Hopeinen Omena

Foorumilla on aika paljon asiantuntemusta tässä, viittaa keskusteluun neukkitietokoneista taannoin, jossa uusia asioita tuli esille. Olisiko tälle syytä perustaa oma ketju?

Avaan puffaamalla Xeroxin graafista käyttöliittymää. Hieno on, aikaansa edellä, vuodelta 1981, kaupallisesti saatavissa oleva kone oli kyseessä, tuhottoman kallis kuitenkin. Ei menestynyt.
http://www.digibarn.com/collections/scr ... index.html

Oma ensikosketukseni tietokoneisiin oli Xerox 820 (vai oliko se jo 820 II?) ja sitä ennen tuota Xerox 850-tekstinkäsittelylaitetta käytin tarjousten tekemiseen. Olikos se niin, että Xerox 860 oli sitten se koko sivun näytöllä varustettu versio ja 850 se jossa oli rivin näyttö?

Sitten tuli Panasonic, koska luulin, että japanilaiset valtaa tämänkin markkinan, niinkuin olivat vallanneet kaikki muutkin elektroniikan alat. Olinpa väärässä! Mutta tämä oli hieno: http://www.vintagecomputer.net/browse_thread.cfm?id=256

Ja tämä: http://www.vintage-computer.com/vcforum ... e-Computer

Kayproja tuli kans myytyä jokusia.

Macintoshiakin mulle tarjottiin joskus 83-84 mutta en uskaltanut ottaa myyntiin. No, eipä sen aikaisia jälleenmyyjiä ole pystyssä yhtään, joten en tainnut jäädä paljosta paitsi.

Ennen Macintoshia 1984 sävähdytti minua 1970-luvulla eniten Wang 2200 - sillä pystyin tekemään kaiken!

Oli selkeä edelläkävijä, matkalaukun kokoinen vehje, jossa oli korttipaikkoja itse CPU:n lisäksi tietoliikennettä, grafiikkaa, massamuistia ym. varten. Itse työasema oli näyttöpääte, jossa oli integroitu C-kasettiasema. Muistia max 64 kB. Matkalaukku oli pöydän alla mutta pöydällä oli työaseman lisäksi mm. grafiikkanäyttö, matriisikirjoitin, piirturi - ja massamuistina pömpeli, jossa oli kolme 8" lerppuasemaa rinnakkain. Muistaakseni 320 kB, jossain vaiheessa tuli Double Density eli 640 kB..

Esimerkiksi kirjanpito-ohjelma toimi simppelisti siten, että ohjelma ja uudet tapahtumat oli yhdellä lerpulla, edellisen kauden kirjanpito toisella ja uusi tilanne istunnon jälkeen kolmannella. SItten vaihdettiin lerppua ja kopioitiin uudet tapahtumat varmuuskopiolerpulle.

Silloisen työnantajani onnistuin ylipuhumaan lupaaamalla säästää hankintahinna (n. 150 000 mk v. 1976, grafiikkanäyttö, piirturit ym.) parissa vuodessa palvelukeskusmaksuissa. Tämä onnistui alle vuodessa!

Sittemmin jotkut paketoivat ne laajennuskortit pienempään laatikkoon mutta pitkään aikaan mitään Wang 2200 ylittävää ei ilmaantunut ainakaan numeronmurskaukseen työpöydälle. Wangille tekemiäni ohjelmia ajettiin silloisen työnantajan kuvioissa vielä 1990-luvulla - toki uudemmalla ja tehokkaammalla raudalla..

Wikipediasta löytyi kuitenkin tällainenkin:

"In 2006 there are still customers in the field using their 2200 systems for production work, although their numbers continue to dwindle."

Wikipedian artikkeli paljasti minulle yllätyksen tuolta idästä - muuten ei kyllä hehkuta kuten pitäisi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Wang_2200

Itse Wang Laboratories kilpaili sittemmin Digitalin VAXien ja Data Generalin Eclipsien kanssa teknisesti ylivoimaisella 32-bittisellä minillä. Innovaationa oli perinteisen tiedostojärjestelmän hävittävä relaatiotietokannan ja IS-tiedostojärjestelmän hybridi, joka oli erityisesti viritetty niin suurten kuin pientenkin mediaelementtien yhtäläiseen hallintaan. Toisena menestyshaaranahan Wangilla oli ns. tekstinkäsittlylaitteisto, erityislaitteisiin perustuva järjestelmä, Wang VS oli tarkoitettu niin tektisnkäsittelylinjan kuin tietokonelinjan seuraajaksi.

Pala oli liian suuri haukattavaksi ja yritys ajautui konkurssiin.

[Hyvä, että muistututitte - täytyy talvella viritellä tuo 2200T -emulaattori jonnekin.]

Sellaisen aliketjun voisin herätellä - oletteko ohjelmoineet Algolilla?

https://en.wikipedia.org/wiki/ALGOL

Tai MIXAL-ohjlmointiosaajia?

https://en.wikipedia.org/wiki/MIX

1985 alkoi tietokoneen käyttö.

Aivan ensimmäinen kosketukseni tietokoneisiin oli joskus 1988--1989 ATK-luokassa yliopistolla. Jere Käpyaho veti luennot.

Aiheena tekstinkäsittely, ohjelmina Rus WP ja varhainen Windows, muistaakseni versio 2.x. Joka tapauksessa kolmonen ei ollut vielä räjäyttänyt pankkia.

Muistan ihmetelleeni fontteja. Wordperfect oli saatavana vain DOS:lle. Tuotokset tallennettiin 5 1/4 tuuman lerpulle, jollaiset kukin kävi ostamassa Juveneksen pitämästä puodista. Minulla on vieläkin se lerppu, TDK 1,2 megatavua.

Ensimmäinen oma kone oli Tulipin kannettava 286 harmaasävynäytöllä TFT VGA, 40 MB, 2 MB. Ulkoinen sarjaporttiin liitettävä modeemi USRobotics V.32bis 14400. Sillä pääsi Mikrobitin purkkiin mahtavalla 14 kilobitin nopeudella.

Sillä pääsi Mikrobitin purkkiin mahtavalla 14 kilobitin nopeudella.

Kyllähän sitä on aloitettu melko hemmoteltuna, vuosikausia väännettiin 1970 luvulla 110 ja sittemmin 300 baudin modeemeilla - vastaa siis n. 1 -3 kbps. Yhteys siis kirjoitinpäätteeltä keskuskoneeseen. Kirjoitinpäätteessä saattoi olla paikallinen tallennuskasetti offline tallennusta ja tulostusta varten.

Olin jo myöhässä. Siksi se USRobotics olikin alennuksessa PC Superstoressa. Kaikilla muilla oli jo 28 kilon modeemit tai nopeammat.

Modeemi oli joku Sportster-malli, kuten kuvassa (mutta valkoinen).
Historiallisia modeemeja.

Myöhemmin hommasin modeemi-äänikortti-kombon Creativelta torniin.

Ensimmäiset internetin (usenet, sähköposti, Cleveland Freenet yms.) käyttämiset tuli tehtyä kotoa ennen ensimmäistä varsinaista tietokonetta 80-luvun loppupuolella, ehkä 87-88. Ostin käytetyn tyhmän päätteen, muistaakseni malliltaan VT52 (vaikkakin tuolla mallinumerolla löytyy verkosta erilainen pääte ainoastaan). Pääte kiinni modeemissa, olisiko ollut joku 3600 baudin malli? Atdt-komentosarja yliopiston modeemipankin numeroon meni ihan selkäytimeen. Gnus, Emacs ja mitä kaikkea siellä käyttikään... Ennen tuota systeemiä olin käyttänyt vain Sinclair ZX Spectrumia hupikäytössä ja päätteen jälkeen vuosi-pari myöhemmin taisin ostaa ensimmäisen Atari-merkkisen(!) 286-koneeni käytettynä. Sen orggis kovalevy oli vaihdettu massiiviseen 40 MB levyyn!

EDIT: IRC taisi olla silloin ihan uusi juttu ja sitäkin taisin käyttää vaikka en koskaan miksikään aktiivikäyttäjäksi alkanutkaan. Muissa merkeissä tuli myöhemmin tutustuttua IRC:n kehittäneeseen Jarkkoon.

homenamsi kirjoitti:Ennen Macintoshia 1984 sävähdytti minua 1970-luvulla eniten Wang 2200 - sillä pystyin tekemään kaiken!

Never heard: WangOS. Saiko tähän siis valmiita kaupallisia ohjelmiakin, yleiskäyttöön?

khaosaming kirjoitti:Aivan ensimmäinen kosketukseni tietokoneisiin oli joskus 1988--1989 ATK-luokassa yliopistolla. Jere Käpyaho veti luennot. Aiheena tekstinkäsittely, ohjelmina Rus WP ja varhainen Windows, muistaakseni versio 2.x. Joka tapauksessa kolmonen ei ollut vielä räjäyttänyt pankkia. .

Omalla ATK-kurssillani perehdyttiin kyllä vielä WordStar-nimiseen MS-DOS-ohjelmaan, joka tuolloin oli kiistämätön kunkku. WP valloitti sen markkinat nopesti, en ymmärrä kyllä miksi. WordStar oli selkeästi näppärämpi, jos nyt niin alkeellisesta ohjelmasta voi sanoa näin. PC Tools -niminen ohjelma tuli myös tutuksi, sillähän siirreltiin tiedosto hakemistosta toiseen.

Joka tapauksessa näiden kauhujen jälkeen, Macintoshiin tutustuttuani tuli fiilis että olisin saanut siivet. Tekstinkäsittelyohjelmavalinnakseni tuli aivan mainio Write Now, jolla on erikoinen historia. Se oli MacWriten sisäinen kilpailija Applella, mutta työryhmä hävisi skaban. Perustivat kuitenkin oman yrityksen vakuuttuneena Write Nowin paremmuudesta, sitä se olikin. Minimalistinen muistijälki, supernopea kirjoitusohjelma, aivan edellä aikaansa.

Oma valaistumiseni kävi, kun tutustuin OS/2:een. Käytin sitä muutaman vuoden kotikoneessa. Sitten IBM veti piuhat irti. OS/2:n piti olla pelastus. Toisin kävi.

EComstation on OS/2, jota on päivitetty toimimaan nykykoneissa. Sitä voi kokeilla ilmaiseksi demolla.

khaosaming kirjoitti:Oma valaistumiseni kävi, kun tutustuin OS/2:een. Käytin sitä muutaman vuoden kotikoneessa. Sitten IBM veti piuhat irti. OS/2:n piti olla pelastus. Toisin kävi.

OS/2 olikin aika hieno, mutta Macintosh oli jo minut turmellut. Muistatteko muuten minka Ibarin ja Applen yhteisen OS:n piti seurata OS/2:ta ja System 7:aa? Siitä kohuttiin aikanaan laajalti, mutta nyttemmin unohtunut kokonaan.

Taligent?

Pippin kirjoitti:

homenamsi kirjoitti:Ennen Macintoshia 1984 sävähdytti minua 1970-luvulla eniten Wang 2200 - sillä pystyin tekemään kaiken!

Never heard: WangOS. Saiko tähän siis valmiita kaupallisia ohjelmiakin, yleiskäyttöön?

Kyllä vain, olipa pikkufirmakin nimeltä Datapojat, joka oli tehnyt taloushallinnon perusohjelmat: kirjanpito, reskontrat, palkanlaskenta, varastonhallinta ym.

Projektiympäristöön sovitetun tuntikirjanpidon, laskutuksen ja projektisalkun hallinnan, talousseurannan ja kassavirtaennusteen kirjoitin itse. Kollegan kanssa teimme sitten aiemmin palvelukeskuskoneilla pyöritetyn liikennemallien ja -ennusteiden peruspaketin. Pääkaupunkiseudun liikenne-ennusteen laskennan läpimenoaika oli 6-8 tuntia eli kone pyörimään iltapäivällä ja aamulla oli valmista. Lopputulos saatiin jopa piirturilla tai graafisen päätteen ruudulla havainnollistettua tieverkolle.

Varsinaista käyttöjärjestelmää ei koneessa ollut, Wang BASIC sisälsi kaikki tarpeelliset komennot. Kieli - ja kone - oli erityisen tehokas numeerisessa työssä, kielessä oli valmiina tietorakenteet ja komennot vektorien ja matriisien käsittelyyn, lajitteluun ym.

Levyjen ja tiedostojen hallintaan ja varmuuskopiointiin oli oma ohjelmistonsa, 'Disk Tools' tms.

Merkittävin suomalainen ohjelmisto oli Helsingin yliopiston, prof. Seppo Mustosen laaja tilastomatematiikkapaketti Survo. Survon kehitys on jatkunut sitten PC-ympäristössä. Se oli kaupallisesti saatavana jo Wangille 1970-luvun lopulle.

Pippin kirjoitti:PC Tools -niminen ohjelma tuli myös tutuksi, sillähän siirreltiin tiedosto hakemistosta toiseen.

Minun suosikkini oli Norton Commander. PC Toolsia kokeilin pari kertaa. Minulla taitaa olla vieläkin laatikko ja levykkeet.

Muistaako kukaan suomalaista tekstinkäsittelyohjelmaa Tekoa? Siitä tuli lopulta Windows-versiokin -- liian myöhään.

Niinpä, MacWrite ja WYSIWYG oli kuitenkin jo tullut ennen VTKK:n TEKOa.

Ja Microsoftkin oli ostanut Xeroxilta Wordin ja möi sitä Macintoshille.

TEKO:ssa taisi kuitenkin olla suomenkielen tavutus mitä noissa muissa ei ollut.

Pippin kirjoitti:Tekstinkäsittelyohjelmavalinnakseni tuli aivan mainio Write Now, jolla on erikoinen historia. Se oli MacWriten sisäinen kilpailija Applella, mutta työryhmä hävisi skaban. Perustivat kuitenkin oman yrityksen vakuuttuneena Write Nowin paremmuudesta, sitä se olikin. Minimalistinen muistijälki, supernopea kirjoitusohjelma, aivan edellä aikaansa.

Write Now on uskomaton kirjoitusohjelma, koodattu kai aika konekielellä. Viimeisten versioiden hierarkiset tyylit olivat loistavia, sen jälkeen MS Word tuntui huonolta vitsiltä. Ohjelmaa ei ollut suomennettuna mutta siitä oli ilmeisesti useimpia privaatteja suomennoksia. Itse suomensin sen muistaakseni versiosta 2 alkaen ja muutin näppäinoikotiet mieleisekseni. Sillä tuli kirjoitettua tuhansia sivuja, viimeksi vielä alle kymmenen vuotta sitten. Näytti pitkään siltä, ettei vanhoja WN-dokkareita saa enää avattua yksinkertaisesti, mutta niinpä vain joku oli tehnyt LibreOfficeen filtterin.

Juhani L kirjoitti: Write Now on uskomaton kirjoitusohjelma, koodattu kai aika konekielellä. Viimeisten versioiden hierarkiset tyylit olivat loistavia, sen jälkeen MS Word tuntui huonolta vitsiltä. Ohjelmaa ei ollut suomennettuna mutta siitä oli ilmeisesti useimpia privaatteja suomennoksia. Itse suomensin sen muistaakseni versiosta 2 alkaen ja muutin näppäinoikotiet mieleisekseni. Sillä tuli kirjoitettua tuhansia sivuja, viimeksi vielä alle kymmenen vuotta sitten. Näytti pitkään siltä, ettei vanhoja WN-dokkareita saa enää avattua yksinkertaisesti, mutta niinpä vain joku oli tehnyt LibreOfficeen filtterin.

Ne pystyi kyllä exportoimaan, mm. Quarkissa oli filtteri. Write Nowista olisin suonut kyllä kasvavan Wordin kaatajan, se oli todellinen antiteesi bloated-softalle. Ja tosiaan Wordin "tyylit"... on käsittämätöntä että noin suuri fima ei saa noin keskeistä teksturitoimintoa kuntoon.

khaosaming kirjoitti:Taligent?

No sehän se. Olisi maailma hieman erilainen, jos se olisi voittanut eikä Windows. Paljon parempi, väitän.

homenamsi kirjoitti: Projektiympäristöön sovitetun tuntikirjanpidon, laskutuksen ja projektisalkun hallinnan, talousseurannan ja kassavirtaennusteen kirjoitin itse

Respektiä.
Itse väänsin myöhemmin Filemakerilla jotain samaan suuntaan, kaikki talous/laskutusohjelmistot olivat mielestäni suttuisia. Ei niitä oikein edes ollut Applelle suomeksi.

Harvinainen poikkeus: Muistaakohan kukaan pientä suomalaista Data Fellowsia? Väänsivät Macintoshiin kunnianhimoista ryhmätyöohjelmistoa nimeltä Grapewine. Tietysti kohderyhmänä oli ulkomaat, mutta Espoossa sitä väännettiin... Ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin tämän firman nykyinen nimi on F-Secure.

Pippin kirjoitti: Ei niitä oikein edes ollut Applelle suomeksi.

Tai siis Suomeen lokalisoituna, ei sillä kielellä niin väliä

Taisin Xeroxin jälkeen aloittaa tekstinkäsittelyn WordStarilla. En kans voinut käsittää miten WordPerfect vei siitä markkinoilla voiton. Aivan käsittämätön juttu sekin. Tuota Tekoa taisin joskus koulussa opettaakin sijaisena, paljonkaan ohjelmaa tuntematta.

Graafiseen järjestelmään tutustuin GEMillä. Sekin on aika mahtava MS-DOSin jälkeen. Ja siinä tuli mukana kiva ohjelmapaketti, joku DTP-softakin taisi olla. Senkin sitten Windows jyräsi. Eikä ollut ainakaan parempi kuin GEM.

Harvinainen poikkeus: Muistaakohan kukaan pientä suomalaista Data Fellowsia? Väänsivät Macintoshiin kunnianhimoista ryhmätyöohjelmistoa nimeltä Grapewine. Tietysti kohderyhmänä oli ulkomaat, mutta Espoossa sitä väännettiin... Ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin tämän firman nykyinen nimi on F-Secure.

Muistelet varmaan Vineyardia? Se oli lähinnä HyperCardin innoittamana syntynyt työryhmäohjelmisto mutta Windowsille. Protoilu HyperCardilla.

Tuote oli liian vallankumouksellinen koska se käytännössä korvasi Windowsin työpöytänäkymän omalla olionäkymällään, jossa oli henkilöt, projktit, dokumentit, kokoukset ym. Yhtenäisenä verkkona yhteenkuuluvuussuhteineen ja riippuvuuksineen.

Tuote myytiin alun perin CRM-alueen Mac-ohjelmistoa kehittäneelle xxxx Oy:lle 1990-luvulla. (Xxx - muisti palaa pätkittäin) Ko. yritys integroi tuotteet ja muutti nimensä Vineyard International Oy:ksi. CRM-tuote on edelleen markkinoilla.

Kyllä - DF oli Siilasmaan Riston firma ja virustorjuntabisnes alkoi siinä. Ensimmäinen tuote oli kuitenkin paljon arkisempi -muustaakseni luokiteltujen postiosoitteiden myynti suoramarkkinointiin kätevien hallintatyökalujen kera.

homenamsi kirjoitti:Muistelet varmaan Vinyardia? Se oli lähinnä HyperCardin innoittamana syntynyt työryhmäohjelmisto mutta Windowsille.

Ah, niinpä olikin nimi tuo. Mutta eikö se ollut myös Macille? .

homenamsi kirjoitti: Tuote oli liian vallankumouksellinen koska se käytännössä korvasi Windowsin työpöytänäkymän omalla olionäkymällään, jossa oli henkilöt, projktit, dokumentit, kokoukset ym. Yhtenäisenä verkkona yhteenkuuluvuussuhteineen ja riippuvuuksineen.

Oli aika kokonaisvaltainen häkkyrä, asiakashallinta taisi myös olla mukana.

En kuullut siitä mitään sitten enää, USA:n markkinan valloitus saattoi olla vaikeaa jo siksi, että noihin aikoihin Applen laiva alkoi upota. Muistan joitain muitakin suomalaisia Mac-hankkeita, Brossco Oy:llä oli jokin visuaalinen business tool -viritys jota lähdettiin USA:aan myymaan. Suomalaisista Mac-ohjelmistoista käyttööni jäi vain yksi, näppärä pankkiohjelma, jonka nimi oli omituinen: Taus tai jotain.

khaosaming kirjoitti:Muistaako kukaan suomalaista tekstinkäsittelyohjelmaa Tekoa? Siitä tuli lopulta Windows-versiokin -- liian myöhään.

Oma opinnäytetyö tuli tehtyä sillä. Muutama vuosi sitten oli iso työ löytää ohjelma, jolla pystyin tallentamaan sen omaksi ilokseni vähän universaalimpaan formaattiin ennen kuin on liian myöhäistä.