Hopeinen Omena

Lähetetty: **4.4.2009 klo 18.42**

Tässä laatimani aivan uunituore suomalainen näppäinjärjestys (jos katsotte käyttökelpoiseksi, ottakaapa käyttöönne). Koska näppäinjärjestys perustuu pääosin suomen kielen kirjaimien yleisyysjärjestykseen, lienee se suhteellisen helppo omaksua. – Varsinkin sellaiselle henkilölle, joka vieroksuu pikkusormien käyttöä näppäimistöllä, tämä näppäinjärjestys voisi olla kokeilemisen arvoinen, ja ehkä tie jonkinasteisen kymmensormijärjestelmän käyttöön. Ainakin itsellä näin pääsi käymään.

Koodi: Valitse kaikki

ZRKPDX-näppäimistö (4.4.2009) // [2], [3]

§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- z r k p d x o i u å f ¨
--- y s l t h g a ä e c j '
-- < q w m n b v ö , . -

Näppäinjärjestyksen suunnittelussa olen noudattanut mm. seuraavia periaatteita:

Vokaalit (pääsääntöisesti) oikean käden sormille, koska tällöin molempien käsien sormet vuorottelevat kirjoitettaessa luontevammin.

Pikkusormen käyttö minimiin eli suomen kielen yleisimmin käytetyt kirjaimet ”vahvoille” sormille (ks. Kaisa Häkkinen: Suomen kielen äännerakenteen ominaispiirteitä kirjassa KSL/Tietolipas nro 93 [1983]).

Tästä syystä olen sijoittanut yleisimmät kirjaimet a, i, n, t, e, s, k, l, ä, u, o, … mahdollisimman keskelle näppäimistöä, vältellen näppäimistön oikeaa ja vasenta laitaa. Kolme kirjainta (s, b ja i) on jäänyt paikoilleen ikään kuin maamerkeiksi. Huomaa myös muistiavut: ys … … cj. Muitakin näppäinjärjestyksen muistiapuja löytyy.

Sijoittelussa olen yrittänyt ottaa huomioon myös diftongien (oi, ai, ei, …) ja konsonanttijonojen (ks, nk, lt, …) yleisyysjärjestyksen sekä niiden luontevan kirjoittamisen. Tässäkin yllä mainittu kirja on ollut tärkeä osviitan antaja yleisyysjärjestyksen osalta. – Kannattaa lukaista kirja, jos asia kiinnostaa.

Kaikki välimerkit (ja monet muutkin merkit) ovat entisillä paikoilla.

Käsien ”aura-asento": vasen / \ oikea. [1]

Näppäinjärjestys on tarkoitettu etupäässä suomenkielisten tekstien kirjoittamiseen, mutta se soveltunee moniin muihinkin kieliin. – Parhaimman käsityksen näppäinjärjestyksestä toimivuudesta saa väsäämällä sen jollakin siihen soveltuvalla ohjelmalla ja sitten vain kirjoittamaan…

Täytyypä sanoa, että on ollut mielenkiintoinen projekti.

P.S. Tätä ennen suunnittelin myös sellaisen näppäinjärjestyksen, jossa vokaalit sijoittuvat näppäimistöllä vasemman käden sormille, mutta yllä esitetty näppäinjärjestys tuntui kuitenkin (käyttökokemukseni perusteella) käyttökelpoisimmalta. Johtunee varmaan siitä, että olen oikeakätinen…

EDIT:
[4] Viestiketjun otsikko lyhyemmäksi // 27.1.2018
[3] e:n ja u:n paikat vaihdettu keskenään (korjattu kaavioon) // 3.5.2009
[2] ö:n ja å:n paikat vaihdettu keskenään (korjattu kaavioon) // 15.4.2009
[1] lisäys // 11.4.2009

Lähetetty: **10.4.2009 klo 14.19**

Suomen kieli on ns. ”aintes”-kieli eli suomen kuusi eniten käytettyä kirjainta ovat a, i, n, t, e ja s. Ne kattavat n. 56 % kirjainmassasta (ks. kirjallisuusviite edellisessä viestissäni). Kaksi eniten käytettyä kirjainta sanan alussa ovat k ja s ja lopussa n ja a. Aikoinaan keräsin erästä pikakirjoitusjärjestelmää varten vajaan 5 000 sanan harjoittelusanaston, joka eteni progressiivisesti (lähes) suomen kielen kirjaimien yleisyysjärjestyksen mukaisesti. Tätä sanastoa käytin hyväkseni myös yllä olevaa näppäinjärjestystä laatiessani. – Tässä pieni ote sanastosta näppäimistövertailujanne varten (huom! kirjaimien yleisyysjärjestystä ei ole tässä täysin noudatettu):

A I N T E S → aate, ai!, aie, aina, ainainen, aine, aines, aisti, aita, ananas, anestenia, ansa, antaa, anti, antiteesi, ase, aseet, asettaa, asia, Asta, aste, asteittainen, asti, astin, Ateena, attasea, Eesti, eine, en, enne, ennen, ensi, entinen, esine, esite, essee, Essen, este, et, etninen, etsin, ette, ien, ies, itse, nainen, ne, neste, niiata, niin, niini, niitata, niitti, Nina, ns., saita, sana, saniteetti, sata, se, senaatti, setti, sinne, siistata, sintsi, sitaatti, sitten, taas, taata, tae, tai, taitaa, taiten, taittaa, tasainen, tasan, tasassa, tase, taseessa, te, tee, teesi, tentata, testata, testi, tie, tienata, tiistai, tiistaina, tina, titaani.

Ä → enetä, ennestään, estää, itää, nenä, nääs, siinä, siitä, sinä, täi, tänään, tätä, äes, ääneti, ääni, ässa.

K → aika, etiikka, kiina, kiiski, kääntää, sakset, sankka, sekä, säkä, takki, tekniikka.
P → aspekti, kipinä, pappi, petata, pisteittää, pää, päteä, sapatti, säppi, tippa.

L → alakanttiin, eläin, ilta, kallistaa, kielteinen, laippa, lakea, laki, laskea, lappalainen, palata.
H → ahne, ehkä, halata, he, heinä, helleeni, hiha, hinta, hän, ihan, läheinen, piha, ähista.
D → ahdata, ahdin, Delhi, idea, nähdä, padan, pidäke, sadas, stadi, tästedes, äidin.
R → aparaatti, arastella, haitari, internaatti, karenssi, kerrannainen, parantaa, railakas, resistanssi, sakraalinen, siideri, tarkastaa.

EI → eine, heinä, ehkei, ei, eivät, heitteillä, Kreikka, leiri, perinteikäs, seireeni.
IE → ien, hiekka, kenties, kielteinen, kieltää, pieni, sietää, rieska.
AI → aihe, aina, haikailla, kreikkalainen, nokialainen, paikka, raide, raita.
ÄI → eläin, häpäistä, näin, kesäinen, pääsiäinen, ristiäiset, säile, säikähtää, äijä, , äiskä, äiti.

J → ja, jae, jatsi, jne., jännite, jäte, sijaita, taaja, apaja, elje, jäljittää, kirjain, laskija, palje, heijastin, taiteilija.

U → adjutantti, airut, duuni, hanuri, hattu, huuli, huussi, juurikas, kuka, kun, kuu, kuukausi, lehahdus, takuu, puute, raakuus, suunta, suurtaajuinen, tulla, uljas, uljuus, uni, uuhi, uuni, uusi.
O → aho, aikoa, auto, eroosio, hajota, hevonen, hieno, homppu, horisontaalinen, jano, jo, Jokohama, jos, jotta, kello (klo), kiitos, kirjolohi, kokooja, loppiainen, on, odottaa, oikea, ole, olen, olet, olette, olla, ovat, rehtori, sadon, takoa, terrori, toppari, tokko.
M→ aamu, alumiini, ammottaa, emme, hammas, harmonikka, imperatiivi, jonkinmoinen, lammas, lämmetä, maa, me, mennä, mies, miitti, minä, modeemi, olemme, slummi, some, tämä, uudenmallinen.
V → aava, eivät, kaava, kaivata, keskiviikko, korva, kvartti, päivä, särvin, vaaka, vaalit, vaan, vaara, vaimo, vaikka, vain, vajaa, vaje, vana, viikko (vko, vk), virkavapaa, vohveli.

OI → hohhoijaa, jolloin, kartoittaa, kirjoittaa, koi, koira, noin, oikukas, velvoite.
AU → auto, autuas, antautua, hauki, kauha, lauha, saunottaa, sakkautua, vatkautua.
UI → huima, kuin, puistaa, suipeta, suurtaajuinen, tuiki, muikku, uida, uimari.
IU → kiuas, kiuru, pariutua, saippualiuos, tiu, tiuha, vappuviuhka,
EU → euro, Eurooppa, farmaseutti, hattureuhka, leuka, neuvosto, neuvoton.
OU → koulu, kuroutua, lounas, rouva, touhottaa, oudoksua, Oulu, ounastella.
UO → huomattava, huono, luo, luokanopettaja, luomu, muoto, nuori, puola, runous.

Y → hymy, hyytävä, kysymys, kysyä, kyykäärme, rymytä, yliopisto, yhteiskunta.
Ö → jätös, lähtö, pölyyttää, römeä, rönöttää, tömähdys, tönö, Töölö, öljy, ötökkä.

YI → erityinen, hyinen, hymyillä, kyhmyinen, syksyinen, sävyisä, yksityisyritys.
ÄY → jäyhä, jäynä, käymälä, käytävä, näyttelijä, näyttöpääte, säynävä, täysikuu.
ÖY → köyhä, köynnös, köysi, löydös, löyly, löylyttää, löytää, pöytäkirja, Köyliö.
YÖ → hyödyllinen, hyöty, kyökki, pyörykkä, työ, työntäyteinen, yö, yökkö.
ÖI → eläköityä, epäröidä, huoneenlämpöinen, pöhöinen, runsastöinen, sähköinen, vähätöinen, öinen. [1]
IÖ → itiö, ministeriö, osakeyhtiö, sikiö, tiliöidä, yhtiö. [1]

NSS → tanssi; RKK → nurkka; NTT → lantti; RTT → kortti; LKK → potkukelkka; RSS → marssi; NKK → rankka; LSK → kalskahtaa; MPP → homppu, kamppailla; RST → karsta; RPP → korppi; RSK → kirskahtaa.

ST → ystävä; KS → yksi, jakso; NK → suomenkielinen; LT → enimmälti; NT → enintään; SK → laskelma, tiskata; HT → hohtaa, rohto; LK → etujalka; TS → fatsi; NS → hansa; TK → retki; LM → harjoitelma; RT → parta, hartaasti; RM → marmeladi, hormi; HD → ahdin, kaihdin; NG → bumerangi, englanninkielinen, jonglööri, kongressi, sangen; EJ → homejuusto; RK → huonekorkeus; RV → parvi, arvokas; MP → lämpö; RJ → sarja; HK → iltapäiväruuhka; LV → ilves; NH → inhimillinen, vinha; PR → pronomini, projekti; RS → myrsky, kursori; HM → satuhahmo; LH → jylhä; LJ → lahja; HN → ahne; LP → sälpä; NR → kenraali; RH → urheilija; RP → skorpioni; HL → juhla; HR → uhrimieli; KR → mikrofoni; LS → pikkelssi; MS → limsa, mamselli; PS → psykologia; PT → apteekki, optiikka; RN → saarnaaja; SV→ mittausvirhe; TJ → ketju, olutjuoppo; TR → ootrata, transitiivinen; TV → portviini; RB → verbi; KV → antiikva, kvintti; GL → globaali, globalisaatio, Google; ….

Å → Åbo Akademi, ångström, Århus; B → arabialainen, baari, banaani, betoni, bonus, debet, kebab, nobelisti, oboe, trubaruudi, tuubi, uzbekki, vuosibudjetti,; Q → boutique, squash, tequila; C → cicero, cumulus, vivace; G → agentti, hashtag, hygieeninen, imaginaarinen, laguuni, maaginen, polyglotti, propaganda, traaginen, varjagi, vintage, ylireagoidai; F → faarao, fagotti, flyygeli, filmi, grafiikka, safari; W → twiitti, watti, wiki, www-sivu; Z → zloty, zoologia, Ü → büro, Zürich; X → exlibris, ex tempore, jukebox, lux, sioux, tax-free, x-akseli, xerokopio.

Avainsanoja: ÅUIOGX-näppäimistö, FUIOGX-näppäimistö, ÅUIOGV-näppäimistö

(3) Lisätty linkki (27.1.2018)
(2) Lisätty sanaesimerkkejä (27.12.2014)

Lähetetty: **12.4.2009 klo 2.56**

Respektiä, hieno projekti!

Itse en kuitenkaan ole ottamassa käyttöön. Käytän US QWERTYa, koska suominäppiksessä erikoismerkit ovat kelvottomissa paikoissa. Vaihdan suominäppikseen silloin kun kirjoitan suomea, ja heti takaisin. En siis kirjoita suomea kovinkaan paljon.

Mielessä on pyörinyt, josko pitäisi vielä tämän elämän aikana opetella yksi erilainen näppäinkartta joka olisi ergonomisempi, nopeampi ja vähemmän rasittava kuin QWERTY, ja pysyä sitten siinä. Ensimmäisinä vaihtoehtoina tietysti tulevat mieleen dvorak, colemak, jne.
Ö ja ä-ongelmaa nuo eivät ratkaise, ja yhtään "ylimääräistä" nappia (jota en käyttäisi esim. koodatessa) mihin ne voisi laittaa ei ole.

Kun osaa kymppisormea ennastaan, ja on oppinut monet näppäinoikotiet (esim. tekstieditorissa liikkuminen) selkärankaan näppäimen fyysisen sijainnin eikä pelkästään kirjaimen suhteen, täysi kartanvaihto on niin iso projekti, että useampaa kertaa sitä ei kyllä ole varaa tehdä.

Lähetetty: **16.4.2009 klo 22.27**

Sleepperi kirjoitti: Ö ja ä-ongelmaa nuo eivät ratkaise, ja yhtään "ylimääräistä" nappia (jota en käyttäisi esim. koodatessa) mihin ne voisi laittaa ei ole.

Ainakin yksi (toimiva) ratkaisu tuohon ongelmaasi olisi – kokeilinkin sen jo:

Sinun pitäisi ”uhrata” US-näppäimistön kenoviivan ( \ ) paikka tarkenäppäimelle ¨ (diaeresis ) eli tuo tarkenäppäin pitäisi siis siirtää ALT+u -paikalta kenoviivan tilalle. Vapautuvalle paikalle voisi sitten siirtää kaksinkertaiset kulmalainausmerkit « ». Kenoviivalle ( \ ) hyvä paikka olisi sama näppäin kuin ennenkin, mutta nyt ALT-näppäimen takana.

ä kirjoitetaan siis ¨+a ja ö kirjoitetaan ¨+o jne.

Mielestäni tällä näppäinjärjestyksellä ä:n, ö:n ja ü:n ( ja myös ẅ ë ẗ ÿ ï ḧ ẍ) kirjoittaminen on helppoa ja nopeaa – eikä tarvitse vaihdella näppäinjärjestysten välillä.

Lähetetty: **17.4.2009 klo 3.17**

vortaristo kirjoitti:
Sleepperi kirjoitti: Ö ja ä-ongelmaa nuo eivät ratkaise, ja yhtään "ylimääräistä" nappia (jota en käyttäisi esim. koodatessa) mihin ne voisi laittaa ei ole.
Ainakin yksi (toimiva) ratkaisu tuohon ongelmaasi olisi – kokeilinkin sen jo:

Sinun pitäisi ”uhrata” US-näppäimistön kenoviivan ( \ ) paikka tarkenäppäimelle ¨ (diaeresis ) eli tuo tarkenäppäin pitäisi siis siirtää ALT+u -paikalta kenoviivan tilalle. Vapautuvalle paikalle voisi sitten siirtää kaksinkertaiset kulmalainausmerkit « ». Kenoviivalle ( \ ) hyvä paikka olisi sama näppäin kuin ennenkin, mutta nyt ALT-näppäimen takana.

ä kirjoitetaan siis ¨+a ja ö kirjoitetaan ¨+o jne.

Mielestäni tällä näppäinjärjestyksellä ä:n, ö:n ja ü:n ( ja myös ẅ ë ẗ ÿ ï ḧ ẍ) kirjoittaminen on helppoa ja nopeaa – eikä tarvitse vaihdella näppäinjärjestysten välillä.

Kiitos ideasta. Tuo vaihtoehto ei ole tullut minulle ollenkaan mieleen. Lähimpänä oli se, kun kokeilin joskus pysyä jenkkinäppiksessä ja kirjoittaa ä:t ja ö:t alt+u:n kanssa - kuten arvata saattaa, siitä ei tullut mitään.

Tosin, muissa käyttiksissä kuin OS X:ssä taitaa olla hankalaa/mahdotonta säätää alt+kirjaimen taakse mitään, kun niitä käytetään oikopoluiksi. Ja näppiskartalle on hirmuinen miinus jos se ei toimi järkevästi koneiden enemmistöllä.

Lähetetty: **18.4.2009 klo 12.15**

Sleepperi kirjoitti: – – Kiitos ideasta. Tuo vaihtoehto ei ole tullut minulle ollenkaan mieleen. Lähimpänä oli se, kun kokeilin joskus pysyä jenkkinäppiksessä ja kirjoittaa ä:t ja ö:t alt+u:n kanssa - kuten arvata saattaa, siitä ei tullut mitään.

Tosin, muissa käyttiksissä kuin OS X:ssä taitaa olla hankalaa/mahdotonta säätää alt+kirjaimen taakse mitään, kun niitä käytetään oikopoluiksi. Ja näppiskartalle on hirmuinen miinus jos se ei toimi järkevästi koneiden enemmistöllä.

No niin – tässä sitten ä:n, ö:n ja å:n kirjoitusideaan parannettu versio, joka ottanee huomioon nuo mainitsemasi seikat eli ehdotukseni on seuraavanlainen:

Tehdään kenoviiva-näppäimestä ( \ ) tarkenäppäin (engl. dead key), joka editoidaan siten että, kun kirjoittaa kenoviivan ja kirjaimen a/o/0/…, saadaan kirjaimet ä/ö/å/…. Näppäimen ”nimeksi” (Ukelelen termi: terminator) laitetaan \ .

Nyt voit kirjoittaa myös kenoviivan tutusta paikasta näppäinyhdistelmällä \ + välilyönti. Huomaa, että \ -merkin jälkeen tulee tyhjä väli. Jos haluat, että tuota väliä ei ole eli haluat kirjoittaa jonkun merkin heti perään, kannattaa editointivaiheessa laittaa myös kenoviiva paikalleen. Kirjoittaessa pitää painaa \ -näppäintä kaksi kertaa.

Luonnollisesti tarkenäppäimeksi (dead key) voi valita lähes minkä tahansa näppäimen, mutta ainakin omassa MacBook Prossa kenoviiva ( \ ) on mukavasti ”perusrivillä” oikean käden pikkusormen ulottuvilla – joten valitsin sen.

Lähetetty: **20.4.2009 klo 0.04**

Jos ZRKPDX-näppäinjärjestys sovitetaan US-näppäimistöön, sitä on hieman muokattava, koska ääkköset jäävät pois:

Koodi: Valitse kaikki

ZRKPDX-näppäimistö (20.4.2009)  // [1]

§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 - =
-- z r k p d x o i u f [ ]
--- v s l t h g a c e ; ' \  // tarkenäppäin ”\”
-- ` q w m n b j y , . /

Suomen ääkköset saadaan tarkenäppäimen ”\” avulla seuraavasti (ks. edellinen viestini):

\ + a => ä
\ + o => ö
\ + 0 => å
\ + y => ü // vaihtoehtoisesti \ + u => ü

Muitakin merkkejä/kirjaimia voi laittaa tarkenäppäimen ”\” taakse tarpeidensa mukaan; itsellä on edellisten lisäksi esperanton hattukirjaimet:

\ + c => ĉ // c + circumflex
\ + g => ĝ
\ + h => ĥ
\ + j => ĵ
\ + s => ŝ
\ + u => ŭ // u + breve

\ + \ => \

Useimmille tarpeellisia kirjaimia olisivat varmaankin č, š, ž, …

[1] e:n ja u:n paikat vaihdettu keskenään (korjattu kaavioon) // 3.5.2009

Lähetetty: **20.4.2009 klo 20.32**

vortaristo kirjoitti:Jos ZRKPDX-näppäinjärjestys sovitetaan US-näppäimistöön, sitä on hieman muokattava, koska ääkköset jäävät pois:

Kun ZRKPDX kerran on optimoitu suomen kirjoittamista varten, mitä järkeä on ZRKPDX-versiossa josta on poistettu ääkköset?

Suomen ääkköset saadaan tarkenäppäimen ”\” avulla seuraavasti (ks. edellinen viestini):

\ + a => ä
\ + o => ö
\ + 0 => å
\ + y => ü // vaihtoehtoisesti \ + u => ü

Nämä ovat kehnoja näppäinvalintoja sen takia, että sama käsi painaa kummatkin näppäimet. Option+C -> ç -tyyppisillä muistisäännöillä ei ole mitään merkitystä yleisten kirjainten kuten ä ja ö kirjoittamisen kannalta, koska ne tulevat selkärangasta.

Kun muutama jatkuvasti käytettävä näppäin on tarkenäppäimen takana, tarkenäppäimen paikka vaikuttaa merkittävästi kokonaisrasitukseen. Siksi se ansaitsee hyvän paikan.

Kirjainnäppäinten räplimisessä on se riski, että niiden (tarkkaan harkittu) vuorovaikutus englannin kirjoittamisessa menee pieleen. Jos ei itse aio tehdä oikeaa analyysiä, olisi helpompi, jos tarkenäppäin ei olisi kirjain. US QWERTYssä parhaalla ei-kirjainpaikalla on puolipiste. Tehokkaampi Colemak-layout on sysännyt sen jo etukäteen sivummalle, jolloin paras jäljellejäävä ei-kirjainpaikka on oikea keskisormi-alarivi, siis pilkku.

Tajusin juuri, että pilkku on siitäkin mielenkiintoinen merkki, että sen perään tulee niin tekstissä kuin koodissakin lähes aina välilyönti.

Tällainen viritys, joka hyödyntää tuota huomiota, saattaisi olla minulle järkevä:

Pohjaksi Colemak (yksityiskohdat: http://colemak.com/ )
,, -> ,
,(välilyönti) -> ,(välilyönti)
,s -> ä
,t -> ö

Siis pilkku-välilyönti kirjoitettaisiin niinkuin aina ennenkin. Miten pelkkä pilkku kirjoitetaan ei ole kovin merkittävää.

Kommentteja? Kehitysehdotuksia?
Erityisesti - selviääkö kirjastasi tai osaatko muuten sanoa, mitkä kirjaimet esiintyvät suomenkielessä ö:n ja ä:n jälkeen ja millaisella jakaumalla? Sen tiedon avulla ö:n ja ä:n täsmällisiä sijoituspaikkoja voisi mahdollisesti vielä parantaa liukuja jne. varten; tuossa virityksessähän ne ovat yksinkertaisesti vahvimmilla vastakkaisen käden sormilla.

Lähetetty: **20.4.2009 klo 23.33**

Sleepperi kirjoitti: Kun ZRKPDX kerran on optimoitu suomen kirjoittamista varten, mitä järkeä on ZRKPDX-versiossa josta on poistettu ääkköset?

Ajatuksenani oli vain esittää vaihtoehto henkilöille, jotka haluavat kirjoittaa US-näppäimistön mukaisilla välimerkkiasetteluilla.

Sleepperi kirjoitti:
vortaristo kirjoitti:
\ + a => ä
\ + o => ö
\ + 0 => å
\ + y => ü // vaihtoehtoisesti \ + u => ü

Nämä ovat kehnoja näppäinvalintoja sen takia, että sama käsi painaa kummatkin näppäimet.

Ei välttämättä, sillä erään instrumentin soittajataustani johtuen tiedän, että sormiyhdistelmä pikkusormi–etusormi (tai päinvastoin) on erittäin toimiva ja sormiystävällinen ratkaisu.

Sleepperi kirjoitti: Kun muutama jatkuvasti käytettävä näppäin on tarkenäppäimen takana, tarkenäppäimen paikka vaikuttaa merkittävästi kokonaisrasitukseen. Siksi se ansaitsee hyvän paikan.

Tuo on varmasti totta; tuohon myös itsekin pyrin noilla valinnoillani.– On myös hyvä muistaa, että kysymyksessä on hyvin markinaalinen kirjainryhmä ö:n, å:n ja ü:n osalta.

Mutta, mutta jatkan tästä myöhemmin paremmalla ajalla …

Lähetetty: **21.4.2009 klo 2.09**

vortaristo kirjoitti:
Sleepperi kirjoitti:
vortaristo kirjoitti:
\ + a => ä
\ + o => ö
\ + 0 => å
\ + y => ü // vaihtoehtoisesti \ + u => ü

Nämä ovat kehnoja näppäinvalintoja sen takia, että sama käsi painaa kummatkin näppäimet.
Ei välttämättä, sillä erään instrumentin soittajataustani johtuen tiedän, että sormiyhdistelmä pikkusormi–etusormi (tai päinvastoin) on erittäin toimiva ja sormiystävällinen ratkaisu.

Ongelmahan ei ole se, että pikkusormi-etusormi -yhdistelmä olisi erityisen vahingollinen, vaan
1) että saman käden käyttö hidastaa. Mikä rajoittaa kirjoitusvauhtia? Nappien painaminen ja sormen/käden siirtäminen oikealle kohdalle niitä painamaan. Kun kädet vuorottelevat, noita tapahtumia mahtuu enemmän lomittain, vaikka nappeja voidaan edelleen painaa vain yksi kerrallaan.
2) että saman käden käyttö rasittaa, kun se on jatkuvassa pienessä jännityksessä eikä pääse rentoutumaan. Esimerkki: kokeile kirjoittaa QWERTYllä "stewardess" vaikka 20 kertaa ripeässä tahdissa. Alkaa tuntua.
3) pikkusormen kokonaiskuorma tulisi pitää matalana. Se ei kestä niin paljon kuin muut, ja joutuu jo muutenkin hoitamaan omat kirjaimensa, shiftin, controlin, tabin, backspacen, enterin, erikoismerkit jne. Minun pikkusormiani ihan rehellisesti särkee aina silloin tällöin.

Kuinka nopea olet kirjoittamaan?
Kokeilin juuri kourallisen testejä täältä: http://www.typingtest.com/fi/
Tulokset olivat suuruusluokkaa netto ~330 merkkiä/minuutti, 98% oikein, sekä suomen- että englanninkielisessä testissä, 1min testi. Eli ei tosiaan mitään konekirjoittajan hathat-tahtia. Tein kaikki testit vain kerran, joten materiaali tuli "kylmänä". Tällaisessa testissä ei saavuteta sitä suurinta nopeutta, mihin sormet pystyvät jos matsku tulee omasta päästä tai saneluna. Oman kursorin tuijottaminenkin tuntuu nopeuttavan.

Lähetetty: **21.4.2009 klo 20.15**

Sleepperi kirjoitti:Tajusin juuri, että pilkku on siitäkin mielenkiintoinen merkki, että sen perään tulee niin tekstissä kuin koodissakin lähes aina välilyönti.

Hieno oivallus. Täytyypä ottaa käyttöön.

Sleepperi kirjoitti: Tällainen viritys, joka hyödyntää tuota huomiota, saattaisi olla minulle järkevä:

Pohjaksi Colemak (yksityiskohdat: http://colemak.com/ )
,, -> ,
,(välilyönti) -> ,(välilyönti)
,s -> ä
,t -> ö

Siis pilkku-välilyönti kirjoitettaisiin niinkuin aina ennenkin. Miten pelkkä pilkku kirjoitetaan ei ole kovin merkittävää.

Olenko ymmärtänyt oikein – Colemak-näppäimistöllä näin?

Tarkenäppäin tulisi pilkku-näppäimelle ( , )
, + , => , // normaali pilkku (ei välilyöntiä perään)
, + välilyönti => ,(välilyönti)
, + s => ä
, + t => ö
Entä miten å ja ü?

Hyvä idea! [1]

Sleepperi kirjoitti: Kommentteja? Kehitysehdotuksia?
Erityisesti - selviääkö kirjastasi tai osaatko muuten sanoa, mitkä kirjaimet esiintyvät suomenkielessä ö:n ja ä:n jälkeen ja millaisella jakaumalla? Sen tiedon avulla ö:n ja ä:n täsmällisiä sijoituspaikkoja voisi mahdollisesti vielä parantaa liukuja jne. varten; tuossa virityksessähän ne ovat yksinkertaisesti vahvimmilla vastakkaisen käden sormilla.

Tämmöisiä nyt ainakin on:

än, ät, äs, äk, äl, äm, äp, äv, är, äj, äh, äd, äb, äf;
ön, öt, ös, ök, öl, öm, öp, öv, ör, öj, öh, öd, öb, öf
ja vokaalijonoista tulevat kysymykseen: äi, (yö), äy, öy, öi, (iä, iö).

Jakautumasta minulla ei ole tällä hetkellä tietoa. Muuten, konsonanttijonot (ja diftongit) kannattaa käydä läpi ylläolevan pienen sanastoni mukaan…

Sitten pieni huomio Colemak-näppäimistöstä: kaksi englannin lähes yleisintä kirjainta (a ja o) on laitettu vähän hankalille sormille.

[1] Kommentti muutettu. //24.4.2009

Lähetetty: **23.4.2009 klo 14.52**

Tässä vielä joitain ajatuksia kirjaimien sijainnin määrittämisestä (suomalaiselle) näppäimistölle:

Koodi: Valitse kaikki

§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´ 
-- E B A B C C B A B C E ¨ 
--- D A A A C C A A A D C ' 
-- < E E B B C B B , . -

A = erittäin hyvä paikka
B = hyvä paikka
C = kohtuullisen hyvä paikka
D = koska näppäin painetaan pikkusormella, tähän yleisyysjärjestyksessä alempana oleva kirjain
E = hankala paikka, joten tähän joku vähiten käytettävistä kirjaimista

Esimerkiksi ylimmän kirjainrivin kaksi A-paikkaa olisi hyvä hyödyntää, sillä keskisormi ( ”ulottuvin” sormi) osuu luonnostaan niille. Niihin olisi hyvä sijoittaa suhteellisen paljon käytetty kirjain/merkki. Tässä vertailun vuoksi kirjaimet/merkit eri näppäinjärjestyksissä (vert. suomen kirjainten yleisyysjärjestys: a i n t e s k l ä u o m p v r …)

Koodi: Valitse kaikki

zrkpdx 	k ja i // suomi
qwerty 	e ja i // englanti/suomi
Dvorak	 . ja c // englanti
Colemak   f ja u // englanti
DAS		 r ja u // suomi

Nämä ovat tietysti hyvin subjektiivisia ajatuksia aiheesta, josko olisi kommentoitavaa?

P.S.
Muuten – jos joku haluaa kokeilla Dvorak-näppäinasettelua, se löytyy Macista! Sitä mallina käyttäen voi tehdä asettelun, josta ääkköset löytyvät tarkenäppäimen (esim. pilkun) takaa, kuten Sleepperi yllä esitti. Nyt kädet vain vaihtuvat, koska pilkku löytyy vasemmalta…

EDIT
[2] Kaaviota hieman muutettu kokemuksen karttuessa (12.05.2013)
[1] Kaaviota hieman muutettu kokemuksen karttuessa (6.11.2010)

Lähetetty: **26.4.2009 klo 13.09**

Tässä zrkpdx-näppäimistön pohjalle rakennettu ”Venäläinen foneettinen” -näppäinjärjestys.

Koodi: Valitse kaikki

ZRKPDX-näppäimistö  // [1]
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- z r k p d x o i u å f ¨
--- y s l t h g a ä e c j '
-- < q w m n b v ö , . -

Koodi: Valitse kaikki

ZRKPDX-näppäimistö (venäläinen foneettinen) // [1]
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- з р к п д ж о и у ч ф ¨
--- ы с л т х г а я е ц й ' // , = tarkenäppäin
-- < щ ш м н б в ь , . -

Tarkenäppäimeksi on valittu pilkku ( , ), jonka taakse on laitettu ilman omaa paikkaa olevat kirjaimet seuraavasti:

Koodi: Valitse kaikki

ю  <=  , + у  // huomaa venäjän vokaalipari ”у” – ”ю”
ё  <=  , + o  // huomaa venäjän vokaalipari ”о” – ”ё”
э  <=  , + е  // huomaa venäjän vokaalipari ”е” – ”э”
ъ  <=  , + ь  // pehmeä merkki ”ь” ja kova merkki ”ъ”

Katso myös
– Jukka Korpelan sivu Venäläinen näppäimistöasettelu suomalaiselle näppäimistölle

[1] е [e] ja у vaihdettu keskenään (korjattu kaavioon) // 3.5.2009

Lähetetty: **26.4.2009 klo 20.29**

ihan vaan välikommenttina seuraavaa:

en ole aiemmin kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta nyt kun oon kahden päivän sisällä yhteen menoon (melkein) kirjoittanut 20 sivua tekstiä, niin täähän on tosi huono tää qwerty... sitten kun saa valmiiksi tämän työnsä niin voisi kokeilla ja opetella jonkun fiksumman systeemin. nyt ei kesken prosessin oikein viitsis, kun muutenkin deadline kurkkii nurkan takana vähän turhan innokkaasti.

Lähetetty: **27.4.2009 klo 8.29**

Minullakin pukkaa deadlinea vielä ~parin viikon ajan. Sitten modailen Colemakkiin skandit ja opettelu saa alkaa.

Ajatuksissa on myös hommata uusi näppäimistö - ei pelkästään tätä projektia varten, vaihto parempaan on kiinnostanut jo pitkään, mutta luulen että myös uuden layoutin opettelua helpottaa ettei ole vanha näppistuntuma houkuttelemassa sormia tutuille teille. Nyt pitäisi vaan saada toimeksi.

Näppiksen joutuu valitettavasti tilaamaan jenkeistä. Suomesta ei saa mitään lähellekään yhtä laadukasta, tätä nimenomaista näppistä ei myöskään euroalueelta. Voisinkin tehdä tänne foorumille ketjun tuosta, jos vaikka löytyisi kimppatilaajia ja kaikki saisivat omansa vähän halvemmalla. Varsinkin postikulut sieltä asti ovat aika järkyt, ja ne tietysti kasvavat n. logaritmisesti.

Lähetetty: **29.4.2009 klo 19.45**

Sleepperi kirjoitti:Minullakin pukkaa deadlinea vielä ~parin viikon ajan. Sitten modailen Colemakkiin skandit ja opettelu saa alkaa.

Ajatuksissa on myös hommata uusi näppäimistö - ei pelkästään tätä projektia varten, vaihto parempaan on kiinnostanut jo pitkään, mutta luulen että myös uuden layoutin opettelua helpottaa ettei ole vanha näppistuntuma houkuttelemassa sormia tutuille teille. Nyt pitäisi vaan saada toimeksi.

Hienoa – ratkaisu uuteen siirtymisestä on vain jossain vaiheessa tehtävä, joten onnea vaan valitsemallasi tiellä!

Itse asiassa uuteen näppäinasetteluun siirtyminen on yllättävän helppoa, varsinkin jos uusi näppäinjärjestys perustuu kirjaimien yleisyysjärjestykseen. Itse olen tämän projektin aikana väsäillyt/kokeillut toistakymmentä täysin erilaista näppäinasettelua ja kirjoittanut niillä kaikilla jonkin aikaa.

* * *
ZRKPDX-näppäinjärjestyksellä olen kirjoittanut nyt lähes kuukauden ja se alkaa sujua jo aika mukavasti. Toki kirjoitus QWERTY-näppäinjärjestyksellä sujuu vielä tässä vaiheessa nopeammin, sillä onhan sitä tullut käyttäneeksi koko elämänsä ajan, mutta mutta paluuta ei enää ole!

Selvä etu vanhaan verrattuna on ollut pikkusormien käytön vähentyminen radikaalisti; eniten käytetyt kirjaimet kirjoitetaan nyt vahvoilla sormilla. Toinen merkittävä – erityisesti oppimista edistävä – seikka on ollut diftongien onnistuneet sijainnit näppäimistöllä, sillä ne on todella helppo omaksua (vrt. seuraava luettelo) :

– (aa), au, ai
– (oo), ou, oi
– uo, (uu), ui
– eu, (ee), ei, ey
– iu, ie, (ii), iy
– yi, (yy), yö
– äi, äy, (ää)
– öi, öy, (öö). // öi [23] (2=etusormi, 3=keskisormi, 4=nimetön)

Kolmanneksi, suomen kielen yksittäiset konsonantit ja konsonanttijonot on myös helppo kirjoittaa. – Muutamiin niistä on hyvä kiinnittää huomiota sormituksien osalta (ks. // … )

– hd, hj, hk, hl, hm, hn, hr, ht, hv // hd [23 / 22], hn [22 / 23]
– kk, kl, kr, ks, kt // kl [33 / 32]
– lh, lj, ll, lk, lm, ln, lp, ls, lt, lv // lk [33 / 23], lm [32 / 33]
– mm, mp , mr, ms // mp [23]
– nh, nj, nn, nr, ns, nt, nv // nh [22 / 32], nt [23 / 22]
– nk, ng
– pl, pp, pr, ps, pt // pt [32 / 22]
– rh, rj, rk, rl, rm, rn, rp, rr, rs, rt, rv // rs [43 / 44]
– sk, sl, sm, sn, sp, ss, st, sv
– tj, tk, tl, tr, ts, tt, tv.

Neljänneksi, zrkpdx-näppäinjärjestys houkuttelee kirjoittamaan kymmensormijärjestelmällä, sillä se on nyt helppoa koska ennen niin runsas pikkusormien käyttö ei ole enää ”peikkona” hankaloittamassa sitä.

[2] Lisätty Neljänneksi, … // 30.4.2009
[1] Lisätty Kolmanneksi, … // 30.4.2009

Lähetetty: **12.5.2009 klo 16.22**

Esitän tässä vielä alkuperäisen ideani mukaisen näppäinjärjestyksen, jossa kaikki vokaalit kirjoitetaan vasemmalla kädellä. Näppäinjärjestys perustuu zrkpdx-näppäinjärjestykseen – vain kirjaimet ovat vaihtuneet eri käsille; kädethän ovat toistensa peilikuvat. Luonnollisesti vokaalien siirto vasemmalle kädelle vaikuttaa muutamien konsonanttien paikkaan (vrt.. kirjaimet z, q, w, d ja g). Lisäksi on huomattava, että nyt muutama kirjain löytyy qwerty-näppäimistön mukaisilta paikoilta (vrt. z, v, b, n, m ja h), mikä varmasti helpottaa näppäinjärjestyksen omaksumista. Kirjaimet f, y, c ja j jätin paikoilleen.

Eli pitemmittä puheitta tässä zrkpdx-näppäimistön ”pikkuveli” - åuiogx-näppäimistö:

Koodi: Valitse kaikki

åuiogx-näppäimistö (12.5.2009):
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- å u i o g x p k r w f ¨ 
--- y e ä a d h t l s c j '
-- < z q ö v b n m , . -

Kirjaimien ö, v, n ja m sijainti on nyt todella hyvä, muista puhumattakaan.

Mutta, mutta palaillaan…

EDIT: typo // 3.7.2009

Lähetetty: **22.5.2009 klo 20.10**

Näppäinjärjestyksiä voidaan vertailla keskenään vaikkapa tarkastelemalla kirjaimien prosentuaalista jakautumista vaaka- ja pystyriveillä esimerkiksi suomenkielistä tekstiä kirjoitettaessa. Sain seuraavanlaisia prosenttilukuja laatimilleni näppäinjärjestyksille (laskin myös vertailun vuoksi qwerty-näppäimistön vastaavat luvut). Laskuissa käytetyt suomen kirjaimien yleisyysprosentit on saatu sivulta: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/kirjtil.html.

zrkpdx-näppäimistö
+31,00 %
+53,84 % (perusrivi)
+15,16 %
100,00 % = 1,81+10,03+14,54+20,21+2,71+2,56+17,40+15,52+13,21+0,03+1,98

åuiogx-näppäimistö
+30,28 %
+54,57 % (perusrivi)
+15,15 %
100,00 % = 1,81+13,21+15,99+19,38+1,00+10,49+15,05+11,03+10,02+0,04+1,98

qwerty-näppäimistö
+44,75 %
+40,54 % (perusrivi)
+14,71 %
100,00 % = 11,62+7,87+9,08+4,66+10,04+12,30+10,44+15,98+11,07+2,13+4,81

Alimman rivin (100 % = …) luvut antavat osviittaa sormien kuormituksista. Kannattaa huomioida punaisella merkityt luvut, jotka edustavat pikkusormien käyttöastetta. Muitten sormien osuus on suuntaa antavaa…

Lähetetty: **26.5.2009 klo 2.10**

Sleepperi kirjoitti:Minullakin pukkaa deadlinea vielä ~parin viikon ajan. Sitten modailen Colemakkiin skandit ja opettelu saa alkaa.

Ajatuksissa on myös hommata uusi näppäimistö - ei pelkästään tätä projektia varten, vaihto parempaan on kiinnostanut jo pitkään, mutta luulen että myös uuden layoutin opettelua helpottaa ettei ole vanha näppistuntuma houkuttelemassa sormia tutuille teille. Nyt pitäisi vaan saada toimeksi.

Näppiksen joutuu valitettavasti tilaamaan jenkeistä. Suomesta ei saa mitään lähellekään yhtä laadukasta, tätä nimenomaista näppistä ei myöskään euroalueelta. Voisinkin tehdä tänne foorumille ketjun tuosta, jos vaikka löytyisi kimppatilaajia ja kaikki saisivat omansa vähän halvemmalla. Varsinkin postikulut sieltä asti ovat aika järkyt, ja ne tietysti kasvavat n. logaritmisesti.

Itse itseäni siteeraten, nyt laitoin liikkeelle tuon näppäimistöhomman. Löytyy täältä:
http://www.hopeinenomena.net/viewtopic. ... 5&t=126003
Ei jäänytkään aikaa layoutin vaihtoon, tuli flunssa ja sitten lisää duunia, ja nyt pitää takoa nonstop.

Täytyy kuitenkin askarrella puhdetöinä se layoutti valmiiksi, että voi vaihtaa kun sopiva "suvanto" tulee. Toivottavasti kuitenkin viimeistään siihen mennessä kun uutta lautaa pukkaa postiluukusta.

Lähetetty: **28.5.2009 klo 20.27**

Sleepperi kirjoitti:Minullakin pukkaa deadlinea vielä ~parin viikon ajan. Sitten modailen Colemakkiin skandit ja opettelu saa alkaa. […]

Hyvä! – Tämä saattaisi sinua kiinnostaa; laskin nimittäin Colemak-näppäimistön prosenttiluvut englannin kielen osalta (ja vertailun vuoksi myös qwerty-näppäimistön vastaavat luvut). Laskelmissa käytetyt englannin kirjaimien yleisyysprosentit on saatu sivulta: http://en.wikipedia.org/wiki/Letter_frequency

Colemak-näppäimistö (englanti)
+17,54 %
+73,81 % (perusrivi)
+08,65 %
100,00 % = 8,34+8,50+11,34+11,96+7,76+7,02+13,18+15,46+8,94+7,50+0,00

qwerty-näppäimistö (englanti)
+51,34 %
+34,03 % (perusrivi)
+14,63 %
100,00 % = 8,34+8,84+19,74+9,19+12,56+14,82+5,32+7,74+11,53+1,92+0,00

Alimman rivin (100 % = …) luvut antavat osviittaa sormien kuormituksista. Tässäkin kannattaa huomioida punaisella merkityt luvut, jotka edustavat pikkusormien käyttöastetta. Muitten sormien osuus on suuntaa antavaa…

Pienillä järjestelyillä pikkusormien käyttöasteen saisi pienemmäksi Colemak-näppäimistössä, mutta palataan siihen (mahdollisesti) myöhemmin…

Lähetetty: **30.5.2009 klo 12.14**

vortaristo kirjoitti:Pienillä järjestelyillä pikkusormien käyttöasteen saisi pienemmäksi Colemak-näppäimistössä, mutta palataan siihen (mahdollisesti) myöhemmin…

Tehdäänpä pieni ajatusleikki Colemak-näppäimistöllä eli vaihdetaan kirjaimia keskenään seuraavaan tapaan (huomaa vaihtojärjestys):

Koodi: Valitse kaikki

V ↔ A  // 1. vaihto
A ↔ N  // 2. vaihto

I ↔ U  // 3. vaihto
U ↔ Y  // 4. vaihto
Y ↔ O  // 5. vaihto

Lopputuloksena on, että vokaalit ovat nyt oikealla kädellä, ja ääkköset voidaan kirjoittaa (niin halutessa) esimerkiksi pilkku + a/o/u → ä/ö/ü varsin sujuvasti eikä suurempia ongelmia ääkkösiä seuraavan konsonantin osalta olisi…

Englannin kirjaimien prosenttijakaumat näppäimistön vaaka- ja pystyriveillä näyttäisivät nyt tältä:

+22,52 %
+63,05 % (perusrivi)
+14,43 %
100,00 % = 1,14+8,50+11,34+17,73+7,76+7,02+14,60+19,67+10,27+1,97+0,00

LISÄYS:
Jatketaanpa ajatusleikkiä; yksi vaihto kannattaa vielä tehdä:

Koodi: Valitse kaikki

N ↔ D  // 6. vaihto

Tämä vaihto parantaa hieman perusrivin prosenttilukua (ja samalla N sijoittuu paremmin G:n ja D:n nähden):
+22,52 %
+65,54 % (perusrivi)
+11,94 %
100,00 % = 1,14+8,50+11,34+15,24+10,25+7,02+14,60+19,67+10,27+1,97+0,00

Lähetetty: **20.6.2009 klo 15.45**

Palataanpa hieman tuohon åuiogx-näppäimistöön, jota käytän nykyään qwerty-näppäimistön rinnalla; olen tehnyt siihen muutaman hyödyllisen merkki-lisäyksen tarkenäppäimen avulla, joksi olen valinnut pilkun. Pilkku toimii myös varsinaisessa tehtävässään – pilkkuna (,).

Koodi: Valitse kaikki

åuiogx-näppäimistö (12.5.2009):
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- å u i o g x p k r w f ¨ 
--- y e ä a d h t l s c j '
-- < z q ö v b n m , . -

Tarkenäppäimen (pilkku) taakse olen laittanut mm. esperanton hattukirjaimet (kirjoita peräkkäin pilkku [,] ja kirjain [esim. y]):

pilkku + y => ŭ (= u + breve)
pilkku + ä => ĝ (= g + circumflex)
pilkku + q => ĥ (= h + circumflex)
pilkku + w => ŝ (= s + circumflex)
pilkku + ö => ĉ (= c + circumflex)
pilkku + x => ĵ (= j + circumflex)

ja vielä
pilkku + pilkku => pilkku (,) ilman jälkeen tulevaa välilyöntiä
pilkku + välilyönti => pilkun (, ) jälkeen tulee välilyönti

pilkku + u => ü (= u + diaeresis)
pilkku + o => õ (= o + tilde) // mm. viron kielessä
pilkku + n => ŋ
pilkku + z => ž (= z + caron)
pilkku + s => š (= s + caron)
pilkku + c => č (= c + caron)

pilkku + < => ← // pilkku + > => →
jne.

EDIT:
[4] Pientä tarkennusta tekstiin (17.12.2011)
[3] Lisätty pilkku + o taakse viron ”õ”-kirjain, ks. yllä (19.10.2011)
[2] Pientä viilausta (22.1.2011)
[1] Päivitin tarkenäppäimen (pilkku) taakse laittamani merkit monen kuukauden kokeilujen jälkeen. – Vertaa esperanto-näppäimistöön pari viestiä eteenpäin.

Lähetetty: **3.8.2009 klo 11.46**

Olen käyttänyt nyt lähes kolme kuukautta åuiogx-näppäinjärjestystä (ks. alla) ja kokemukset ovat todella hyvät. Tässä uudessa näppäinjärjestyksessä käytän kymmensormijärjestelmää, mutta kirjoittaessani (silloin tällöin) qwerty-järjestyksellä, silloin käytössäni on kaksisormijärjestelmä.

Koodi: Valitse kaikki

åuiogx-näppäimistö (12.5.2009):
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- å u i o g x p k r w f ¨ 
--- y e ä a d h t l s c j '
-- < z q ö v b n m , . -

Joskus on tarpeen kirjoittaa myös venäjää, joten sitä varten olen väsännyt oman näppäinjärjestyksen samalle pohjalle:

åuiogx_rus.jpg

Tässäkin käytän pilkkua ”tarkenäppäimenä" (kirjoita peräkkäin pilkku [,] ja kirjain [esim. е])::

pilkku + е => э // э оборотное (käännetty e)
pilkku + о => ё // jo
pilkku + т => ъ // твёрдый знак (kova merkki)

Lisäksi olen laittanut vähän ylimääräistä helpottamaan kirjoittamista:

pilkku + м => ь // мягкий знак (pehmeä merkki)
pilkku + у => ю // ju
pilkku + ш => щ
pilkku + й => з (2)

ja tietysti vielä

pilkku + pilkku => pilkku (,) ilman jälkeen tulevaa välilyöntiä
pilkku + välilyönti => pilkun (, ) jälkeen tulee välilyönti

EDIT:
(2) Lisätty kuva (29.5.2016)
(1) Vaihdettu venäläinen foneettinen -näppäimistön kirjaimien ч ja ю paikat keskenään (muutettu yllä olevaan kaavioon! ). Lisäksi muutettu (чуиогж-) => (юуиогж). (25.10.2011)

Lähetetty: **7.11.2009 klo 10.39**

Jos organisaatiossasi työkielenä on esperanto (mikä tosiaan ei ole tavatonta nykyaikana) eli kirjoitat esperantoa päivittäin, on tarve omalle esperanto-näppäinjärjestykselle ilmeinen. Oma ratkaisuni pohjautuu åuiogx-näppäinjärjestykselle seuraavanlaisesti:

Se en via organizaĵo la laborlingvo estas Esperanto (kio vere ne estas nuntempe miraklo), alidire vi skribas Esperanton ĉiutage, do la postulo por Esperanto-klavaro estas evidenta. Mia propra solvo por Esperanto-klavaro baziĝas sur åuiogx-klavaro jene:

Esperanto-klavaro.jpg

(4) Lisätty kuva (29.5.2016)

Lähetetty: **11.11.2009 klo 16.38**

vortaristo kirjoitti:Jos organisaatiossasi on työkielenä esperanto (mikä tosiaan ei ole tavatonta nykyaikana) eli kirjoitat esperantoa päivittäin, on tarve omalle esperanto-näppäinjärjestykselle ilmeinen.

Nyt pitää kyllä määritellä "tavatonta" tässä tapauksessa?

Enpä ole koskaan esperantoa puhuvasta organisaatiosta kuullut.

Hopeinen Omena

ZRKPDX-, ÅUIOGX-, FUIOGX- ja ÅUIOGV-näppäimistö

ZRKPDX-, ÅUIOGX-, FUIOGX- ja ÅUIOGV-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö / ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö

ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ÅUIOGX-näppäimistö

Esperanto-näppäimistö / Esperanto-klavaro

Re: Esperanto-näppäimistö