Hopeinen Omena

khaosaming kirjoitti:Piilaaksokaan ei syntynyt kenenkään yksityisellä rahalla -- sen kivijalka muurattiin valtion rahoituksella.

Salossa oli kaikki mahikset Suomen Silicon Valleyksi.

Onhan Suomessakin näitä valtion rahoituksen menestystarinoita - ja toki vähemmän menestyneitä.

Nykyistä Nokiaa tuskin olisi.ilman valtionyhtiö Televaa, Telefennoa, Telenokiaa ja näiden fuusiota. Ja merkittäviä valtion ja PTL:n (ja PM:n) tilauksia. Elektroniikkateollisuus syntyi paljolti KTM:n ja Tekesin ohjelmien vauhdittamana 1980--luvulla.

Softapuolella kyllä on sitten mählitty, vaikka maailmanluokan pankkisovellusten jättämisessä kotimaan markkinoille. VTKK:lla oli paljonkin osaamista mutta ei tarvetta bisnesnälkään. Jne, jne.
Tietotehtaan tuotteet?

homenamsi kirjoitti:Linuxin osalta.... Eikä Suomessa tullut vetoapua kotimarkkinoilta, ainakaan julkishallinnosta.

Ei tullut, ei. Ehkä olisi pitänyt.

Tuohon maailmanaikaan Suomessa Linux oli epäilyttävä hippien, risupartojen tai kommareiden salajuoni. Suomi on ollut aina Windows-maa, ja täällä Disney ja Aku Ankka ovat luetuimpia.

Tulkitsin asian jo tuolloin muutosvastarinnaksi. Porukka varjeli omaa osaamistaan, joka keskittyi Microsoft-kulttuuriin. Koettiin uhkana sössöttää open sourcesta, vapaista ohjelmista ja crowdsourcingista. Viimeistään netin myötä IT-pappiston valtakirja murtui.

Joku Rytsölä olisi voinut olla business-enkeli, jota nyt kiiteltäisiin Suomen stevejobsina. Kaveri pisti kaiken haisemaan, ja pörssiromahdus vei loput.

Juuri edesmenneen David Bowien muistoksi Encarta 96:n artikkeli.

Lynx-selain xtermissä. Käytin Lynxiä joskus 90-luvun puolivälissä kaupunginkirjaston päätteellä, kun PC:t (joissa pyöri Mosaic) olivat varattuja. Lynx toimii edelleen kuten ennenkin. Viimeisin julkaisu ( Lynx v2.8.8) on helmikuulta 2014.

http://lynx.invisible-island.net/lynx_h ... guide.html

homenamsi kirjoitti:Elektroniikkateollisuus syntyi paljolti KTM:n ja Tekesin ohjelmien vauhdittamana 1980--luvulla.

Myös vapaata ja hajautettua puhelinoperaattoriverkkoa on syytetty tästä. Muualla euroopassahan ei ollut näin. Ei olisi ollut Suomessakaan, mutta 1900-luvun alussa pelättiin Venäjää niin paljon, että luotiin puhelinyhdistykset. Näin väitti Martti Häikiö.

Pippin kirjoitti:

homenamsi kirjoitti:Elektroniikkateollisuus syntyi paljolti KTM:n ja Tekesin ohjelmien vauhdittamana 1980--luvulla.

Myös vapaata ja hajautettua puhelinoperaattoriverkkoa on syytetty tästä. Muualla euroopassahan ei ollut näin. Ei olisi ollut Suomessakaan, mutta 1900-luvun alussa pelättiin Venäjää niin paljon, että luotiin puhelinyhdistykset. Näin väitti Martti Häikiö.

Tarkoitin yleisemmin elektroniikkateollisuutta ja hyppäämistä uuteen maailmaan suunnittelun ja tuotantoautomaation edetessä kovaa vauhtia. Puolijohdetekniikka, puhdastilat ym. piti saada äkkiä haltuun.

Telenokian menestyksellisessä tunkeutumisessa puhelinkeskusmarkkinaan auttoi tosiaan se, että pärjätäkseen kotimarkkinoilla piti olla maailman paras - ainakin yhteensopivuudessa kaikkien kilpailijoiden järjestelmien kanssa.

Oligopolistinen järjestelmä oli johtanut paikallisten monopolien leireihin, joku osti Ericssonia, toinen ITT:tä, monet Siemensiä jne. Tähän markkinaan myynti vaati jotain sellaista mitä muilla kilpailijoilla ei ollut.

En uskoisi kuitenkaan tuohon Venäjä-tarinaan oligopolin synnystä, perusta oli luotu puhelinyhdistyksinä jo 1880-luvulta alkaen.

homenamsi kirjoitti:En uskoisi kuitenkaan tuohon Venäjä-tarinaan oligopolin synnystä, perusta oli luotu puhelinyhdistyksinä jo 1880-luvulta alkaen.

Häikiö on kuitenkin ihan tosissaan väittämässä tätä, on paljon vertalua: ero eurooppaan on ilmeinen. Vain Suomessa ei ollut valtiomonopolia. Minusta selitys senaatin toiminnasta on ihan uskottava.

Pippin kirjoitti:

homenamsi kirjoitti:En uskoisi kuitenkaan tuohon Venäjä-tarinaan oligopolin synnystä, perusta oli luotu puhelinyhdistyksinä jo 1880-luvulta alkaen.

Häikiö on kuitenkin ihan tosissaan väittämässä tätä, on paljon vertalua: ero eurooppaan on ilmeinen. Vain Suomessa ei ollut valtiomonopolia. Minusta selitys senaatin toiminnasta on ihan uskottava.

En nyt tunne Häikiön väittämiä, ymmärtääkseni Suomen suuriruhtinaskunnassa voitiin lähteä liikkeelle juurkin puhelinyhdistyksin - toimintavapaus oli aika hyvä ja varmaan ymmärrys lähteä itsenäisesti liikkeelle oli tarpeen koska emämaa oli tässä hidas eikä siihen ollut tarvetta tukeutua.

Jos jotain pelon vauhditusta oli niin varmaan suuriruhtinaskunnan omillaan eloa häirinneet venäläistämis/sortokaudet 1899-1905 ja 1908-1917 ovat motivoineet jatkamaan syntyneellä tiellä. Senaatti taisi olla melko nujerrettu noina vuosina ja kehitys eteni omalla painollaan yrittäen välttää ristiriitoja Bobrikoffin hovin kanssa.

Tämä on yksityisajatteluani - mikä onkaan Häikiöviite?

homenamsi kirjoitti:Tämä on yksityisajatteluani - mikä onkaan Häikiöviite?

Martti Häikiö (1998): Alkuräjähdys - Radiolinja ja Suomen GSM-matkapuhelintoiminta 1988-1998, s 23, 24
Senaatin päätös vuodelta 1879.

Pippin proudly presents: Pippin 1995!
Pärjäsi aikanaan kohtalaisesti huonoin teknologinen innovaatio -skabassa.
http://www.polygon.com/2015/9/8/9277273 ... n-apple-tv

Jaa se ei olekaan Tolkienia.

Pippin kirjoitti:Pippin proudly presents: Pippin 1995!
Pärjäsi aikanaan kohtalaisesti huonoin teknologinen innovaatio -skabassa.
http://www.polygon.com/2015/9/8/9277273 ... n-apple-tv

Applella ei 1990-luvulla onnistunut mikään. Muistan kun lehdistö yleisesti päivitteli laitteen korkeaa hintaa.

Hinta on sittemmin vain noussut, Pippinin ja sen pelien keräily vaatii todella paksun lompakon.

Näitä aarteita ei varmaan kovin montaa Suomessa ole.

Pitipä kokeilla vanhaa ysikasia virtuaalikoneessa (VMware).

Firefox 2.0.0.20 on viimeisin tuettu selain.

Äänet saa toimimaan asentamalla Creativen ajurit (Sound Blaster Ensoniq AudioPCI).
Virtuaalikoneella voi vaikkapa pyörittää vanhoja CD-romppuja.

homenamsi kirjoitti:Hinta on sittemmin vain noussut, Pippinin ja sen pelien keräily vaatii todella paksun lompakon.
Näitä aarteita ei varmaan kovin montaa Suomessa ole.

Eipä ole. Ei niitä tänne varmaan montaa myytykään. Pippin on tavallaan ATV:n edeltäjä, set-top-box, jonka piti muuttaa maailma, mutta joka ei epäonnisyui markkinoilla lähes täysin. Se pysyi hengissä kuitenkin aika pitkään, vasta Steve Jobs tappoi sen.

Mielenkiintoinen ketju, joka herättää henkiin monia muistoja. Itse aloitin tietotekniikan parissa lukiossa juurikin noilla pöytiin piiloon menevillä CP/M -koneilla. En muista merkkiä, mutta pöydän kyljessä komeili pöllö. BASIC oli silloin kielenä; tehtiinpä sillä kansallisten hiihtojen tulospalvelukin
Armeijassa tuli hakattua MikroMikkoja sekä hyötyohjelmilla että Leisure Suit Larryä pelaten. Sen jälkeen Tampereelle kouluun, jossa olin juuri siihen aikaan, kun graafinen ympäristö oli lyömässä itseään läpi. Multimediasta kohistiin silloin paljon. TEKOa inhosin, sen logiikka ei ollut mielestäni tästä maailmasta. WP 5.1 oli pääasiallinen tekstinkäpistelyohjelma, jolla sitten tuli työharjoittelussa tehtyä makroilla ihan "softakin", joka hyödynsi Siemens-Nixdorfin keskuskoneen suoltamaa tekstitiedostoa. Se WP:n raamattukin on vielä tallessa...
Tietokantaa väännettiin Paradoxilla; lopputyö tosin tuli tehtyä MS Accessilla, koska sillä sai "hienomman" käyttöliittymän. Mitäs vielä; AS/400 -ympäristössä RPG, ja pääasiallisena koodauskielenä oli COBOL. Itse maksettu intternetti aukesi win 3.1 -ympäristössä, joka päivittyi pian 3.11. Trumpet ja winsock muistaakseni tarvittiin yhteyden saamiseksi. OS/2 oli hieno laitos, mutta valitettavasti se hävisi kisan

umpio kirjoitti:Tietokantaa väännettiin Paradoxilla

Tuon ihanuuden olinkin unohtanut kokonaan...

Tandy Trowerilta mielenkiintoinen artikkeli Microsoftista, Windowsista, IBM:stä ja Applesta.

http://www.technologizer.com/2010/03/08 ... f-windows/

Kaikki palautuu Xeroxin Altoon ja Stariin.

The similarities between the products were largely due to the fact that both Windows and Macintosh has common ancestors, that being many of the earlier windowing systems such as those like Alto and Star (the latter shown at left) that were created at Xerox PARC.

Gatesilla oli Xerox Star.

However, I can recall that within my first year at Microsoft, Gates had acquired a Xerox Star, and encouraged employees to try it out because he thought it exemplified the future of where the PC would be headed and this was long before Microsoft even saw a Mac or even a Lisa from Apple.

IBM halusi PC:hen Topview'n ennen kuin OS/2 tuli tavoitteeksi.

IBM had rejected Windows in favor of its own character-based DOS application windowing product called TopView. With IBM still the dominant PC seller, Microsoft would have to market Windows directly to IBM PC users.

twhis was long before Microsoft even saw a Mac or even a Lisa from Apple.

Eipä tuo kovin paljoa aikaisemmin ollut kun Star oli vasta 1981 saatavilla, Lisakin jo 1983. Toki Staria edeltänyt Alto oli ollut jo paria vuotta aiemmin käytettävissä tutkimusmaailmassa.

Gates osti Starin heti kun niitä sai. Trower tuli taloon 1981. Hän kirjoittaa "ensimmäisen vuoden aikana Microsoftilla." Trower myös kirjoittaa, kuinka kolme vuotta oli pitkä aika viihtyä tai pysyä samassa työpaikassa Piilaaksossa. Long before viittaa Applen nostamaan patenttikanteeseen vuonna 1985. Tässä perspektiivissä jo vuosia ennen. Hän ei väitä MS:n olleen edellä Applea graafisissa käyttöjärjestelmissä.

Aika paljastava tuo sana "ikkunointijärjestelmä". Näinhän PC-puolella käsitettiin graafinen käyttöjärjestelmä. Se nähtiin ikäänkuin yhtenä ohjelmana, jonakin jota voi käyttää muuden päällä halutessaan. Macintosh oli kuitenkin ihan toista maata. Xerox on sikäli esi-isä että sehän oli koko GUI:n esi-isä. Alan Kay, hitsinpitsi soikoon, oli jopa tehnyt iPadista apinaversion.

Mitäs vielä; AS/400 -ympäristössä RPG, ja pääasiallisena koodauskielenä oli COBOL.

Ohjelmointikielten hautuumaalle ovat päätyneet A- ja B-kielten ohella monet hienot kielet kuten Algol, Simula, Pascal, Modula,... Vieläkö ADA on hengissä - varmaankin.

Sen sijaan maailman ensimmäinen ADA-tietokone jäi sitten vähän sikiöasteelle.

Nämä reliikit COBOL ja RPG ovat uskoakseni jossain Suomessakin vielä tätä päivää. Ainakin yksi tuntemani kaveri vielä vuosi sitten ansaitsi elantonsa RPG-osaamisella. Mikä AS400-jälkeläinen on sitten alustana, en tiedä. Alun perin oli kyseessä IBM:n minikoneisiin System32/34 viritelty raporttikieli.

IBM:llä tämä taaksepäinyhteensopivuus lienee kunnia-asia. Joskus 1980-luvulla törmäsin tilanteeseen, jossa silloisessa System370-koneessa ajettiin seitemän (7!) emulointikerroksen läpi IBM 701-koneen Assenblerilla tehtyä sovellusta - siis Suomessa. Sovellus oli tehty 1950-luvun lopulla.

homenamsi kirjoitti: Nämä reliikit COBOL ja RPG ovat uskoakseni jossain Suomessakin vielä tätä päivää. Ainakin yksi tuntemani kaveri vielä vuosi sitten ansaitsi elantonsa RPG-osaamisella. Mikä AS400-jälkeläinen on sitten alustana, en tiedä. Alun perin oli kyseessä IBM:n minikoneisiin System32/34 viritelty raporttikieli.

Todennäköisesti COBOLilla tehtyä koodia ajetaan vielä jossakin. Tuota RPG:n hengissäpysymistä en niinkään ihmettele; osaava kaveri tekee vielä ihmeitä. Ja vastahan tuo minunkin vääntämäni, WordPervertin makroilla toteutettu kummajainen, pääsi vuosi sitten eläkkeelle. Oli siihen asti rakennuslupapuolella kovassa aktiivikäytössä. Sniff, oi niitä kunnian aikoja

Pippin kirjoitti:Aika paljastava tuo sana "ikkunointijärjestelmä". Näinhän PC-puolella käsitettiin graafinen käyttöjärjestelmä. Se nähtiin ikäänkuin yhtenä ohjelmana, jonakin jota voi käyttää muuden päällä halutessaan. Macintosh oli kuitenkin ihan toista maata

Näinhän se on vielä Linuxissakin. Käyttäjä voi vapaasti valita, minkä asentaa useista ikkunointimanagereista. Vain suljetuissa järjestelmissä ikkunointimanageri ja GUI on pakotettu. KDE taitaa silti pyöriä vaikkapa Windowsin päällä.

Paljastavampaa on kenties ensimmäisen Windowsin retail-boksissa käytetty nimitys "graphical environment". Ei siis 'käyttöjärjestelmä' (joka oli DOS).

Alkuperäinen System 1 oli tarkoitettu käytettäväksi ilman kiintolevyä, levykkeiltä, ja koodi oli ROMissa (mikä tarkoitti, että käyttis oli sidottu rautaan). Komentorivi oli estetty.

Edelliseen liittyen pari ohjelmointikieliin liittyvää aprikointia.

IBM jossain vaiheessa yritti vahvasti markkinoida APL:ää - Suomessa VTKK tarjosi koulutusta jne. muistikuviini on jäänyt vain luonnehdinta 'write-only programming language'. Tehokkaita lausekkeita mutta kollegalle haasteita. Olen nähnyt koodia - ehkä yrittänyt lukea, en kirjoittanut. APL oli ISO-tasolla standardoitu kieli. Tietääkö joku Suomi-tilanteesta tai kertoa historiasta?

Vahvempi IBM:n kieli oli PL/I - jonkinlainen Algolin johdannainen mutta vissiin yritys korvata COBOL ja FORTRAN. Sillä tehtiin Suomessakin töitä (en minä) mutta mikä mahtaa olla asioiden tila. Onko Suomessa vielä isoja sovelluksia joita ylläpidetään PL/I:llä?

Elikkä onko APL-osaajielle tai PL/I-osaajille ollut enää töitä?

Molemmat reliikit ovat edelleen IBM:n sivustoilla vahvasti läsnä. Kuolevatko koskaan - ellei IBM?

Jos C-ohjelmointikieli kiinnostaa, niin kannattanee katsoa myös GO - sillä on tehty merkittäviä sovelluksia. Kieltä on ideoinut myös C-merkkihenkilö:

https://en.wikipedia.org/wiki/Go_(programming_language)

[Ajattelin taannottain, että jos jonkun uuden kielen otan haltuun niin se olisi GO - maailmanvaltaus ei oikein ole edennyt. Pitäisikö sittenkin yrittää Swiftiä...]

umpio kirjoitti:

homenamsi kirjoitti: Nämä reliikit COBOL ja RPG ovat uskoakseni jossain Suomessakin vielä tätä päivää. Ainakin yksi tuntemani kaveri vielä vuosi sitten ansaitsi elantonsa RPG-osaamisella. Mikä AS400-jälkeläinen on sitten alustana, en tiedä. Alun perin oli kyseessä IBM:n minikoneisiin System32/34 viritelty raporttikieli.

Todennäköisesti COBOLilla tehtyä koodia ajetaan vielä jossakin. Tuota RPG:n hengissäpysymistä en niinkään ihmettele; osaava kaveri tekee vielä ihmeitä. Ja vastahan tuo minunkin vääntämäni, WordPervertin makroilla toteutettu kummajainen, pääsi vuosi sitten eläkkeelle. Oli siihen asti rakennuslupapuolella kovassa aktiivikäytössä. Sniff, oi niitä kunnian aikoja

Niin, COBOL oli 'mainstreamia' mutta RPG-oli marginaalia. COBOLin varaan on perustettu firmakin, joka kaikkien seikkailujen jälkeen on Helsingin pörssissä - paljon nahanluonteja eikä nyt kovin hyvässä hapessa. Alkuperä oli kuitenkin COBOL-asiakkaiden jäänti tyhjän päälle kun jenkkifirma lopetti Suomen ja Ruotsin filiaalin - osaajat ymmärsivät perustaa startupin, asiakkaat olivat valmiina, konsultointia heti Ruotsiin jne..

Kysyntää vauhdittivat onnekkaasti euron käyttöönotto ja v. 2000 päivämääräriskit/ongelmat.