Hopeinen Omena

Undan rako aikanaan oli toivottoman ahdas, vaikka eihän sitä silloin tiedetty. Sen ajan graafinen työ tehtiin Scitexin ja Hellin kaltaisilla isoilla järjestelmillä, jotka pyörivät isoissa koneissa. Niiden korvaaminen yleiskäyttöisillä työasemilla oli loistava ajatus. Teknisessä toteutuksessa ei ollut isoja ongelmia, vaikka tietysti jotain. Aika jähmeän alan vakuuttelussa meni kuitenkin oma aikansa ja sinä aikana vielä pienemmät ja yleikäyttöisemmät tuotteet menivät oikealta ohi. Kyse ei niinkään ollut ohjelmista vaan mac-ja pc-rauta kehittyivät niin, että teho ja laajennettavuus riittivät oikeaankin työhön.

Täällä kukaan ei ole puhunut ensimmäisistä hackintosheista. Kuinka monella on ollut sellainen? Kun Apple aikanaan tarjosi päivitystä ekoista pönttömaceistä seuraavaan, se tehtiin vaihtamalla emolevy. Näistä emolevyjä jäi sitten kuleksimaan ympäriinsä, jolloin niistä tehtiin omia viritelmiä laittamalla emolevy jonkun päätteen jalustan sisälle. Itsellänikin oli joskus vihreänä loistava mac.

Suomessa Tektor teki ainakin messuilla esiteltäväksi läppäreitä ennen kuin Applella oli edes sitä Portablea.

Muistan hienon mustakuorisen, jossa oli keltamusta näyttö - liekö ollut Lohjan elektroluminenssinäyttö. Toinen oli johonkin Taiwanilaiseen läppärikoteloon rakennettu Plussa, jossa oli LCD-näyttö.

En tiedä myytiinkö niitä koskaan, olivat tehokkaita katseenvangitsijoita.

Nykyaikainen portable.

Matkamies kirjoitti:Undan rako aikanaan oli toivottoman ahdas, vaikka eihän sitä silloin tiedetty. Sen ajan graafinen työ tehtiin Scitexin ja Hellin kaltaisilla isoilla järjestelmillä, jotka pyörivät isoissa koneissa. Niiden korvaaminen yleiskäyttöisillä työasemilla oli loistava ajatus. Teknisessä toteutuksessa ei ollut isoja ongelmia, vaikka tietysti jotain. Aika jähmeän alan vakuuttelussa meni kuitenkin oma aikansa ja sinä aikana vielä pienemmät ja yleikäyttöisemmät tuotteet menivät oikealta ohi. Kyse ei niinkään ollut ohjelmista vaan mac-ja pc-rauta kehittyivät niin, että teho ja laajennettavuus riittivät oikeaankin työhön.

Täsmäkkäästi ilmaistu. Tuolloin pelikenttä oli kuitenkin auki, eivät kaikki suinkaan uskoneet että Macintoshista tulisi varteenotettava "järkkien" kellistäjä. Tai Windowsista (vers 2, hihhih)

homenamsi kirjoitti:Toinen 'kantaisä' juttu pitäisi myös tarkistaa - oliko Data Generalin minikoneessa pyörinyt teksturi Word Perfectin (kuten muistelen) vai WordStarin alku?

Tässä oli aika sama juttu, nyt tuntuu mahdottomalta että joku valtio on kehitellyt suomalaista teksturia, mutta ei se TEKO niin huono ajatus ollut 80-luvulla. Olisiko se voinut johtaa johonkin, vaikka tuotos olisi ollut loistavaakin parempi – ei.

2000-luvulla on potkittu ilmat pihalle kaikista, jotka eivät ole gorilloja. Edes Macromedia tai Quark eivät pärjänneet, mikä 90-luvulla olisi tuntunut aika kyyniseltä ennusteelta.

homenamsi kirjoitti: Toinen oli johonkin Taiwanilaiseen läppärikoteloon rakennettu Plussa, jossa oli LCD-näyttö.

Hahh! Olin unohtanut, näin oli.

Mitään Piilaaksoakaan ei olisi ilman valtion tukemaa tutkimustyötä. Ainoa ero on, että siellä osataan ideat tuotteistaa ja myydä. Ei olisi nettiäkään ilman valtiota.

Hyvä että oli DARPA ja osaavaa porukkaa Berkeleyssä.

Euroopan valtioiden yhteistyön hedelmiin voitaneen kuitenkin lukea World Wide Webin peruskonsepti ja ensimmäiset toimivat ratkaisut - vaikkakin kaikki syntyi sivujuonteena CERNissä.

OS/2 -- kuvakaappauksia.

khaosaming kirjoitti:Mitään Piilaaksoakaan ei olisi ilman valtion tukemaa tutkimustyötä.

Tai puolustusministeriön...

https://en.wikipedia.org/wiki/SRI_International

The Vietnam War (1955–1975) was an important issue on college campuses across the United States in the 1960s and 1970s. As a belated response to Vietnam War protesters who believed that funding from the Defense Advanced Research Projects Agency (DARPA) made the university part of the military–industrial complex, the Stanford Research Institute split from Stanford University in 1970.

------------------------
(Ei liity edelliseen)

IBM DOS 6.10, päivitetty versioon 7 Rev. 1 (IBM DOS 2000).

khaosaming kirjoitti:IBM DOS 6.10, päivitetty versioon 7 Rev. 1 (IBM DOS 2000).

"Selkeesti parempi kuin Mäkki, joka on pelkkä lelu" -toistorepliikki 80-luvulta

Mac Plus Mini Vmacissa.
http://www.gryphel.com/c/minivmac/start.html

http://www.rolli.ch/MacPlus/welcome.html

homenamsi kirjoitti:Tai MIXAL-ohjlmointiosaajia?

https://en.wikipedia.org/wiki/MIX

osaamisesta en tiedä mutta Helsingin Yliopiston Burrougsilla tein joskus harjoitustyön -82 tms ..

Asensin Win 95:n VMware Workstation Playeriin. Nettiin Netscape 3:lla. Verkossa on vieläkin sivuja, jotka renderöityvät oikein, koska käyttävät perus-html:ää.
http://toastytech.com/guis/

Itse aloitin nettisurffailun Mosaicilla. Sääli, että ohjelma kaatuu, jos yrittää virtuaalikoneessa päästä nettiin.

Oli se Tekokin juhlaa kirjoituskoneeseen verrattuna. Tekstiä sai muutettua, ja moneen kertaan. Silloin ei monikaan osannut hienoja taittoja kaivata, kirjoituskoneella tehdyn näköinen kelpasi moneen asiaan. WP:stä kaikki puhui yhteen aikaan, mutta itse siltä säästyin.

khaosaming kirjoitti:Itse aloitin nettisurffailun Mosaicilla. Sääli, että ohjelma kaatuu, jos yrittää virtuaalikoneessa päästä nettiin.

Itse aloitin myös Mosaicilla, tosin mustavalkoisella X-päätteellä.

Maccipuolen ihmisten on aina ollut vaikea ymmärtää sitä, että graafinen käyttöliittymä ei ole kaikissa tapauksissa tehokkain tai nopein. Tekosta ei ole omaa kokemusta, mutta tekstipohjainen WP oli varmasti tehokkaampi kirjoitustyökalu kuin mikään mac/windos graafinen tekstinkäsittely. Erilaisten näppäinkomentojen avulla voi päästä lähelle samaa nopeutta.

Kokeilin pitkästä aikaa kirjoittaa tekstiä LaTexilla. Se hakkaa minusta edelleen kaikki hienot graafiset ladontaohjelmat. Hyvin toimii macissäkin.

khaosaming kirjoitti:Itse aloitin nettisurffailun Mosaicilla. Sääli, että ohjelma kaatuu, jos yrittää virtuaalikoneessa päästä nettiin.

mosaic3.png

mosaic_crash.png

Tarkkana o(li)vat tietokoneohjelmat lain suhteen "illegaalia" ei tehrä!

Mielenkiinnolla olen ketjua lueskellut, vaikka kokemusta noista ei ole kuin satunnaisia - kauppiksessa aikanaan muutaman kerran tuli käytettyä jotain vihreä-musta -näyttöisiä koneita, mutta merkistä ei ole aavistustakaan, enkä edes muista minkä oppiaineen apuna niitä käytettiin; tämä siis 90-luvun alkupuolella. Win3.1 taisi olla tutumpi; siihen aikaan komekasikutonen oli uutta.

Omat koneeni ajalta ennen macceja on tullut foorumilla mainittuakin: Sinclair ZX-81 ja C-64, mutta ne eivät oikein tähän ketjuun taida kuulua...

Armeija-ajoilta on jäänyt mieleen salkkumallista konettaan esitelleen tupakaverin ohjelmallinen esitys coituksesta.

Kauppiksessa WP oli kovasti käytössä, mutta paikallisessa maakuntalehdessä kuulemma kirosana, kun siellä oli macit!

Ensimmäisestä graafisesta selaimesta. Meillä oli Erwise, joka oli monessa edellä Mosaicia.

Suomessa kuitenkin oli "tilanne päällä".

This raises the question: why didn't Erwise become the mother of all web browsers? The problem was that at the time, Finland was in a deep economic depression, the country was bankrupt, and venture capital was non-existent - venture capital that was abundant in Silicon Valley, where Mosaic would attract more than enough of it to kickstart the web revolution.

The Greatest Internet Pioneers You Never Heard Of: The Story of Erwise and Four Finns Who Showed the Way to the Web Browser

Finland also was a frontier of information technology at the time: the Finnish university network FUNET had been established in 1984, and chatting protocol IRC, Linus Torvalds’ Linux, and SMS text messaging had all been created there.

http://arstechnica.com/business/2011/10 ... rly-1990s/

Käyttikö kukaan HGA:ta (tai HGC), Hercules-korttia? Ensimmäisiä IBM:n PC:lle tehtyjä grafiikkakortteja, joka mullisti markkinat ja häipyi sitten unohduksiin. Harva tietää, että kortin suunnitteli (ja yhtiön perusti) thaimaalainen Van Suwannukul.

khaosaming kirjoitti:Ensimmäisestä graafisesta selaimesta. Meillä oli Erwise, joka oli monessa edellä Mosaicia.

Suomessa kuitenkin oli "tilanne päällä".
....

Hyvä, että kaivoit tuon selainykkösen esiin - oli minullakin mielessä mutta ajauduin pohtimaan Mosaicin ensiversion - tai muun CERNversion ajoitusta tuohon Erwiseen.

Analyysi, vetoaminen lamaan tai riskipääoman puutteeseen ei nyt pidä alkuunkaan paikkaansa. Maailmanvalloitus ei ajatuskuviona vain ollut silloin vielä ollenkaan tuttua toisin kuin sitten jo 1990-luvun loppupuolella, jolloin sijoittajapiirit alkoivat Suomessakin - perin varovaisesti -kiinnostua ohjelmistoliiketoiminnasta. Ulkomaisiin sijoittajiin ei juuri ollut yhteyksiä. Slush oli silloin joidenkin utopia, viime vuosina kymmenien tuhansien todellisuutta.

Jos Erwise olisi tapahtunut viittä vuotta myöhemmin - ja opiskelijoita rohkaistu - niin olosuhteet menestyskortin katsomiselle olisivat olleet olemassa. Parhaimmillaan kai olisi ollut Operan polku ajateltavissa.

Analyysi perustuu Erwisen kehittäjien omiin muisteloihin, johon toimittaja on laittanut omaa tulkintaansa. Miksiköhän Suomessa ei olisi voitu kehittää kaupallista business-toimintamallia Erwisen ympärille, muutoin kuin myymällä se (halvalla) jonnekin muualle tuotteistavaksi? Samanlainen hukattu brändäys on Linux. Kukaan ei enää yhdistä sitäkään Suomeen, ja profeetan omalla maaperällä Linuxin käyttöaste on maailman pienimpiä. Olemme Ameriikan sellunviejä.

Teemu Rantanen reminisces about those years so long ago. “We could not have created a business around Erwise in Finland then. The only way we could have made money would have been to continue our developing it so that Netscape might have finally bought us,” he says. “Still, the big thing is, we could have reached the initial Mosaic level with relatively small extra work. We should have just finalized Erwise and published it on several platforms.”

Rantanen says he tried to get a summer job at HUT 1992 to do just that. But there was no money, even for a single summer job, to get the work done.

Suomessa ei tuohon aikaan ollut yhtään riskisijoittajaa - siis sijoittajaa tai rahoittajaa joka ei olisi katsonut onko tuotteelle/konseptille olemassa markkinat, mikä on kilpailutilanne ja yrittäjän kilpailuetu. Eihän käyttöjärjestelmäytimen tai kivan näköisen yliopistoverkon käyttöliittymän kehittäjillä ollut mitään markkinaa, jonka kautta vakuutella ei-riskisijoittajia.

Eikä taida olla kovin runsaasti isomman riskin ottajia nykyisinkään, ulkomailta onneksi voi löytää nykyisin noita aikoja helpommin riskinottajia. Kulttuuri ja ajattelumallit ovat kuitenkin ihan muuta eikä vastaavien tilaisuuksien täydellinen hukkaaminen liene enää todennäköistä. Hidastelu ja muu kämmäys toki.

Linuxin osalta SOT ja Mr. Säkäjärvi kyllä mielestäni katsoivat sitä korttia uskomattoman pitkälle mutta muut olivat ehtineet jo edelle. Eikä Suomessa tullut vetoapua kotimarkkinoilta, ainakaan julkishallinnosta.

Piilaaksokaan ei syntynyt kenenkään yksityisellä rahalla -- sen kivijalka muurattiin valtion rahoituksella.

Salossa oli kaikki mahikset Suomen Silicon Valleyksi.