Fonttien hallinnasta tiedustelu

[NOx]

Koska Carbon pohjaa yleiseen ja standardiin ohjelmointikieleen, Cocoa ei.

Ymmärrän tuon sanan yleinen lauseessa, standardi poksahtaa ohi viuhahtaen. Miten Objective-C ei ole standardi? NeXT, NextStep, OpenStep olivat suosittuja nimenomaan ohjelmoijien parissa. Siellä lepää Cocoan historia ja Sunin Solariksessakin käyttiin siitä osia, porttasipa Sun koko OpenStepin omalle alustalleen. OpenStepistä tuli sitten jossain välissä Yellow Box ja myöhemmin Cocoa.

developer.apple.com, What is Cocoa?

"You may use several programming languages when developing Cocoa software. The primary language is Objective-C, which has its own runtime for Cocoa. Objective-C is a superset of ANSI C that has been extended with certain syntactical and semantic features (derived from Smalltalk) to support object-oriented programming. The few added conventions are simple and easy to learn and use. Because Objective-C rests on a foundation of ANSI C, you can freely intermix straight C code with Objective-C code. Moreover, your code can call functions defined in non-Cocoa programmatic interfaces, such as Carbon and BSD. You can even mix C++ code with your Cocoa code and link them into the same executable. Finally, Cocoa supports the Java language through a parallel set of Java classes and a mechanism that bridges the Java interfaces to their corresponding Objective-C implementations. The Java flavor of Cocoa allows you to mix (within limits) native Java objects with Cocoa objects."

Eikä Applekaan sitä kaikissa softissaan käytä, iTunes esimerkiksi on Carbon. Niinpä siitä saatiinkin Windows-versio aikaiseksi. Kuka ohjelmistotuottaja haluaa pysyä single-platform-operaattorina niin valitkoon Cocoan. Ja jääköön pieneksi.

Totta, ei käytä eikä tule vielä pitkään aikaan käyttämään. Syitä on monia, suurimpana ehkä vanhan koodin olemassaolo. Carbonista on helpompi viedä softaa muihin ympäristöihin, se on totta. Mutta tämä on muna-kana tilanne, siihen palaan myöhemmin.

iTunes on huono esimerkki siinä mielessä ettei ohjelma edes ole alunperin ollenkaan Applen käsialaa vaan sen kirjoittivat samat jäppiset kuin SoundJamin. Tosin Jobs olisi kuulemma mieluummin ottanut Panicin kehittäjät töihin, mutta kun AOL oli samaan aikaan kiinnostunut heistä niin sopimus jäi kirjoittamatta. Sivumennen sanottuna, OS 9:ssä ei ollut läpinäkyvyyttä käyttöliittymässä, sen piti olla mahdotonta, mutta niin vaan Panic Audionissa oli läpinäkyviä skinejä...no kaikesta huolimatta iTunes on kuitenkin Carbonia.

Mutta lisätäänpä vetää myllyyn: Cocoan sisään voidaan upottaa Carbon-koodia ja päinvastoin. Cocoa tarkkaanottaen käyttää paljonkin Carbonia apuna nykyisellään. Päinvastoin taas esimerkiksi juuri paljon puheena olevat fonttivalikot on mahdollista kutsua Carbon-ohjelmasta Cocoan avulla, tai ylipäätään käyttöliittymän elementtejä. Palaamme jälleen takaisin lähtöpisteeseen eli sovelluksen kehittäjään ja siihen kuinka pitkälle tämä vaivautuu koodia vääntäessään/portatessaan sovittamaan softaansa oikeasti Mac OS X ympäristöön. Lähtökohtana sovelluskehittäjä voi käyttää kumpaa vaan, Cocoaa tai Carbonia ja sitten sen jälkeen lisätä koodiin Cocoaa tai Carbonia ja miksipä ei vielä Javaakin.

http://developer.apple.com/documentatio ... index.html

Vot, jäädään odottamaan että Apple ja Claris lukevat omat dokumenttinsa.

Kyllä ne varmaan ovat lukeneet. AppleWorksia ei vain vieläkään kirjoitettu uusiksi. FileMaker Inc taas on kiinnostunut enempi Windows-puolesta kuin Maceista nykyään, Mac-puolella ei ole kasvua odotettavissa kun Windows-puolella markkinaosuus kasvaa. Claris on kuopattu jo ajat sitten.

Siis nyt ymmärsit hieman väärin. Pidän Cocoa-softia hienoina sinänsä. Tarkoitin, että vain Cocoa-ohjelmistoissa toimivat systeemitason ratkaisut (kuten fonttienhallintaohjelma) ovat merkityksettömiä korjattaessa Mac OS X:n puutteita, koska kaakaonkuluttajat ovat pieni vähemmistö.

Kuten sanottu, Carbon-ohjelma voi käyttää myös Cocoa-koodia. Ei tämä tästä mihinkään muutu. Työkalut on tarjottu kehittäjille hoitaa fonttivalikot kuntoon, useammallakin eri tavalla. Carbon-koodia käyttäessä monella valmistajalla painaa varmasti vielä yhteensopivuus Mac OS 9:ään. Jos vielä tuokin halutaan samaan aikaan, on varmasti hankala toteuttaa muutoksia.

[eskofot]

"Ymmärrän tuon sanan yleinen lauseessa, standardi poksahtaa ohi viuhahtaen."

Se on vahinko. Se on nimittäin olennainen pointti tässä. Cocoa on objektiorientoitunut ohjelmointiympäristö, joka on vaihtoehtoinen kehitystapa esim. yleiselle PowerPlant C ++:lle. OOP on ollut olemassa todellakin 70-luvulta lähtien, mutta tuulta se ei ole saanut siipiensä alle koskaan, vaikka onkin teknisesti edistyneempi, syy on nimenomaan standardeissa. Juna meni viimeistään 90-luvun alussa. Teollisuusstandardi Cocoa ei todellakaan ole, kerro yksi merkitsevänkokoinen multiplatformtuottaja, joka käyttää sitä. Siis edes yksi?

Cocoan käyttäminen merkitsee koodin uudelleenkirjoittamista from scratch, vaikka Apple yrittää sitä tuota lainauksessasi vähätellä. Ei-OOP-työkalulla ei tuoteta OOP:ia. Se on ihan eri maailma, eri APIt jne. Tämä täytyy kässätä ennen kuin voi tajuta ongelman suuruuden tässä. Osan koodista voi käyttää hyväksi, mutta onko se merkitsevää? Kyse on siitä että isoilla ohjelmistoilla täytyy olla yhteinen koodipohja ja yhteinen kehitystökalu eri alustoille. Ajattelepa näin: nimesi on J. Warnoc, mitä hyötyä saisit siitä että kirjoittaisit ohjelmistosi uudelleen Cocoalla? Hierarkiset fonttimenut? Apple Fellow -rintamerkin?. Kamoon. Lopputuloksena olisi taloudellinen katastrofi, kaksi erillistä koodipohjaa ja hitaampi ohjelma. (Nopeuden takia Finderkin on kirjoitettu PowerPlantilla.)


"Työkalut on tarjottu kehittäjille hoitaa fonttivalikot kuntoon, useammallakin eri tavalla."

Miksi haluat selittää mustaa valkoiseksi? Piits mii. Jos juuri mikään ohjelmistovalmistaja maailmassa ei ole saanut Carbonissa fonttivalikoitaan kuntoon mainitsemaasi tekniikkaa käyttäen (kerro yksikin, Adobehan ratkaisi tämän kehittämällä kokonaan oman moottorin), niin eikö siitä voi vetää jo sellaista varovaista johtopäätöstä että ongelman yhteinen nimittäjä ei ole "yleinen saamattomuus" vaan itse tekniikka? Eikä kyse ole vain f-valikoista, se on pikkujuttu, joka on nyt saatu epäpuhtaasti kondikseen Unsanityn hackauksella, kyse on myös OT:stä. OpenType-fonttien täyden tuen toteuttaminen onnistuu ymmärtääkseni helposti vain Cocoa-ympäristössä.

[Juhani L]

OpenType-fonttien täyden tuen toteuttaminen onnistuu ymmärtääkseni helposti vain Cocoa-ympäristössä.

OpenType-tuella ja Cocoalla tai Carbonilla ei ole mitään tekemistä sinällään, koska Apple ei vieläkään tue lainkaan mitään OpenTypen spesifistä ominaisuutta, sääli. Emme siis tiedä, miten Carbon ja Cocoa tulevat joskus tulevaisuudessa ehkä niitä ymmärtämään.

Ainoat Mac OS:ssa pyörivät ohjelmat, jotka ymmärtävät OpenType-fonttien erikoisominaisuuksia (mm. kapiteelit, murtoluvut, kontekstuaaliset merkkimuodot) ovat Adoben CS-sarjan ohjelmat sekä Redlexin yksinkertainen kirjoitusohjelma Mellel. Tämä tuki perustuu siihen, että Adobe ja Redlex ovat tehneet ohjelmiaan varten OpenType-ominaisuuksien tulkin, fonttimoottorin, joka lukee OT-fonteista sellaista, mitä käyttöjärjestelmä ei lainkaan vielä ymmärrä eikä voi kertoa ohjelmille. Jo InDesign 1.x halltsi suuren osan OT-ominaisuuksista, vaikka käyttiksenä saattoi olla jopa "vain" OS 8.6. Samaten Adoben fonttimoottori pyörii Windowsin CS-sarjan ohjelmien takana; siksi OT-ominaisuudet toimivat myös näissä ohjelmissa Windowsssa, joka ei vielä ymmärrä itse typografisista OT-ominaisuuksista sen enempää kuin Mac OS. Ehkäpä seuraava Windows, Leghorn saattaa ymmärtää, ellei tämäkin ominaisuus joudu karsittavien listalle.

Apple on edelleen ihastunut omaan OT:n kanssa verrattavaan AAT-tekniikkaansa (Apple "Advanced" Typography) eikä kai siksi ole kiirehtinyt OT-tukea. Eskofotin lause on oikein, jos korvataan OpenTypen tilalle AAT. Näet AAT-fonttien ominaisuudet ovat vain Cocoa-ohjelmien omaisuutta, Carbonissa ei tueta niitä. Toisaalta: eipä ohjelmantekijöiden ole pakko Cocoa-pohjaisissakaan softissa tukea AAT:tä. Näin on tehnyt mm. Redlex, jonka Mellel on Cocoa-softa, joka ei kuitenkaan ymmärrä AAT:ta, mutta on tehty ymmärtämään OpenTypeä. Itse asiassa loogista: ohjelman koodaus olisi muuttunut melkein mahdottomaksi, jos sen olisi ymmärrettävä kahta ristikkäistä korkean tason typografista fonttitekniikkaa.

[NOx]

Teollisuusstandardi Cocoa ei todellakaan ole, kerro yksi merkitsevänkokoinen multiplatformtuottaja, joka käyttää sitä. Siis edes yksi?

Tämähän on pitkästä aikaa virkistävä keskustelu.

Liikumme käsiteavaruudessa. Cocoa on Applen dokumentoima, suosittelema ja täysin tukema ohjelmointiympäristö. Sitä voisi siis pitää standardina vaan se virallisesti ole. Teollisuusstandardi on hämärä käsite. Windowsin sanotaan olevan teollisuusstandardi. Mac ei ole, ei edes Carbon ole teollisuusstandardi. Sellaista ei kyllä virallisesti ole olemassakaan. On vain standardeja. Teollisuusstandardeista puhuttaessa kannattaa lukaista esimerkiksi tämä:

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/stand.html

Meillä on tässä perustavaa laatua oleva näkemysero. Ilmeisesti olet siinä mielessä ohjelmoijien puolella, että haluaisit näiden pääsevän mahdollisimman vähällä vaivalla, perustelet asiaa vetoamalla teollisuusstandardeihin, kehityskustannuksiin jne. ja on Applen vika ellei tästä tehdä lastenleikkiä, ohjelmat ehkä peräti pitäisi saada portattua nappia painamalla Windows-sovelluksesta Mac-softaksi. Ajatuksessasi on arkipäivän realismia ja olemassaolevan tilanteen hyväksymistä sellaisenaan (sovelluskehittäjien kannalta).

Minä näen asian toiselta kantilta, ohjelmoijan pitää tuottaa toimivia ohjelmia kuhunkin laiteympäristöön. Huonosti toimivalla ohjelmalla saadaan aikaan vain kiukkuisia käyttäjiä ja harmeja kaikille osapuolille. Kapeilla markkinoilla huonosti toimiva ohjelma tappaa itsensä pois. Ellei siis sitouduta ympäristöön kunnolla, niin miksi sitten ylipäätään vaivautua. Jos taas vaivaudutaan niin miksei sitten vaivauduta kunnolla? Mielestäni tämäkin on realismia, mutta taidan olla aika säälimätön sovelluskehittäjiä kohtaan, ainakin niitä jotka haluavat päästä helpolla?

Osan koodista voi käyttää hyväksi, mutta onko se merkitsevää? Kyse on siitä että isoilla ohjelmistoilla täytyy olla yhteinen koodipohja ja yhteinen kehitystökalu eri alustoille.

Tarkoitat varmaan isoilla ohjelmistoilla itseasiassa ohjelmistoja, jotka toimivat ja joiden halutaan toimivan useammassa laiteympäristössä.

Siinä tapauksessa asia on näinkin. Toisaalta hyvä ja tuottava tuote maksaa kehityskustannuksensa takaisin vaikka se olisi koodattu kirjoituskoneella. Kilpailutilanne luo tietysti kustannuspaineita, mutta jos kustannuspaineet nousevat laadun ja asiakastyytyväisyyden ohi, alkavat käyttäjät äänestää jaloillaan. Lähimenneisyydestä löytyy kaksikin hyvää esimerkkiä, Quark ja Macromedia Freehand. Oikeasti, vaikka koodipohja olisi yhteistä joudutaan silti tekemään aina paljon muutoksia ja alustaan sidottuja muutoksia/korjauksia. Missä sitten se punainen viiva menee, se on tasapainoilua se. Ja edelleen palaan takaisin siihen, että on täysin ohjelmistoyrityksen oma asia kuinka paljon haluavat panostaa. Minä ja muut saamme toki tehdä ostopäätöksemme ohjelman toimivuuden perusteella. Liian vähäinen panostus käy äkkiä kehittäjälle kalliiksi. Ei tämä tästä miksikään muutu. On yrityksiä jotka aidosti ovat sitoutuneita Maciin ja on taloja jotka kuorivat kermat mahdollisimman vähällä vaivalla. Eikä kyse ole edes siitä onko koodi Cocoata, Carbonia tai mitä vain.

Ajattelepa näin: nimesi on J. Warnoc, mitä hyötyä saisit siitä että kirjoittaisit ohjelmistosi uudelleen Cocoalla? Hierarkiset fonttimenut? Apple Fellow -rintamerkin?. Kamoon.

Jos olet ymmärtänyt, että ainoastaan Cocoa on mielestäni hyväksyttävää koodia, tätä en suinkaan tarkoita. Ei hyvän ohjelman tarvitse olla Cocoalla koodattu. Olen kyllä esitellyt erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa toimivat fonttivalikot, joko puhtaasti Cocoaa käyttäen tai osin, tai sitten pelkästään Carbonin avulla. Warnocia olen muistanut lähettämällä sille välillisesti rahaa. Vastineeksi olen saanut käyttöoikeuksia ohjelmiin.

Vastaavasti pallon voisi heittää Macromedian suuntaan. Mitäpä jos vaivaituisivat koodaamaan vaikkapa Basicilla ohjelmansa edes siedettävälle tasolle? Mitähän ne sillä saavuttaisi? No ei varmaan kupissa painaisi yhtään vaikka tässä ilmoitankin siirtyväni takaisin FH:n käyttäjäksi heti kun se toimii. Olen kyllä tämän kertonut sylttytehtaalle suoraankin.

Jos juuri mikään ohjelmistovalmistaja maailmassa ei ole saanut Carbonissa fonttivalikoitaan kuntoon mainitsemaasi tekniikkaa käyttäen (kerro yksikin, Adobehan ratkaisi tämän kehittämällä kokonaan oman moottorin), niin eikö siitä voi vetää jo sellaista varovaista johtopäätöstä että ongelman yhteinen nimittäjä ei ole "yleinen saamattomuus" vaan itse tekniikka?

Kuinka moni on edes yrittänyt? Kuinka suuri prosentti vaikka Wordin tai Filemakerin käyttäjistä oikeasti tarvitsee ominaisuutta? Huomaa, että Mac OS 10.2 muutti fonttienhallintaa oleellisesti. 10.2:sta alkaen on Carbon-ohjelmillakin voitu kutsua myös Fonts Window hierarkioineen päivineen, sitä ennen jo hierarkinen fonttivalikko. Ominaisuus on täysin dokumentoitu Applen Developer sivuilla Carbonin yhteydessä, http://developer.apple.com/documentatio ... _Concepts/.

OS X elää nopeasti ja se kyllä eittämättä aiheuttaa kehittäjille harmaita hiuksia. Välttämättä ei edes lähdetä kaikkia hienouksia koodaamaan jos on jo etukäteen tiedossa jonkin asian kuitenkin muuttavan jälleen. Koko fonttipuoli on OS X:ssä kirjoitettu jo kolmeen kertaan uusiksi, viimeksi Panther muutti ATS:n toimintaa. Silti soisi niissä tärkeimmissä alan ohjelmissa fonttituen olevan kunnossa, tästä sentään lienemme yhtä mieltä.

Vedit esiin Adoben. Adoben esimerkki osoittaa nimenomaan ettei ole mahdotonta toteuttaa toimivia fonttivalikoita. Väliäkö sillä on miten asian ratkaisivat? Käyttäjänä minulle on ainoastaan tärkeää kun fonttivalikot toimivat, tekniikalla ei ole niin väliä loppujen lopuksi. Miksi muilta ei saisi vaatia samaa vaan Applen pitäisi tuoda kermakakku pöytään valmiiksi paloiteltuna? Itse näen Adoben teon pelkästään positiivisena, eivät ole jääneet rannalle ruikuttamaan ja antaneet asiakkaiden kärsiä pompotellen palloa Applen suuntaan.

Eikä kyse ole vain f-valikoista, se on pikkujuttu, joka on nyt saatu epäpuhtaasti kondikseen Unsanityn hackauksella, kyse on myös OT:stä. OpenType-fonttien täyden tuen toteuttaminen onnistuu ymmärtääkseni helposti vain Cocoa-ympäristössä.

Muistaakseni kuitenkin Cocoa tarvitsee Carbonin ja ATS:n apua fonttien kanssa asioidessaan. Molemmat Carbon ja Cocoa käyttävät samaa ATS:ää. ATS ei taida ottaa kantaa millään tavalla OT-fonttien lisäominaisuuksiin, kunhan vain rekisteröi niiden olemassaolon eli on ohjelmoijan vastuulla miten OT-tuki toteutetaan.

Olen aina vain sitä mieltä, että fontit ovat kunnossa niissä ohjelmissa joissa ohjelmaa markkinoiva yritys näin vain haluaa ja kokee tarpeelliseksi. Kaikki muu on selittelyä. Ehdotontako? Kyllä vain.

[eskofot]

"Eskofotin lause on oikein, jos korvataan OpenTypen tilalle AAT. Näet AAT-fonttien ominaisuudet ovat vain Cocoa-ohjelmien omaisuutta, Carbonissa ei tueta niitä."

Niin, erhe. Minun oli tarkoitus puhua Unicode-tuen puutteesta eikä OT:stä.

"Adoben esimerkki osoittaa nimenomaan ettei ole mahdotonta toteuttaa toimivia fonttivalikoita. Väliäkö sillä on miten asian ratkaisivat? Käyttäjänä minulle on ainoastaan tärkeää kun fonttivalikot toimivat, tekniikalla ei ole niin väliä loppujen lopuksi"

Se, että Carbon-ohjelmiin (lue: kaikkiin merkittäviin ohjelmiin) Unicode ja hierarkiset valikot yms olennaiset tuet täytyy rakentaa erikseen, on väärin paitsi käyttäjiä niin myös ohjelmistotuottajia kohtaan. Tällaisia asioita ei saa jättää ohjelmistovalmistajien kontolle, se asettaa ne resurssien mukaan eriarvoiseen asemaan. Seuraukset näkyvät huonossa käytettävyydessä ja siten alentavat koko alustan laatua. Esim: Kun Quarkissa tai Freehandissä kun yrittää valita syöttömuotopaletista jotakin perussetin ulkopuolista glyfiä mitään ei tapahdu, vaikka sama merkki toimii samassa fontissa Cocoa-ohjelmissa. Koko Macintoshin perusajatus on, että eri ohjelmat toimivat samalla tavalla. Se onnistuu vain yhdenmukaisella ohjelmointialustalla. Nykyinen tilanne on syvältä.

[NOx]

Se, että Carbon-ohjelmiin (lue: kaikkiin merkittäviin ohjelmiin) Unicode ja hierarkiset valikot yms olennaiset tuet täytyy rakentaa erikseen, on väärin paitsi käyttäjiä niin myös ohjelmistotuottajia kohtaan. Tällaisia asioita ei saa jättää ohjelmistovalmistajien kontolle, se asettaa ne resurssien mukaan eriarvoiseen asemaan. Seuraukset näkyvät huonossa käytettävyydessä ja siten alentavat koko alustan laatua. Esim: Kun Quarkissa tai Freehandissä kun yrittää valita syöttömuotopaletista jotakin perussetin ulkopuolista glyfiä mitään ei tapahdu, vaikka sama merkki toimii samassa fontissa Cocoa-ohjelmissa. Koko Macintoshin perusajatus on, että eri ohjelmat toimivat samalla tavalla. Se onnistuu vain yhdenmukaisella ohjelmointialustalla. Nykyinen tilanne on syvältä.

Tämä on asian politisointia. Teknisesti on mahdollista rakentaa toimiva käyttöliittymä. Käyttäjille asian pitäisi olla läpinäkyvä. Näin onkin paitsi milloin ohjelman tuottava yritys ei jaksa/halua/kykene. Ohjelmistovalmistajien kokoon on turha vedota. Microsoft on jättiläinen, jonka rinnalla Adobe on kärpäsen kakka. Kuitenkin ensimmäinen näistä ei ole kyennyt/halunnut tuottamaan esim. hierarkisia fonttivalikoita kun taas jälkimmäinen on. Shareware ja Freeware-ohjelmistoissa lienee eniten Cocoa-ohjelmia ja siirtymä Carbonista Cocoaan käynyt nopeimmin vaikka käytettävissä olevat resurssit ovat minimaaliset verrattuna kaupallisiin yrityksiin. Lopulta lienee kysymys yksinomaan voiton maksimoinnista kaupallisissa yrityksissä ja yrityksen sisäisistä tavoitteista sekä asiakkaiden kunnioittamisesta. Usein tilanne näyttää olevan se, että päivitetään juuri sen verran kuin minimissään on tarve herättää kiinnostus markkinoilla. Lisäksi keskitytään uusien ominaisuuksien esittelyyn todellisten puutteiden korjaamisen sijasta.

Esim: Kun Quarkissa tai Freehandissä kun yrittää valita syöttömuotopaletista jotakin perussetin ulkopuolista glyfiä mitään ei tapahdu, vaikka sama merkki toimii samassa fontissa Cocoa-ohjelmissa.

Freehandin ja Quarkin ongelmat ovat kaikkien tiedossa ja aiheesta on läpisty erilaisilla foorumeilla paljonkin. Vastuu on kyllä kumpaisellakin itsellään. Ohjelma on puutteellinen eikä siinä mikään Appleen viittaava selitys auta. Kumpikin firma omaa aivan varmasti resursseja ratkoa tällaiset ongelmat jos vain halutaan. Quark oli jopa ensin sitä mieltä etteivät tee OS X versiota taitto-ohjelmastaan ollenkaan kustannussyistä. Nyt sitten versiossa 7 luvataan vihdoin olevan täysi OT- ja Unicode-tuki. Näyttää siis siltä, että Quark lopulta kuuntelee palautetta vaikkakin kuulo on huono. Macromedian en usko piirto-ohjelmassaan edes näkevän tarvetta perustasoa paremmalle fonttituelle/merkkituelle vaikka käsittääkseni Macromedia on jättiläinen verrattuna Quarkiin eli pätäkkää pitäisi riittää paremmin.

Olet oikeassa kun sanot seurausten näkyvän koko alustan laadussa. Joku ehkä vaihtaa alustaa, toinen ohjelmia ollakseen tyytyväinen. Aika moni on vaihtanut ohjelmia toimivampiin. Kyse ei kuitenkaan ole siitä lopulta ohjelmoidaanko Cocoalla vai Carbonilla. Molemmilla on mahdollista luoda Applen standardien mukaista koodia.

Kaikki valmistajat käyttävät samoja työkaluja joten tässä mielessä eivät ole mitenkään erilaisessa asemassa. Taloudellisiin yms. resursseihin vetoaminen taas on muuten vaan hyödytöntä, tähän Apple ei voi vaikuttaa. Alan toimijat tulevat aina olemaan enemmän tai vähemmän eriarvoisessa asemassa. Vaikka Apple helpottaisikin koodin luomista, niin tilanne ei muuttuisi miksikään. Applella on tästäkin kokemusta MS-sopimuksen myötä pyrkiessään turvaamaan MS-ohjelmien olemassaolon mac-alustalla. Tuliko sen seurauksena tulva MS-ohjelmia tälle alustalle? Ei tullut, päinvastoin Officen kehitys hyytyi paikalleen vuosiksi. Sittemmin MS perusti oman Mac Business Unitin ja sen oli tietysti tuotettava voittoa kuten muidenkin Unitien. Seuraus: Officen kehitys lähti vauhtiin, se kirjoitettiin lähes kokonaan uusiksi ja kas kummaa nyt se on myydyin ohjelmisto tälläkin alustalla ja takoo MS:n kirstuun rahaa ihan omillaan.

Applella alkoi muutenkin mennä paremmin kuin pyllistely joka suuntaan loppui. Ovat aivan oikeassa toimiessaan näin. Kyllä ohjelmakehityksenkin pitää perustua kunnolliseen motivaatioon. Voi olla lopulta kaikkien etu jos motivaation puutteesta kärsivät yritykset tippuvat kehittäjälistalta. Tulijoita on yllinkyllin ja itse kukin voisi joskus miettiä käytänkö tätä bugista ohjelmaa vain tottumuksen voimasta, olisiko jokin toinen sittenkin parempi jopa siinä määrin että vaihdon jälkeen tapahtuva tuottavuuden nousu kattaisi opettelun vaivan? Moni kiroaa vielä tänä päivänäkin PM 6.5:n tai 7:n kanssa vedoten aikapulaan ettei ehdi opetella QXP 6:tta tai ID:tä. Aikaa riittää silti Classicin boottailuun aina PM:n kaatuessa tai tulostusongelmien selvittelyyn...ja Applen haukkumiseen kun eivät enää tee Mac OS 9-boottaavia koneita. Ihan samanlaista on joidenkin kehittäjien vinkuminen, mieluummin pysyttäisiin siinä vanhassa kuin opeteltaisiin uutta. Kuolkoon vaikka koko tuote, mutta kehitystyökaluja ja sukkia en vaihda.

[eskofot]

"Macromedian en usko piirto-ohjelmassaan edes näkevän tarvetta perustasoa paremmalle fonttituelle/merkkituelle vaikka käsittääkseni Macromedia on jättiläinen verrattuna Quarkiin eli pätäkkää pitäisi riittää paremmin."

Jaa ja Quarkilla on huono kuulo? Kyllä kannattaisi tutkia asiakaskuntaansa Macromedian myös. Suonet anteeksi hra NoX, mutta vaikutat katsovan näitä asioita Adoben distort-filtterien läpi. Eikä se Quarkinkaan peli ihan pelattu ole. Kääpiöksikään ei voi oikein sanoa MM:aan verrattuna. Sen liikevaihto ei käsittääkseni ole julkinen, mutta sitä veikattiin vielä vuosituhannen alussa Macromedian kokoiseks tai jopa suuremmaksi. Työntekijämäärän ovat ilmoittaneet, se on 1200. Marcromedialla on parisataa enemmän.

"Applella on tästäkin kokemusta MS-sopimuksen myötä pyrkiessään turvaamaan MS-ohjelmien olemassaolon mac-alustalla. Tuliko sen seurauksena tulva MS-ohjelmia tälle alustalle? Ei tullut, päinvastoin Officen kehitys hyytyi paikalleen vuosiksi."

Ei kai se noin mennyt. Microsoft uhkasi lopettaa IE:n kehityksen 1997. Apple sai sille jatkoaikaa viideksi vuodeksi, hilloa tilille ja lupauksen Officen kehittämisestä Mac OS X -alustalle. Näin myös kävi. Wordin kehitys oli taantunut jo viisi vuotta aiemmin. Monen mielestä diilillä pelastettiin koko alustan uskottavuus, sillä elettiin vaikeita aikoja. Applen oli syvällä sekavuustilassa. Sen oma Cyberdog selain oli vielä hieman...vaiheessa. OpenDociin oli pantu n. 100 000 ihmistyövuotta ja QuickDraw QX ei jostakin syystä ihan hirveästi kiinnostanut kehittäjiä... monen Appleintoilijan mielestä syy oli silloinkin laiskuriohjelmoijissa. Tämä lienee kaikki dokumentoitu, mutta se joka on jäänyt hieman pimentoon on, mitä Microsoft sai diilissä. Luulen aavistavani. Paljastan sen väitöskirjassani.

[NOx]

Jaa ja Quarkilla on huono kuulo? Kyllä kannattaisi tutkia asiakaskuntaansa Macromedian myös. Suonet anteeksi hra NoX, mutta vaikutat katsovan näitä asioita Adoben distort-filtterien läpi. Eikä se Quarkinkaan peli ihan pelattu ole. Kääpiöksikään ei voi oikein sanoa MM:aan verrattuna. Sen liikevaihto ei käsittääkseni ole julkinen, mutta sitä veikattiin vielä vuosituhannen alussa Macromedian kokoiseks tai jopa suuremmaksi. Työntekijämäärän ovat ilmoittaneet, se on 1200. Marcromedialla on parisataa enemmän.

Sanoinko jossain Quarkin pelin olevan pelattu? Väitän, enkä ole ainoa joka näin väittää, että Quark kuuntelee asiakkaita erittäin huonosti. Sama pätee kyllä Macromediaankin. Quarkin 7 voi olla mainiokin juttu.

Juu ja kyllä pitää paikkansa että katselen asioita Adobe-filtterin läpi. Eihän nuo kaksi yllämainittua ole paljon vaihtoehtoja antaneet. Vannoin iät ja ajat Freehandin & Quarkin nimeen, mutta en minä nyt sentään suostu ihan vaan maksamisen ilosta niille rahaa antamaan. Opettelin pitkän kaavan mukaan Illustratorin ja Indesignin käytön. 9:ssä Quark ja Freehand olivat loistava yhdistelmä, mutta kun ei sitä Classicia jaksanut enää kolmatta vuotta alkaa pyörittämään kaikkine ongelmineen. Nyt tällä hetkellä en keksi yhtään syytä miksi vaihtaisin takaisin. Pitäisi tulla jotakin todella erinomaista ja Adoben tuotteet ylittävää jotta kynnys ylittyisi.

Quark on kutistumalinjalla, Macromedialla kasvua tulee etenkin PC-puolelta. Siinä se ero näiden välillä.

Ei kai se noin mennyt. Microsoft uhkasi lopettaa IE:n kehityksen 1997. Apple sai sille jatkoaikaa viideksi vuodeksi, hilloa tilille ja lupauksen Officen kehittämisestä Mac OS X -alustalle.

Tarkoitan aiempia tapahtumia. Koodia on valunut MS:n suuntaan koko Applen historian ajan erinäisin sopimuksin. 1985 John Sculley myi MacBasicin MS:lle yhdellä taalalla Gatesin uhattua katkaista Apple II:ta koskevat AppleSoft-sopimukset. Samalla menivät oikeudet myös Macintoshin käyttöliittymään. Tätä voisi pitää Applen kaikkien aikojen huonoimpana sopimuksena.

1997 sopimus, tässäkin yhteydessä lähti taas kosolti koodia MS:n käyttöön. Siitä on sittemmin yritetty oikeuttakin käydä huonolla menestyksellä kun sopimus todettiin lailliseksi. Ylipäätään tarkoitin että MS:llä on keskimääräistä enemmän tietoutta Applen tekniikoista ja osia on sovellettu myös MS:n tuotteissa. Koko totuuttahan tässä on vaikea kenenkään tietää. 1997 lupaus koski sovellusten kehittämisen jatkoa ylipäätään Macille, ei mitenkään OS X:lle erityisesti. Lisäksi sovellusten pitäisi olla oikeasti Mac-sovelluksia eikä Windowsista portattuja. MacWorldissa esiteltiin kovaa vauhtia Mac OS 8:aa...ja sitten Office 98 MS:n puolelta oli kova juttu.

[eskofot]

"Tarkoitan aiempia tapahtumia. Koodia on valunut MS:n suuntaan koko Applen historian ajan erinäisin sopimuksin. 1985 John Sculley myi MacBasicin MS:lle yhdellä taalalla Gatesin uhattua katkaista Apple II:ta koskevat AppleSoft-sopimukset. Samalla menivät oikeudet myös Macintoshin käyttöliittymään. Tätä voisi pitää Applen kaikkien aikojen huonoimpana sopimuksena. 1997 sopimus, tässäkin yhteydessä lähti taas kosolti koodia MS:n käyttöön. Siitä on sittemmin yritetty oikeuttakin käydä huonolla menestyksellä kun sopimus todettiin lailliseksi."

Luulen, että nyt hieman sekoitat asioita. Ei Microsoftilla ollut valtaa määräillä tapahtumien kulkua vielä 1985. Se oli paljon Applea pienempi kioski. Itseasiassa Apple oli Microsoftin suurin asiakas. Apple II oli taas jo muuttumassa merkityksettömäksi alustaksi tuolloin, että ei siinäkään voida mistään kiristämisestä puhua.

Applen käyttöliittymäelementtien lisensointi Windows 1.0 varten oli se sopimus jota on puitu raastuvassa, ei 1998 sopimus. Tuo diili muutti tietokonehistorian kulun, vahingossa – ilmeisesti sopimus oli laadittu niin huolimattomasti että tulkinnanvaraa syntyi. Toisaalta en ole lainkaan varma olisiko yleisen edun mukaista että Apple olisi onnistunut patentoimaan pitävästi GUI:n peruselementit 80-luvulla. Mahdollisia kehityslinjoja olisi silloin syntynyt useita, myönteisin ehkä olisi että me emme nyt käyttäisi Windowsia tai MacOS:iä, vaan jotakin jonka nimi on TalOS.

[NOx]

Luulen, että nyt hieman sekoitat asioita. Ei Microsoftilla ollut valtaa määräillä tapahtumien kulkua vielä 1985. Se oli paljon Applea pienempi kioski. Itseasiassa Apple oli Microsoftin suurin asiakas. Apple II oli taas jo muuttumassa merkityksettömäksi alustaksi tuolloin, että ei siinäkään voida mistään kiristämisestä puhua.

Applen käyttöliittymäelementtien lisensointi Windows 1.0 varten oli se sopimus jota on puitu raastuvassa, ei 1998 sopimus. Tuo diili muutti tietokonehistorian kulun, vahingossa – ilmeisesti sopimus oli laadittu niin huolimattomasti että tulkinnanvaraa syntyi.

Ei kyse ole siitä kumpi oli isompi ja kumpi pienempi. Kyllä vain jo tuolloin MS vei Applea talutusnuorassa kun melkein kaikki softa koodattin MS Basicilla. Voit tarkistaa asian vaikka Andy Hertzfeldin ylläpitämiltä folklore-sivuilta. Totta, Apple II (ja III) olivat joka tapauksessa kuolevia tuotteita ja siksihän taalan diiliä juuri Applen huonoimpana diilinä pidetäänkin.

MacBasic

Tässä lyhennelmä:

"Unfortunately, there was another problem on the horizon. Apple's original deal with Microsoft for licensing Applesoft Basic had a term of eight years, and it was due to expire in September 1985. Apple still depended on the Apple II for the lion's share of its revenues, and it would be difficult to replace Microsoft Basic without fragmenting the software base. Bill Gates had Apple in a tight squeeze, and, in an early display of his ruthless business acumen, he exploited it to the hilt. He knew that Donn's Basic was way ahead of Microsoft's, so, as a condition for agreeing to renew Applesoft, he demanded that Apple abandon MacBasic, buying it from Apple for the price of $1, and then burying it. He also used the renewal of Applesoft, which would be obsolete in just a year or two as the Mac displaced the Apple II, to get a perpetual license to the Macintosh user interface, in what probably was the single worst deal in Apple's history, executed by John Sculley in November 1985."

Lue myös Steve Wozniakin ja muiden kommentit. Aihetta sivutaan myös John Sculleyn Apple-historiikissa, löytyy kirjastosta ja omasta kirjahyllystä.

[eskofot]

"Totta, Apple II (ja III) olivat joka tapauksessa kuolevia tuotteita ja siksihän taalan diiliä juuri Applen huonoimpana diilinä pidetäänkin jne."


Noh, eh, aika OT alkuperäisestä aiheesta jo mutta... Apple siis lisensoi 1977 Microsoftilta Basic-version nimeltä Applesoft Basic (joka kauppa pelasti Gatesin nakkikioskin kaatumasta), sopimus oli katkolla 1985, mutta oli jo muuttumassa merkityksettömäksi, Jobs halusi kuitenkin lisäaikaa ja luovutti vastineeksi Applen oman version, siis *kilpailevan softan*, markalla Gatesille niinkus deletoitavaksi. Mutta Gates ei tyhjentänytkään roskista, vaan repi siitä ideat VisualBasiciinsa. Hupaisaa.

Tuolla jutulla on kuitenkin vain vähän tekemistä seuraavan pääjohtajan suorittaman Applen GUI-elementtien lahjakkaan MS-lisensoinnin kanssa. Se liittyi seikkaan, jossa Microsoft lupasi että Excel voisi olla jonkin aikaa Mac-only tuote, ja muutakin softaa väännetään, jos MS saa Applelta vahvistuksen ettei se ryhdy elämöimään Windows 1.0:sta. Gatesin muistikuva poikkeaa tässä Sculleyn muistikuvasta aika vahvasti. Gates sanoo että hän vain varmisteli, Sculley sanoo että Gates kiristi. Joka tapauksessa sopimus hyväksyttiin hömelösti muodossa jossa Apple antoi käytännössä Gatesille villin kortin tehdä melkein mitä tahansa milloin tahansa. Alunperinhan (siis Jobsin aikana) oli ollut puhetta vain siitä että Microsoft saa tehdä omalle alustalleen version Mac-ohjelmastaan, ja käyttää siinä Mac-version ulkoasua. Mistään käyttiksestä ei ollut vielä puhe tuolloin.

[NOx]

Jobs halusi kuitenkin lisäaikaa ja luovutti vastineeksi Applen oman version, siis *kilpailevan softan*, markalla Gatesille niinkus deletoitavaksi. Mutta Gates ei tyhjentänytkään roskista, vaan repi siitä ideat VisualBasiciinsa. Hupaisaa.

Hupaisaa eikä tuo ollut ensimmäinen hyvä diili Gatesille. DOS oli myös mainio hankinta kaikinpuolin ja siinä onnistui taiteilemaan itse IBM:n kanssa vielä MS-DOS oikeuden samaan aikaan omalle yritykselleen. Paitsi ideaa VisualBasiciin, on Gatesia moitittu myös MacBasicin osien käytöstä osana VisualBasicia. Tämä on kuitenkin pelkkää huhuilua eikä välttämättä omaa todellisuuspohjaa.

Tuolla jutulla on kuitenkin vain vähän tekemistä seuraavan pääjohtajan suorittaman Applen GUI-elementtien lahjakkaan MS-lisensoinnin kanssa. Se liittyi seikkaan, jossa Microsoft lupasi että Excel voisi olla jonkin aikaa Mac-only tuote, ja muutakin softaa väännetään, jos MS saa Applelta vahvistuksen ettei se ryhdy elämöimään Windows 1.0:sta. Gatesin muistikuva poikkeaa tässä Sculleyn muistikuvasta aika vahvasti. Gates sanoo että hän vain varmisteli, Sculley sanoo että Gates kiristi. Joka tapauksessa sopimus hyväksyttiin hömelösti muodossa jossa Apple antoi käytännössä Gatesille villin kortin tehdä melkein mitä tahansa milloin tahansa. Alunperinhan (siis Jobsin aikana) oli ollut puhetta vain siitä että Microsoft saa tehdä omalle alustalleen version Mac-ohjelmastaan, ja käyttää siinä Mac-version ulkoasua. Mistään käyttiksestä ei ollut vielä puhe tuolloin.

Vuonna 1985 tapahtuneen munaukseen jälkeen millään muilla sopimuksilla ei ole oikeastaan ollut merkitystä. Osin juuri tuosta syystä Apple ei ole oikeudessa voinut yrittää korjailla sopimuksia kohtuullisemmiksi, pysyvä oikeus käyttöliittymään annettiin jo tuolloin. Tuota on sittemmin tulkittu koskevan muutakin kuin yksittäistä ohjelmaa; noudattivathan eri Mac-ohjelmat keskenään samanlaista ulkoasua käyttäen käyttöjärjestelmän palveluita hyväkseen ja Windows viritettiin alun alkaen samaan tapaan ikkunointijärjestelmäksi, käyttöjärjestelmähän se ei oikeastaan ollut. Eihän siinä Excelissä olisi muuten voinut olla samanlaista käyttöliittymää ellei jokin hoida ikkunointia. Takaoven kautta sisään, jos noin voisi tuota kuvata. Applella ei ole koskaan riittävästi perusteita millä lähteä tappelemaan oikeudessa. Vaikka myöhemmistä sopimuksista löytyisikin vikaa, on taustalla aina myös tämä vuoden 1985 kauppa. Sculleyn kantaa tukee kyllä moni muukin. Niin varmaan Gatesinkin kantaa. Andyn mukaan yksinomainen syypää sopimukseen oli Sculley marraskuussa vuonna 1985. Toisten mielestä myös Jobs oli mukana.