa ja turvallisempaa ratkaisua"?

Sitten silmiin osuu artikkeli "Hanki Iankaikkinen elämä Jeesuksessa Kristuksessa". Luet sen kiinnostuneen ja vakuutut asian toimivuudesta ja ongelmasi on saanut ratkaisun.

Tuon jälkeen sitten tekee parhaansi, jotta täytät kriteerit taivaan porttien aukeavuudesta. Onko oma toiminta mielekästä ulkopuolisen mielestä on toinen juttu, mutta saahan tuollakin ajan kulumaan.

adele kirjoitti:

Mikael K. kirjoitti:Kyse on siitä, että väitit elämän olevan tarkoituksetonta. Nyt pohdimme sitä pitääkö väitteesi paikkansa globaalisti vai onko se vain sinun oma näkemyksesi elämästä ja maailmasta. Mitä omaan näkemykseeni tulee niin se on kaikkien tiedossa eikä sitä tarvitse sen enempää pohtia, kun se ei ole nyt asian ydin.

Väärin.
Juuri tuo sinun itse itsellesi keksimä elämäntarkoitus on asian ydin. (Tarkoitus, jonka ilosanomaa niin polttavasti haluaisit jakaa keskuuteemme, mutta menneet kokemuksesi estävät kiitolaukalle lähdön.)

Miksi yrität vääntää asian koko ajan päin vastoin? Esitit, että elämällä ei ole tarkoitusta ja tätä tässä pitäisi pohtia. Sillä ei ole merkitystä mitä minä ajattelen, kun sinun väitteesi on se asian ydin ja pohdinnan kohde. Mutta olkoon jos et halua pohtia väitettäsi.

Mikael K. kirjoitti:Sillä ei ole merkitystä mitä minä ajattelen, kun sinun väitteesi on se asian ydin ja pohdinnan kohde. Mutta olkoon jos et halua pohtia väitettäsi.

Pohtia väitettäni? Tyyliin-"tutkimattomat ovat Jumalan tiet"-latteuksilla, jossa tarpeen mukaan musta voi olla valkoista ja valkoinen mustaa?

Kuten tässä:

"Ainoastaan privaattifilosofiaa ja käsien heiluttelua. Siitä ei voi tehdä globaaleja johtopäätöksiä.... haaste on jokaisella edessään. Sitä ei voi siirtää toisten harteille. Elämä kohtaa jokaisen ja siinä riittää pohdittavaa. Pikavastauksia ei ole. On vain osavastauksia ja jatkuva haaste etsiä ja pohtia lisää.

Globaali johtopäätös? Privaatifilosofia? Haaste? Sitten joukko itsestäänselvyyksiä, kuorrutettuna tekosyvällisyydellä, kuin suoraan jostain Pulkkisen sketsistä. Papin ainesta. Pystyt kyllä parempaan.

Hmm... Ehkä en tarkoittanut aivan tätä, kun aloin pohtia tietokonepelaamisen vaikutusta ihmisen elämään...

"Ehkä et tarkoittanut aivan tätä"?
Ehkä sitten kuin tiedät mitä tarkoitit ja halusit, jaat sen kanssamme?

KunkkuJ kirjoitti:Hmm... Ehkä en tarkoittanut aivan tätä, kun aloin pohtia tietokonepelaamisen vaikutusta ihmisen elämään...

Hyst nyt! Nosta jalat pöydälle ja nauti tästä komiikasta.

KunkkuJ kirjoitti:Hmm... Ehkä en tarkoittanut aivan tätä, kun aloin pohtia tietokonepelaamisen vaikutusta ihmisen elämään...

Eikös se konkurssi tullut kuitenkin jo näkyviin...

Mikael K. kirjoitti:Eikös se konkurssi tullut kuitenkin jo näkyviin...

Kieltämättä. Ainakin, jos tilannetta arvioi vastausten älyllisen tason perusteella.

Tämänkin keskustelun kuluttama aika on pois pelaamisesta.

Lare kirjoitti:Tämänkin keskustelun kuluttama aika on pois pelaamisesta.

Minä ainakin pelaan samalla kun luen tätä.

Lare kirjoitti:Tämänkin keskustelun kuluttama aika on pois pelaamisesta.

Tuo lienee sitä ajanpeluuta. Olikos se tuo Adele, joka tuumasi elämän semmoista juuri olevan, ajanpeluuta ennen lopullista kaulimen kopsautusta?

Joku tolkkuhan se pitää olla mukuloilla pelaamisessa, ihan kaikessa tekemisessään. On ensi sijassa vanhempien asia siitä huolehtia, ei päikyn, ei koulun eikä varsinkaan yhteiskunnan. Ongelma lienee löytää niitä tolkun vanhempia, alkaa olla kierrossa jo sellainen sukupolvi, joka on tolkutta kasvanut. Mikäli tolkku lajissa kuin lajissa on ajat sitten kadonnut, saatan kuvitella sen uudelleen löytämisessä riittävän puuhaa, josko löytyy aikuisenakaan.

Jättäisin kernaasti tästä keskustelusta pois ikuisuuskysymyksen elämän tarkoituksesta, jokaisen pitäisi kuitenkin huolehtia osaltaan siitä, että pystyy työnteollaan elättämään itsensä ja osansa hankitusta lapsikatraastaan. Tämän toiminnan tuloksena kerätyistä verovaroista maksetaan mm. ilmainen koulunkäynti joka iikalle maassamme, lähes ilmaiset terveyspalvelutkin, lisäksi jelpitään heitä, joilla ei psyykkisen tai fyysisen kuntonsa takia ole työntekoon halusta huolimatta mahdollisuutta. Mikäli yhteiseen verokassaan ei kerry riittävästi, jostain on tingittävä ja sitä enemmän, mitä harvempi tuota yhteistä kassaa lihottaa. Ihan silko selvä tosiasia.

Mitä vanhemmaksi tulee, sen enemmän uskoisin elämässä havaittavan merkitystä ja sisältöä, kukin herkkyytensä mukaan. Tällaisella nettifoorumilla pitkähkön ajan roikuttuani olen saanut hyvistä ystävyyssuhteista aivan huikean määrän uutta sisältöä
elämääni viestittelyistä ja tapaamisista. Mikäli myös normi-innokkaan pelaamisen bonuksena löytää uusia, kiinnostavia kaveruussuhteita, on toiminta suorastaan suositeltavaa. Yksin ei ole hyvä olla, kenenkään.

^ Kylläpä sitä nyt leperrellään ja hempeillään. Vasta äskenhän tämä elämän tarkoituksen kaulimen heiluttamisesta löytänyt neito valitteli painajaismaisista kokemuksista homppulaisten tapaamisten johdosta. Tuuli on siis kääntynyt, toivottavasti ei sentään ala tuulla hyytävää pohjoisen suunnalta.

adele kirjoitti:Ymmärrän mahdollisuuden astua seuraavalle henkiselle tasolle. En tosin mitenkään näe, että ihmisen taso nousisi tietokonepelaamisen kautta. Se on vielä epätodennäköisempää, kun tehdä sama perustamalla perhe ja lisääntymällä, josta monet perheelliset esittävät seuraavan automaattisen henkisen tason nousun.

Sinun väitteesi oli, että ihmisen toiminta johtaa kahteen perussyyhyn a) päivänkakkara saamiseen ja b) kuoleman pelkoon. päivänkakkara saamisen evolutiivinen tarkoitus on lisääntymisen tarve. Pohdin josko esim. tietokoneen pelaamiseen enemmän keskittyvä toiminta on merkki joidenkin yksilöiden orastavasta tietoisuudentason kasvusta. Yhteiskunta ja ihmiset polarisoituvat kokoajan enemmän. Nörteillä ja kehitysmaiden savanni-ihmisten välinen kuilu kasvaa jatkuvasti. Kummat hallitsevat tulevaisuuden maailmaa, se on mielenkiintoinen kysymys. Tietysti vielä jää tuo kuolemanpelko, jossa peleihin paettaisiin kuolemaa. Niin no... miksei mutta mihinpä ei kuolemaa paettaisi? Eikö moottoripyöräily ja purjehdus voi olla ihan samalla tavalla kuolemanpelosta johtuvaa toimintaa? "Minun pitää purjehtia ympäri maailman ja ajaa moottoripyörällä läpi Etelä-Amerikan ennen kuolemaani, jotten ole heittänyt elämääni hukkaan." Jos kuoleman jälkeen on pelkkää tyhjyyttä niin miksi nämäkään kokemukset merkitsisivät mitään?

Tämä tietoisuuden nousu siis tapahtuu kiinnittämällä katse sisimpään, kun taas peleissä huomio suunnataan itsestä ulos, eli olemme käsitteellisen mahdottomuuden edessä. Tämä ei tietysti sulje pois sitä, että pelissä voi olla opettava tarina ja sanoma, (joka tietysti lopulta ei aiheuta mitään muutosta kenessäkään, ellei se käännä katsetta ihmisen sisimpään)

Ei vaan kun on tajuttu elämän ja nyky-yhteiskunnan mielettömyys niin voidaan antautua triviaaleillekin harrasteille, koska palkinto muusta toiminnasta koetaan niin mitättömäksi ettei kannata. Tilanne voi muuttua kun tarpeeksi suuri massa saavuttaa korkeamman tietoisuudentason, jolloin muut aktiviteetit voivat taas tulla enemmän mielekkäiksi, kun kriittinen massa pakottaa järjestelmän muutokseen.

Ottaessani kantaa olen yhdeksi näkökulmaksi ottanut yhteiskunnan näkemyksen. Yhteiskunnan näkemys ei ole minun näkemys. Järjestelmän kannattajille suurimpana peikkona näyttäytyy nykyisen  "hyvinvointiyhteiskunnan" alasajo. Itse pidän tätä toivottavana suuntana, koska nykyiseen järjestelmään on sisäänrakennettu nykyinen "syrjäytyneiden" tuottokoneisto, jonka seurannaisia muun muassa nuo 32000 kadonnutta nuorta ovat.

Mutta joku defenssi saa sinut kirjoittamaan pelaamisesta negatiivisessa merkityksessä, vaikka se oman sisäisen logiikkasi mukaan edesauttaakin toivomaasi kehityssuuntaa?

Olen rakkauden apostoli. Monesti iso kalossinkuva takapuoli, on se suurin rakkaudenteko, mitä ihminen voi tehdä. Jos vanhemmat todella rakastaisivat syrjäytynyttä apaattista pelaavaa lastansa, he ensin katkaisivat sähköt ja potkaisivat addiktin pihalle räntäsateeseen, kippaisivat PC:n perässä ja vaihtaisivat lukot, samalla heippaterkkuja huudellen. Kehoittaisivat tulemaan käymään, kunhan on saanut jalat ovat oman pöydän alle.

Pelaajien keski-ikä heiluu jo reilusti päälle kolmenkympin (google kertoo), joten on aika outoa käsitellä koko pelaamisasiaa pääasiallisesti jonain kotona asuvien teinien juttuna.

Pitkällä tähtäimellä, jos muutosta ei tapahdu, Japani on umpikujassa. Japanilla on yli tuhatvuotinen historia ulkovalloista eristymisestä, jossa sama kaava on toistunut. Tuosta toistosta voisi halutessaan oppia, mihin tuo politiikka eristymisineen johtaa. Tulevaisuudessa, jonain päivänä, uusi Matthew Perry on saapuva ja vuosi 1853 eletään uudestaan, tavalla tai toisella.

Onko Japanin eristyneisyydellä ja aseksuaalisuudella jotain tekemistä keskenään? Ei kait pian tarvita enää ihmisten välistä seksiä, jotta voidaan tarvittaessa tuottaa lapsia. Japanissa on 127 miljoonaa ihmistä, kyllä siellä kestää väkiluvun laskea ja reilusti. Itse kirjoitit miten väkiluvun kasvu on maailman suurin ongelma.

Maailman kaikki nykyiset ongelmat ovat liian väestömäärän seurauksia. Miksi siis idea lisääntymisestä olisi ideani? Tässäkin katson asiaa muiden näkökulmasta, sillä onhan valtaosa meistä niin riemuissaan itsestään ja omista ominaisuuksistaan, että haluaa välttämättä ja kaikin tavoin levittää oman geeniperimänsä ilosanomaa, vaikka näin ulkopuolelta katsottuna heidän toiminta synnyttää vain myötähäpeää.

Kirjoitit miten pelaaminen vaikuttaa negatiivisesti miehen markkina-arvoon naisten silmissä. Arvaan että evoluutiopsykologisesti tarve naisten kaatamiseen löytyy tarpeesta levittää omia geenejään. Eikö nämä asiat ole siis hyvin lähellä toisiaan. Kirjoitat yhtä aikaa miten miehen pitäisi pitää yllä korkeaa markkina-arvoa ja et kuitenkaan kannata lisääntymistä. Silloin ei voida tulla kuin siihen tulokseen, että naisten kaataminen on triviaali harrastus siinä missä tietokoneen pelaaminenkin.

Väärin. Monella meistä on käsitys, että kaikki työ on samanarvoista. Ei ole. Elintasomme nousu on ulkomaankaupan seurausta. Jos myymme ulkomaille enemmän kun mitä itse ostamme sieltä, elintasomme kasvaa. Se, että työttömyys poistettaisiin ja talouden ongelmat ratkaistaisiin tekemällä jokaisesta paidanpesijä, joka pesisi vasemmalla asuvan naapurin paidan, ei nosta elintasoamme.

Ei elintasomme nousu johdu ulkomaankaupasta, vaan työn tehostumisesta ja tekniikan kehityksestä. Tietysti vapaakauppa nostaa elintasoa, kun väki tekee sitä missä heillä on suhteellinen etu. Rovio myy ulkomaille, mutta pesee tavallaan paitoja. Rovio pesee jenkin paidan ja siirtää rahat suomalaisen taskuun, joka käyttää voittamansa rahat antamalla jenkin pestä oman paitansa (esim. katsoo amerikkalaisen elokuvan), voittiko jompikumpi kansakunta jotain? No joo "henkinen hyvinvointi" kasvoi, koska molemmat saivat kaipaamansa "hengenravintoa", mutta miten tämä edisti pitämään huolta niistä vähäosaisista, joista niin kovin huolissasi olit?

amanita kirjoitti:Jättäisin kernaasti tästä keskustelusta pois ikuisuuskysymyksen elämän tarkoituksesta, jokaisen pitäisi kuitenkin huolehtia osaltaan siitä, että pystyy työnteollaan elättämään itsensä ja osansa hankitusta lapsikatraastaan. Tämän toiminnan tuloksena kerätyistä verovaroista maksetaan mm. ilmainen koulunkäynti joka iikalle maassamme, lähes ilmaiset terveyspalvelutkin, lisäksi jelpitään heitä, joilla ei psyykkisen tai fyysisen kuntonsa takia ole työntekoon halusta huolimatta mahdollisuutta. Mikäli yhteiseen verokassaan ei kerry riittävästi, jostain on tingittävä ja sitä enemmän, mitä harvempi tuota yhteistä kassaa lihottaa. Ihan silko selvä tosiasia.

Minä kyllä olin ymmärtänyt, että tässä ketjussa pohditaan henkistä konkurssia, ei taloudellista. Voisiko otsikon kenties korjata?

mcpekkis kirjoitti:
Minä kyllä olin ymmärtänyt, että tässä ketjussa pohditaan henkistä konkurssia, ei taloudellista. Voisiko otsikon kenties korjata?

Aihe ehti jo levitä laajemmaksi, lainauksesi viestistäni oli todellakin otsikon aiheen ulkopuolella, joskin ketjussa esille otettuihin asioihin liittyvää. Hieman hankala napsia täältä uuden otsikon alle viestejä, mutta mikäli KunkkuJ ketjun aloittajana haluaa laajentaa aihetta, passaa hyvin. Muussa tapauksessa pysyn itse ja toivon muidenkin pysyvän tiukemmin otsikon nykyisessä aiheessa.

Miksi ihmeessä tässä pitäisi aihetta ja otsikkoa laajentaa? Tämän aiheen tiimoilta riittää pohdittavaa aivan tarpeeksi yhteen keskusteluun. Tähän mennessä on käynyt selväksi, että elämän tarkoitus ja yksilön sekä yhteiskunnan taloudellinen pärjääminen on sidoksissa tietokonepeleihin. Mitähän vielä?

mikaw_ kirjoitti:... pääosin löysää soopaa...

Tietokoneen pelaamiseen … on merkki joidenkin yksilöiden orastavasta tietoisuudentason kasvusta.

Ja mitä tämä tarkoittaa käytännön tasolla? Miten tietokonepelaajan "orastava tietoisuudentason kasvu" on havaittavissa? Netti on loputtoman täynnä kaltaisia sanoilla veivaajia ilman substanssia.

Jos kuoleman jälkeen on pelkkää tyhjyyttä niin miksi nämäkään (tämän elämän) kokemukset merkitsisivät mitään?

??? Mitä sillä, mitä kuolemani jälkeen tapahtuu tai on tapahtumatta, olisi tekemistä elämäni ja sen kokemusten kanssa? Varmaa tietoa on ainakin se, että takaisin ei ole tulemista, kun lihava leidi on laulanut. Kukaan ei ainakaan toistaiseksi ole tullut. Nämä tämän elämäni kokemukset ovat minulle tärkeitä nyt.

on tajuttu elämän ja nyky-yhteiskunnan mielettömyys niin voidaan antautua triviaaleillekin harrasteille, koska palkinto muusta toiminnasta koetaan niin mitättömäksi ettei kannata.

Sitten kun tämä laajentunut "tajunta" lopettaa tarpeen syödä ja muutenkin irtautua realimaailman rasitteista, niin ymmärrän tämän. Nyt kun nörtiltä katkaistaan "mielettömän nyky-yhteiskunnan" sähköt tai "mieletön" nettiyhteys, niin lähinnä hermo menee. Tietysti ehkä jotkut "valaistuneet" voivat ottaa yhteyttä kavereihin astraalihahmossa, mutta toistaiseksi en ole nähnyt tästä todisteita?

Arvaan että evoluutiopsykologisesti tarve naisten kaatamiseen löytyy tarpeesta levittää omia geenejään.

Arvaat?

Kun tajuat, että jokainen esivanhempasi kautta ihmisen historian on onnistunut ensin sinnittelemään elossa sukukypsyyteen asti, sitten onnistunut löytämään kumppanin, jonka kanssa on paritellut, jonka seurauksena uusi elämä on lähtenyt käyntiin, jolta perilliseltä taasen on onnistunut sama juttu, ja joka homma on toistunut vuosimiljoonien ajan, ilman että olisi kertaakaan lyönyt vanteille, niin ymmärrät kuinka epätodennäköisestä tapahtumasta olemassaolossasi on kyse.

Sitten kun vielä mietit miten moinen rakentaa ihmistä, heitä joita täällä on, niin arvailu on loppu.

adele kirjoitti:pääosin löysää soopaa...

Höpöhöpö, argumenttisi eivät vaan ole tarpeeksi vahvoja vaan niissä on valtavia aukkoja.

Ja mitä tämä tarkoittaa käytännön tasolla? Miten tietokonepelaajan "orastava tietoisuudentason kasvu" on havaittavissa? Netti on loputtoman täynnä kaltaisia sanoilla veivaajia ilman substanssia.

Esim. sitä ettei elämän päätarkoitus olekaan levittää siementään mahdollisimman laajalle. Tämä taisi olla nyt kolmas kerta kun kirjoitan saman asian, tosin eri sanoin.

??? Mitä sillä, mitä kuolemani jälkeen tapahtuu tai on tapahtumatta, olisi tekemistä elämäni ja sen kokemusten kanssa? Varmaa tietoa on ainakin se, että takaisin ei ole tulemista, kun lihava leidi on laulanut. Kukaan ei ainakaan toistaiseksi ole tullut. Nämä tämän elämäni kokemukset ovat minulle tärkeitä nyt.

Jostain syystä koet tässä elämässä ja nyt tärkeäksi valistaa muita tietokonepelien turmiollisuudesta. Pitäisi olla moottoripyörän selässä Etelä-Amerikassa naisia naurattamassa ja jos jollain luuserilla ei ole tähän kunnon realistista mahddollisuutta vaan hän nörtteilee kotona tietokoneensa ääressä, niin pitäisi ainakin pyrkiä moottoripyörän selkään ja Etelä-Amerikkaan naisia naurattamaan, jotta saisi tärkeitä kokemuksia merkityksettömään elämäänsä. Hyvinvointiyhteiskuntasi romahtaisi sen siliän tien, kun porukka nakkaisi tympeät rutiininsa nurkkaan ja siirtyisi joukoittain moottoripyöräilemään Etelä-Amerikkaan. Toiveesi hyvinvointiyhteiskunnan romahtamisesta toteutuisi, mutta kuka pitäisi huolta niistä vähäosaisista, jotka olivat sinulle tärkeitä? En edelleenkään ymmärrä miten ja miksi yrität yhtä aikaa syödä ja säästää kakun.

Vaikuttaa että tarkoitus onkin loppujen lopuksi itseboostauksesi. Naurat muille ylentääksesi itsesi. Tuntuu ettet ihan loppuun asti ole kuitenkaan kaikkia asioita miettinyt.

Sitten kun tämä laajentunut "tajunta" lopettaa tarpeen syödä ja muutenkin irtautua realimaailman rasitteista, niin ymmärrän tämän. Nyt kun nörtiltä katkaistaan "mielettömän nyky-yhteiskunnan" sähköt tai "mieletön" nettiyhteys, niin lähinnä hermo menee. Tietysti ehkä jotkut "valaistuneet" voivat ottaa yhteyttä kavereihin astraalihahmossa, mutta toistaiseksi en ole nähnyt tästä todisteita?

Eli yksilöiden pitäisi kollektiivisesti tajuta, että pitää olla maksamassa veroa "yhteisen hyvän eteen"? Juurihan kirjoitit että nörtin potkiminen räntäsateeseen olisi parasta mitä voisi tapahtua. Ehkä nörtti toivookin nyky-yhteiskunnan romahtamista.

Filosofiassasi ei ole yhtään mitään järkeä.

Onneksi keskustelu kuivuu pikkuhiljaa kasaan ohittaessasi tärkeitä argumentteja "löysänä soopana". Tuskin tästä kukaan nimittäin viisastuu.

adele kirjoitti:

mikaw_ kirjoitti:... pääosin löysää soopaa...

mikaw_ kirjoitti:

adele kirjoitti:pääosin löysää soopaa...

Tässä taisi tulla oleellisin tästä keskustelusta.

mikaw_ kirjoitti:..löysää soopaa ajatusta vailla...

Ettei elämän päätarkoitus olekaan levittää siementään mahdollisimman laajalle.

Päätarkoitus? Juurihan tässä ketjussa on käynyt ilmi, että mitään tarkoitusta elämällä ei ole. Jos jonkun tarkoituksen haluaa, se on itse keksittävä. Itse olen valinnut olla lisääntymättä, eli on varmaa, että oma "pää"tarkoitukseni ei ainakaan ole ollut lisääntyä.

Sinulla on suuria vaikeuksia ymmärtää luettua tekstiä. Kannattaisi varmasti lukea pariin kertaan, jotta mahdollisuutesi ymmärtää kasvaisivat.

Lisääntyminen elämän päätarkoituksena, joka on monen valitsema tarkoitus, on vahvoilla pelaavaa nettikansaa vastaan, joka tyytyy kliinexin kanssa vemppaamaan peräkammarissa. Ero käy selväksi viimeistään siinä vaiheessa, kun paska iskee tuulettimeen.

Kun vemppaajasta on jäänyt jälkeen in-memorian liekki muistosaitille, on lisääntyjän jälkeläisillä valta kääntää virta pois serveriltä, jossa tuo bittiavaruuden liekki loimuaa. Huuda siinä sitten että "tuo on kyllä epistä".

Koet tässä elämässä ja nyt tärkeäksi valistaa muita tietokonepelien turmiollisuudesta.

?? Kuten olen kirjoittanut monesti aiemmin. Minulle on aivan sama mitä kukin tekee elämällään, kunhan maksaa itse laskunsa.

Hyvinvointiyhteiskuntasi romahtaisi sen siliän tien, kun porukka nakkaisi tympeät rutiininsa nurkkaan ja siirtyisi joukoittain moottoripyöräilemään Etelä-Amerikkaan.

Käy minulle. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, en ole se joka ensimmäisenä on kyykyssä. Käytän varasuunnitelmaa, kun elektroniikka ei pelaa, lentokoneet eivät lennä ja euroa ei ole.

Naurat muille ylentääksesi itsesi.

Totta kai nauran, mutta sillä erotuksella, että nauran myös itselleni.

Eli yksilöiden pitäisi kollektiivisesti tajuta, että pitää olla maksamassa veroa "yhteisen hyvän eteen"?

Mikä maanalaisen paikan "yhteinen hyvä". Se on käsitteellinen mahdottomuus, mitään asiaa, joka olisi kaikille hyvä, ei voi olla olemassakaan. Kollektiivinen tajunta? Kysymys on yksinkertaisista asioista. Ei riitä sähkön saamiseen, että liimaa asunnon seiniin kuvia pistorasioista ja että jonkun on ensin rahat tienattava ja laitettava ne sitten taikaseinään, josta syrjäytynyt ne hakee. Nuo kun tajuaa, on jo pitkällä.

Ehkä nörtti toivookin nyky-yhteiskunnan romahtamista.

Sitten kun nörtti luopuu empimisestään olemme samoilla linjoilla.

adele kirjoitti:Päätarkoitus? Juurihan tässä ketjussa on käynyt ilmi, että mitään tarkoitusta elämällä ei ole. Jos jonkun tarkoituksen haluaa, se on itse keksittävä. Itse olen valinnut olla lisääntymättä, eli on varmaa, että oma "pää"tarkoitukseni ei ainakaan ole ollut lisääntyä.

Minua ihmetytti miksi nostit tapetille tietokonepelaamisen aiheuttaman miesten markkina-arvon laskemisen. Mitä väliä sillä on, ottaen huomioon ettei elämällä ole tarkoitusta?

Sinulla on suuria vaikeuksia ymmärtää luettua tekstiä. Kannattaisi varmasti lukea pariin kertaan, jotta mahdollisuutesi ymmärtää kasvaisivat.

Kirjoitat ettei elämällä ole tarkoitusta, mutta pyrit kokoajan määrittelemään jotain "hyvän elämää". Mitä merkitystä subjektiivisella käsitykselläsi on?

Lisääntyminen elämän päätarkoituksena, joka on monen valitsema tarkoitus, on vahvoilla pelaavaa nettikansaa vastaan, joka tyytyy kliinexin kanssa vemppaamaan peräkammarissa. Ero käy selväksi viimeistään siinä vaiheessa, kun paska iskee tuulettimeen.

Voisitko avata tätä, että miten ero käy selväksi kun "paska iskee tuulettimeen"?

Kun vemppaajasta on jäänyt jälkeen in-memorian liekki muistosaitille, on lisääntyjän jälkeläisillä valta kääntää virta pois serveriltä, jossa tuo bittiavaruuden liekki loimuaa. Huuda siinä sitten että "tuo on kyllä epistä".

Ja tällä on merkitystä "vemppaajalla" tavalla...? Mistä se vemppaaja huutelee, pilven reunalta vai.

?? Kuten olen kirjoittanut monesti aiemmin. Minulle on aivan sama mitä kukin tekee elämällään, kunhan maksaa itse laskunsa.

Onkos se nyt niin, että yli 50% suomalaisistakin kuppaa systeemistä joten on jotenkin kohtuutonta ottaa silmätikuksi kotona minimaalisesti resursseja kuluttavat pelaajat.

Käy minulle. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, en ole se joka ensimmäisenä on kyykyssä. Käytän varasuunnitelmaa, kun elektroniikka ei pelaa, lentokoneet eivät lennä ja euroa ei ole.

Suomalainen systeemi ruokkii passiivisuutta. Työnvälitystoimiston yrittäjyyskurssilla opetetaan pääasiassa erilaisista tukimuodoista yrittämiselle. Suomessa taloudellinen toimeliaisuus tarkoittaa tukimahdollisuuksien kartoittamista. Jos teet työtä josta jää esim. 1500 euroa käteen ja vertaa kotona työttömänä oleskeluun jää eroa ehkä n. 700 euroa työssäkäynnin eduksi. Ajatellaan, että säästäisit palkastasi vuodessa vaikkapa 5000 euroa, niin voit jo kymmenen vuoden päästä ostaa alemmantason premium-auton. Olet siis paiskinut duunia 10 vuotta ja voit ostaa vähän paremman peltirotiskon pihaan. Kyllä kannatti! Don't hate the player, hate the game.

Mikä maanalaisen paikan "yhteinen hyvä". Se on käsitteellinen mahdottomuus, mitään asiaa, joka olisi kaikille hyvä, ei voi olla olemassakaan. Kollektiivinen tajunta? Kysymys on yksinkertaisista asioista. Ei riitä sähkön saamiseen, että liimaa asunnon seiniin kuvia pistorasioista ja että jonkun on ensin rahat tienattava ja laitettava ne sitten taikaseinään, josta syrjäytynyt ne hakee. Nuo kun tajuaa, on jo pitkällä.

Syrjäytynyt lakkaa olemasta sen siliäntien syrjäytynyt, kun taikaseinän toiminta lakkaa. Tekee vaikka rikoksia henkensä pitimiksi, mutta eipähän ole ainakaan syrjäytynyt. Ei se ole syrjäytyneen vika, jos yhteiskunta tukee syrjäytymistä.

Ehkä siinä mielessä, jos pelien ja viihteen kulutus on liian suuressa osassa yksilön elämässä. Ts. se mitä viihde antaa, määrää ja muokkaa sitä, miten yksilö ajattelee ja mitä yksilö tietää.

Tämän perustelen sillä, että pelit ja viihde ovat skriptattuja ja useimmiten niillä ei ole muuta tarkoitusta kuin viihdyttää. Niillä ei siis useimmiten ole tavoitteena opettaa tai sivistää kuluttajaa, vaan pääosin ainoastaan viihdyttää. Eikä niillä myöskään ole velvoitetta esittää asioita "oikein" tai vastata/esittää ratkaisua johonkin kysymykseen/ongelmaan. Näin ollen, mikäli pelien ja viihteen kulutus syrjäyttää yksilöllä jonkin vaihtoehtoisen tiedon hankkimisen tai muun "sivistävän toiminnan", voitanee sanoa, että mieli ja ajatukset pyörinevät aika pitkälti niissä maailmoissa ja asioissa, joita peleihin ja viihteeseen on "viihteenä" skriptattu, eikä esim. niissä asioissa, mitä pidämme jossain määrin universaaleina totuuksina (esim. tieteellinen tieto) ja joiden ymmärtäminen auttaa ja joiden on todettu auttavan ymmärtämään itse maailmaa ja ihmistä paremmin. Vaikka tämä ei subjektiivisen onnellisuuden näkökulmasta ole mikään ongelma, koska ainakin tässä (ja monessa muussa) maassa kukin voi elää miten itse näkee parhaaksi, niin voitanee silti väittää, että jos mieli, tietämys ja taidot rajoittuvat suurimmaksi osaksi siihen, mitä peleistä ja viihteestä imee, niin kovin globaalisti tai filosofisesti merkittäviä ajatuksia ja niistä seuraavia ratkaisuja niillä eväillä tuskin saa aikaan, koska perspektiivi ja pohjatieto niiden tuottamiseen puuttuu. Ja jos tästä ei seuraa muuta, niin ainakin henk. koht. olisin kriittinen tällaisten henkilöiden mielipiteitä/väitteitä kohtaan, silloin kun ne koskettavat jotakin asiaa, johon sitä laajempaa perspektiiviä ja pohjatietoa nimenomaan tarvittaisiin, jotta väite olisi mahdollisimman perusteltu, luotettava ja muutakin kuin vain subjektiivinen mielipide. Se, että "tyytyy" viihteen tarjoamaan maailmankuvaan, on tietysti yksilön oma päätös.

Valitettavasti meistä kaikista ei kuitenkaan liene esim. tutkijoiksi tai asiantuntijoiksi laajoihin ja globaaleihin asioihin, joten jollainhan sitä toimintaa pitää keksiä niillekin, jotka eivät syystä tai toisesta etsi "universaaleja totuuksia" tai ratko laajoja ihmisryhmiä tai asioita/tietoa koskevia ongelmia.

Valitettavasti meistä kaikista ei myöskään liene "koneiksi", jotka puurtavat vain joko tuottavassa tai henkistä tai yleistä tiedollista pääomaa kasvattavassa toiminnassa, ilman minkäänlaista "nollaus"-harrastusta, jolla tuottavan fyysisen tai henkisen työn rasituksesta voi toipua. Siinäkin suhteessa viihteen kuluttaminen, tai ainakin vähintään sen olemassaolo, voi olla universaalimmin perusteltua, mikäli se auttaa yksilöä palautumaan, jotta hän voisi tehdä näitä tuottavia toimintoja.

Ennemmin minä pelaan Mariota kuin lähtisin työkavereiden kanssa kaljalle/keilaamaan. Pelaaminen on terveelllisempi, sivistyneempi ja halvempi vaihtoehto. Pelaaminen on myös mukavaa perjantaisen illan viihdykettä kun olet lämmittämässä uunia ja vatsa täynä ruokaa tylsän työpäivän/illan päätteeksi. Ennen pelasin 1h päivässä ja se muuttui vuosien saatossa 3-6h päivässä. Nyt pelaan 1-2h viikossa. Ei paha mielestäni. On sitä nuorena mennyt kyllä koko viikonloppu pelatessa. Nykyään menee siis se 1-2h viikossa.

On myös pelejä missä pääsee romantiikka valtaan. Tokimeki Memorial (Snes) oli ensimmäinen romanssi videopeli muistaakseni minulla. Ei vastaavaa voi kokea oikeassa elämässä. Mitä sitten vaikka oikeassa elämässä törmään alusvaatekuvastossa ja telkkarissa olevaan malliin. Vaikka kuori olisi kuinka priimaa niin sisältö on tärkeämpää. Sama pätee peleihin ja nyt tarkoitan grafiikkaa. TIedän kyllä sellaisen naisen kuka täyttäisi niin sisäisesti kuin ulkoisesti kaikki unelmat, mutta se raha. Parempi vaan pelata ja kokea videopelissä ne romanssit. Pettymykset pienempiä, mutta sydänsurut suurempia Sitä kimulia ei voi kiskoa pelimaailmasta oikeaan elämään.

Tetriksessä on kivaa yrittää rikkoa myös ennätyksiään. Vauhti kiihtyy ja kiihtyy kunnes kaikki kosahtaa. Olen huomannut kuinka suoritustaso nousee ihan mahdottomien tilanteiden edessä. Pystyn kumoamaan vielä muutaman rivin vaikka moni sanoo seuraavan palikan tuovan game overin ruutuun. Vanha kunnon Gradius tai R-type. Voi luoja sitä tunnelmaa. Pelit olivat parhaimmillaan ennen Ocarina of Timen tuloa. Sen jälkeen pelit on menneet huonoon suuntaan. Ihmettelen miten joku Angry Birds kiinnostaa? Eihän sellaisen pelaaminen ole edes pelaamista. FaceBook pelit? Eihän ne ole pelaamista.

Muistan kuin eilisen päivän kun vaahtosammuttimen kokoisena pelasin ensimmäisen kerran. Olisinko ollut 4-5v. Silloin pelit olivat harvojen tiedossa. Muistan myös ensimmäisen lainaamani pelin kun sain Pac Manin nurkkaan lainaksi. Kyseessä siis oli isompi pönttö/laitteisto (kolikkopeli) ja waka waka waka ääni muistuu vieläkin mieleen ja se keltainen kotelo ja musta verkkojohto seinään. Jotkut varmaan pelanneetkin sitä kolikkopelinä jossain nuoruudessaan.

- Muistan kun pelasin Chrono Triggeria ja Chronolle kävi huonosti. Olin täysin eläytynyt pelimaailman lumoihin. Kohtaus oli oikein tunteisiin vetoava.
- Final Fantasy VII ja Aeriksen kuolema. Vaikka olinkin ihastunut Tifaan niin kyseisen neitosen kuolema oli surullinen kokemus. Kun pelasin FF-VII niin musiikki pauhasi ämyreistä. Tunnelma oli taattu.
- Muistan kuinka ihastuin Katawa Shoujo pelissa Hanakoon tämän vuoden alussa. Tämä tyttö päätyi myös kännyn taustakuvaksi. Ennen oli VW-logo monen monta vuotta.
- Metroidin läpipeluu ja lopussa Samus Aran on bikineissä. Siinähän nuoren kollin syke nousi. Naiselta näkyi vähän reittä. Tiedän. Tämä on kesyä nykyisille kolleille.
- Resident Evil ja koirien ikkunasta hyppääminen. Tämä toi pelit uudelle ulottuvuudelle. Sitä sätkähti, mutta Zelda II loppulinnassa tippuva sininen möykky säikäytti enemmän.
- Mappy. Täsäs on niin iloinen melodia.Mappy Kunkku tuskin tulee laulamaan minun kanssa kuoroon.
- Romantiikka katossa 1.00 min kohdalla Chrono Trigger Ending Varoitus. Yksi lopuista, jos et peliä ole pelannut läpi.

Ilman videopelejä elämä olisi ollut miljardi kertaa tylsempi ja köyhempi. Varmaan Kain ja Mailia voivat vain ymmärtää mitä ajattelen. Tuskin kukaan muu.... Videopelimaailmassa on ihan mahdottoman kauniita naisiakin. Ei tuolla kylillä sellaisia näe, mutta internetissä kylläkin. Kirjeissä olevissa kuvissa ja sähköpostin liitetiedostoissa näkee. Lahjoittakaa 5000€ niin mie saan treffit en ole menossa Pohjois-Koreaan treffeille kuitenkaan. Lähelle kuitenkin

Mitä luultavimmin olet tahtomattasi elävä esimerkki siitä mihin hillitön pelaamienen johtaa siinä vaiheessa kun pitäisi pariutua. Elit tuolloin virtuaalitodellisuudessa jalat tukevasti ilmassa.

Nyt sitten olet peräkammarissa ruikuttamassa naisen puutetta.

Jäljelle on jäänyt (naisen silmillä katsoen) statusongelma, joka johtaa (naisen silmin) alhaiseen markkina-arvoon (=kysyntäongelma).

Sitten on tarjontaongelma. Ponnistelut tulisi tehdä paikoissa, jossa on runsaasti tarjontaa, eli kalastaa kalaisissa vesissä. Sinä jäät mieluummin sohvalle pelaamaan, kun tarkistamaan sitä vähäistäkin tarjontaa mitä on olemassa.

Kolmas on markkinointiongelma. Kertomalla naiselle niistä kaikista virtuaaliromansseista, joita on peleissä kokenut, ei ole omiaan pelaamaan hyväksesi.

Eli, ei kannata ihmetellä miksi asiat ovat niin kuin ne ovat.