Riittävän isoja tiedostoja 8 megapixelin digikameralla??

[tuovir]

Käsittelen kuvani pääsääntöisesti 300 dpi:n resolla koossa n. 46x30 cm. Yksinkertainen havaintoesitys PS:ssa kertoo, että 8 megapixeliä tuottaa em. oleellisesti pienemmän kuvan. Mikä siis on laatu 8 MP:llä? Voiko kuvaa suurentaa PS:ssa laadun kärsimättä vai pätevätkö suurentamiseen edelleen vanhat säännöt? Vähäinen kohina uusissa digikameroissa ilm. vähentää suurentamiseen liittyvää laadun heikkenemistä (?).

[lsippu]

Olympuksen 8 megainen tuottaa 3264x2448 pikselin suuruisen tiedoston eli 300 res. 27.64x20,73 cm.
Tämän tiedoston voi helposti ja vieläpä hyvälaatuisena tulostaa Photarista 60x90 cm kokoon kun
kasvattaa koon Imge size/Bicubic Smoother komennolla. Vielä suurempiin tiedoston kasvatuksiin käytän
PhotoRetouch Pro:ta. Kasvatan kuvan 400-500 megaiseksi, teen tuossa lopullisessa koossa vasta
terävöityksen ja sitten tulostimen ajurissa määritän lopullisen tarkan kuvakoon. OS X:n esikatselu
suurentaa myös varsin siististi kuvaa.
L. Sippu

[eskofot]

"Yksinkertainen havaintoesitys PS:ssa kertoo, että 8 megapixeliä tuottaa em. oleellisesti pienemmän kuvan."

Tässä on kyse yleisestä harhasta, joka johtuu kameranvalmistajien tavasta ilmoittaa kuvan koko. 5 megan kamera tuottaa kuvankäsittelyohjelmaan avattuna noin 15 megan kuvan, (joka riittää B5-kokoon asti offsetpainossa.) Kuinka tämä on mahdollista?

Yksinkertaisesti siksi, että kamerassa on vain yksi kenno, johon tallennetaan R-G-B -pikselit rinnakkain, kun kuva avataan Photariin muodostetaan tästä interpoloimalla kolme päällekkäistä väritasoa, jolloin kuva kasvaa noin kolminkertaiseksi, CMYKkinä melkein nelinkertaiseksi.

8 MB:n kameralla tulee siis 3264x2448x4 eli 31 MB:n kokoinen neliväripaino-oritsinaali, jossa riittää resoa julisteeksi saakka.

[Troubleman]

Eskofotilla taitaa olla megapikselit ja megatavut pikkuisen sekaisin (?)

[Jamac]

Ihan oikein ne meni. Kameroiden pikselimäärä tarkoittaa tosiaan pikseleitä. 3264x2448=7990272 pikseliä yhteensä, eli noin 8 miljoonaa pikseliä. Jokainen pikseli koostuu kolmesta kahdeksan bitin värikanavasta (ellei ole 16 bittinen kuva) ja kun kahdeksan bittiä on yksi tavu niin kolme tavua per pikseli = 24 megatavun RGB kuvatiedosto, CMYK:nä taas neljä kertaa kahdeksan bitin värikanava = 32 megatavun kuvatiedosto. Jos pelataan 16 bittisillä väreillä niin sitten megatavumäärät saa kaksinkertaistaa.

edit matemaattinen typo...

[eskofot]

Höm, saakuri huomaankin että käsitin kysymyksen väärin. Ja eri yksiköitähän ne, mutta ajatukseni oli että kameran pikselimäärä on noin kolmella jaettu rgb-kuvan koko tavuina.

[NOx]

Lopputulokseen vaikuttaa tietysti myös originaalin tallennustapa. Kameran RAW-formaatti tai pakkaamaton TIFF ovat arvossaan, JPEG on jo itsessään aina jonkinasteinen ongelma kuvaa muokatessa.

[tuovir]

Kiitoksia kommenteista. - Löytyykö muuten mitään saittia tai vastaavaa, jossä näitä asioita olisi käsitelty laajemmin. Itse nimittäin ihmettelen samaa asiaa kuin viestiketjussa "5 megaisella 450 meganen paukku?", nimittäin sitä, että mihin niitä MP:itä oikein tarvitaan, jos vähemmälläkin tulee toimeen. Minkä kustannuksella suurentaminen tapahtuu? Tarvitaanko erikoisohjelmia? Olisi kiva porautua asiaan hieman syvemmin.

[Sorjonen]

Tulostettavaan valokuvaan tarvittavat pikselit on helpointa katsoa kuvankäsittelyohjelmasta (PhotoShopista). Kokeile kotioloissa mustesuihkutulostimellasi:

Avaa PhotoShop
Arkisto > Uusi...
Syötä ensin tulostettavan kuvan resoluutio (pikseliä/tuuma), syötä sitten leveys ja korkeus senttimetreinä.
Vaihda senttimetrit pikseleiksi ponnahdusvalikosta (musta kolmio ylös ja alas).

Katso digikamerasi käyttöohjeesta, paljonko kuvakennossa on pikseleitä. Jos luku on pienempi kuin PhotoShopissa näkemäsi, kamerasi pikselit eivät riitä tulostettavaan kuvaan. Tarvitset sellaisen digitaalikameran, jonka kuvakennossa on enemmän pikseleitä. Sopivalla kuvankasvatusohjelmalla pikseleitä saadaan kyllä lisää.

Käytännössä suuri osa tulostetuista kuvista on alle A4 -kokoa (21 x 29,7 cm).
A4 -kokoiseen valokuvaan tarvitaan 2480 x 3508 pikseliä, jos kuva tulostetaan 300 dpi tarkkuudella. Aina ei tarvita tätä tarkkuutta. Mustesuihkulla tulostettaessa saattaa riittää 150 dpi tarkkuus. Kaikki riippuu siitä, kuinka etäältä tulostettua kuvaa katsotaan. Jos kuva näyttää terävältä eivätkä yksittäiset väripisteet erotu kuvasta, silmämääräinen laatu on riittävä.

Tampereella digitaalisen valokuvauksen kurssilla nuorimmat osallistujat ovat olleet 15-vuotiaita, vanhimmat lähemmäs 50-vuotiaita.

http://www.tpu.fi/servlet/sivu/350884
DIGITAALINEN VALOKUVAUS, Y00022, 2 OV

[lsippu]

Hienorakeisimman filmin (Fuji Velvia) yhden rakeen koko on n. 11 mikroonia, digitaalisten
järjestelmäkameroiden (DSLR) yhden "diodin" koko on n. 6-8 mikroonia. Näillä tuotetaan
värit ns.Bayerin-mosaiikin mukaisella suodatin järjestyksellä R-G-G-B. Lisäksi värikanavista
tallennetaan ns. lightnees-kanava missä on lisäinformaatiota kaikilta suodattimilta.
Voidaankin ajatella että digiä kuvatessa heikoin lenkki koko ketjussa on kameran objektiivi,
filmille tuo 11 mikroonia tarkoittaa sitä että objektiivilta vaaditaan n.90 viivaa/mm erotuskyky.
Parhaat kinofilmi objektiivit yltävät juuri ja juuri tuohon 80-90 viiva/mm erotuskykyyn, kun näitä
samaisia linssejä käytetään digikamerassa, minkä kenno vaatisikin lähes kaksinkertaisen
erotuskyvyn, niin nähdään selvästi että optiikka on tärkein tekijä tuotettaessa hyvä ja terävä
kuva oli sitten käytössä digi- tai filmikamera. Tuo 5 megaisella kuvaamani kyhmyjoutsen, minkä
kasvatin 450 megaiseksi oli kuvattu n. 8500 Euron optiikalla. Sen varmasti huomaa helposti
erotuskyvyssä ja vinjetoinnin puuttumisena kuvan tasaisesta taustasta.
Filmissä pehmeyttä aiheuttaa värikalvojen päällekkäisyys, rakeiden lomittuminen sekä
kemiallisen prosessin pehmentävä vaikutus rakeiden reunoille.
Kyllä nämä nykyiset digit päihittävät mennen tullen filmin, varsinkin Raw:ta kuvatessa. Tämä
yleinen "väärinkäsitys" digin yhdestä oletuskoosta on aivan sama asia kun se, että joku kävisi
väittämään kirkkain silmin että kinodiasta ei voi tehdä kuin 24x36mm erottelun, koska se on juuri tämän
"oletuskokoinen". Muistakaa RAW ei pidä sisällään mitään väritilaa eikä myöskään mitään kokoa, vaan
ne voidaan päättää jälkeenpäin, samoin kuin valotus-harmaatasapaino ym. muut asetukset.
L. Sippu

[eskofot]

"Katso digikamerasi käyttöohjeesta, paljonko kuvakennossa on pikseleitä. Jos luku on pienempi kuin PhotoShopissa, kamerasi pikselit eivät riitä tulostettavaan kuvaan. Tarvitset sellaisen digitaalikameran, jonka kuvakennossa on enemmän pikseleitä. Sopivalla kuvankasvatusohjelmalla pikseleitä saadaan kyllä lisää"

Minä en ymmärrä koko tätä keskustelua. Se paljonko pikseleitä tarvitaan tietynkokoisen kuvan tulostamiseen riippuu tietysti tulostimen resoluutiosta ja tavoitellusta laatutasosta. Muu on tyhjää informaatiota, joka ei nosta laatua mihinkään. Jos esimerkiksi halutaan tehdä paraslaatuinen silkkipainojuliste A4, jonka rasterin linjatiheys on esimerkiksi 24l/cm, sopii kameraksi hyvin 2 megapikselin laite, koska resoluutioksi riittää 150 ppi, kaikki kuvatiheys tämän yläpuolella on redundanttia infoa. Jos taas halutaan samankokoinen taidepainojuliste 100 linjaa sentille -rasterilla, tarvittaisiin parhaaseen laatuun 20 megapikselin kamera.

[lsippu]

Tai toisinpäin 100 Linjaa/cm= 10Linjaa/mm, ihmisen silmä erottaa 30 cm päästä ainoastaan
6 Linjaa/mm. A4:sta tarkkaillaan halkaisijan etäisyydeltä, samoin A0, joten molemmista silmä näkee
halkaisijan etäisyydeltä kaiken informaation oli se sitten 6 tai 12 megaisella kuvattu.
Kyllä ne 5-8 megaiset kamerat riittävät aivan kaikkeen käyttöön, vain idiootti työntää nenänsä
kuvaan kiinni.
Suomen studiot ovat turvoksissaan 6 megan digiperiä, eikä kukaan ammattilainen valita sitä, että ei ole
tarpeeksi pikseleitä. Olisikin paljon tärkeämpää puhua "pikselien" laadusta kuin määrästä ja
vielä tärkeämpänä pidän keskustelua mikä liittyy yleensäkin digitaaliseen pimiöön (lue tiedostojen oikea
käsittely).
L. Sippu

[tuovir]

Yritin itse vastata esittämääni kysymykseen googlaamalla pitkin nettiä. Hämmästyttävää on, että kohdalle ei osu millään saittia, jossa asiat esitettäisiin hieman enempi fakta- kuin mutupohjalta. Paras selitys toistaiseksi on se, että nykyiset digit ovat varsin kohinattomia, ainakin alemmilla ISO-luvuilla. Tämä ilmeisesti sallii lisäpikseleiden interpoloimisen skannattua negaa paremmin. Jossakin näin peukalosäännön, että pikselimäärän kaksinkertaistaminen ei heikennä kuvaa näkyvästi. Se on tietysti totta, että koska silmä ei erota kauempaa yksityiskohtia siinä missä lähempää, isomman kuvan ei tarvitse olla niin tarkka kuin pienen. Joka tapauksessa olisi kiva nähdä mustaa valkoisella, siis jonkin sortin vertailu, miten negasta skannatut pikselimäärät suhtautuvat digin tuottamiin kun halutaan ulkomitoiltaan saman kokoinen suurehko kuva (ja jolloin digikuvaa todennäköisesti pitää interpoloida pikselimäärältään suuremmaksi).

[Sorjonen]

Teknillisen korkeakoulun Internet-sivuilta löytyi aikoinaan laskentakaavoja näille pohdinnoille. Saattaa olla vieläkin.

Objektiivin erottelukyky tai polttoväli, kuvattavan kohteen koko tai liike, kuvakennon ja filmin resoluutio, tarkennuksen onnistuminen, kuvausetäisyys, kameran tukeminen kuvaushetkellä, laukaisuepäterävyys, kennon lämpötila kuvaushetkellä jne. tuovat jo kohteen tallentamishetkeen niin paljon muuttujia, että vertailun tekeminen kannattaa aloittaa kysymällä, mikä on tuotettavan tiedon käyttötarkoitus ja kannattaako tälläisen tiedon tuottamiseen ryhtyä.

Valokuvauksen harrastelehdissä toimittajat yleensä vertailevat kahta erilaista kuvantuottamistapaa ja unohtavat, että digitaalikameraa tallennuslaitteena tulisi toiminnallisesti verrata digitaalivideokameraan eikä negatiiviin. Eipä silti, ainahan nämä asiat kyllä kiinnostavat. Mikäs sen mukavampaa kuin asioiden pohtiminen silloin kun siihen on aikaa ja joku maksaa pohdinnoista.

Digitaalikamera tallentaa kuvatiedoston kuvakennon avulla (suoraan tai prosessoituna). Negatiivista skannatessa tehdään jo 2. polven kopiota tallennetusta kohteesta. Lienee parempi vertailla ensimmäisen polven kopioita keskenään?

[lsippu]

Yksikään digikamera ei tallenna ilman prosessointia edes Raw-tiedostoja, näille tehdään monimutkaiset laskennat kunkin kameratehtaan algoritmien mukaisest. Raw:iin mm. lisätään
pieni jpeg-näyttökuva( jotta kuva nähtäisiin värillisenä kameran näytöltä) ja kameran
metadata-tiedostot (EXIF). Kennothan ovat 12-bittisiä ja kuva avataan joko 16 tai 8-bittisenä
tietokoneelle.
Parhaissa digikameroissa on jopa 3 prosessoria tekemässä tätä laskentaa. Kamerathan kuvaavat
aina Raw-muodossa, mutta kaikkein halvimmissa tuota Rawia ei saa tallennettua kortille, vaan
kamera pakkaa sen Jpeg-muotoon valittujen kamera-asetusten mukaisesti. Muutamassa
kamerassa saa myös tallennettua tiedostot TIFF-muotoon. (Järjetöntä??) Suuri koko kahden
tavujärjestyksen vuoksi (Mac-PC) mutta ei mitään hyötyä laadun kannalta
Ainoastaan kalliit digiperät (niissä 16-bittinen kenno) tallentavat prosessoimattoman 16-bittisen
tiedoston joka sitten "kehitetään" erillisessä Capture-ohjelmassa.
L. Sippu

[Fixx]

Tuota... eihan ne studioammattilaiset itke pikselien vahaisyytta, ne menee ja ostaa uuden Phase Onen tai Imacon Ixpressin (22MP).

Mutta totta on joo, etta hyvin valaistut kuvat nykyisilla pikkudigeillakin on sellasia, etta niita on helppo uprezzata paljonkin. Pikselit on sen verran puhtaita ja hyvin piirtyneita. Skannatuissa kuvissa kuvatieto on niin monen lasin ja rakeen kautta kulkenutta, etta suurennusvaraa ei kovin paljoa ole. Paitsi kylla hyvat rumpuskannatut kuvat on kylla kauniita...

Ja mitas viela... en oikeestaan haluais kylla jatkuvasti repia 5MP otoksia kokoaukeaman kuviksi, siina on aina vaarana etta venytys alkaa nakya, vaikka Genuine Fractalsia kayttaiskin. Mutta minkas teet.

[tuovir]

MacWorldin shopping guide (http://www.macworld.com/2004/12/feature ... /index.php) palauttaa taas realiteetit entiselleen: kunnon printtiin tarvitaan 300 dpi. Nykyiset tavan digikamerat eivät siis kykene kunnon laatuun suuremmissa printeissä. Vielä jää auki, kuinka paljon suurentamista (interpolointia) tiedosto sietää näkyvän tuloksen heikentymättä.

[lsippu]

Onhan näitä selittäjiä ja insinöörejä netti pullollaan, Leitzinkin mukaan automaattitarkennuksella ei tee mitään, heidän mielestä automaattivalotus oli vasta silloin toimiva kun he sen saivat valmiiksi. (30 vuotta muiden jäljessä). Maailma menee eteenpäin ja aina on joillakin ryhmillä omat intressinsä
roikkua vanhassa ja haukkua uutta. (Kemiallinen fototeollisuus?)
Muuten myös parhaat valokuvatulostimetkin käyttävät 254 resoluutiota kts. IFI.
Olen skannannut laakoja ja teettänyt niistä moitteettomia IFI-tulosteita, yhtätarkkoja tulosteita
olen teettänyt IFI:llä 50x75cm kokoon myös digikameran fileistä. Kävitkö imuroimassa tuon
minun interpoloiman kyhmyjoutsenen, se on tulostettu 70x100 kokoon ja ollut messuosastoilla
ym. eikä kukaan tahdo uskoa sitä, että kamera mikä filen on tuottanut on "ainoastaan" 5 megainen.
Voit tulostuttaa sen IFI:llä seinällesi ja taatusti on terävämpi kuin mikään skannattu kinari.
Kannattaa downloudata ja kinata vasta sitten, osoite on edelleen sama:

http://homepage.mac.com/WebObjects/File ... .1.2.22.31.
97.9.71.0.3.1.1?user=lsippu&fpath=Temporary%20Items:E-300&preview=
Mute%20Swan.jpg&templatefn=FileSharing42.html#file6

L. Sippu

[Ossi]

Mutta oletkin tehnyt sen kalliilla PhotRetouch Pro-ohjelmalla.
Kysyisinkin että onko olemassa testattua tietoa näistä halvemmista suurennusohjelmista, (itselläni S-Spline2). Pystyykö samaan?
Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää miten OS-X:n Esikatseluohjelmalla kuvaa suurennetaan:
Itse en sellaista toimintoa löytänyt.

[Jamac]

Mä olen huomannut sen, mikä isipun kertoman perusteellakin tuntuu olevan niin, että huonosta originaalista ei saa interpoloitua isoa (huono linssi, paljon jpg-pakkausta, kohinaa yms), mutta kauniisti piirtyneestä jne. kuvasta saa hiivatin ison kauniin kuvankin kunhan originaalissa on tarpeeksi pikseleitä, 10-15 megatavun hyvästä kuvasta saa jo vaikka mitä. Eli itse olen sitä mieltä että kennon ladukkuus, kuvanmuodostusalgoritmi ja linssi on ne tärkeimmät, ei niinkään viis vai kymmenen megapikseliä.

[lsippu]

Ei niiden pixelien määrä mitään ratkaise, vaan niiden laatu. Eikä silläkään oo mitään merkitystä,
vaan kuvalla KUVANA: Tässä vaatimaton pamaus vuoden viimeisenä päivänä, on näitä
vanhoja Maakotkia vielä Etelä-Suomessakin...

http://homepage.mac.com/i/hpti/1/wimg/S ... ml?lang=en

tai ei se . mac löydä sitä osoitetta kuitenkaan joten kurkkaa tätä...
http://homepage.mac.com/lsippu/PhotoAlbum43.html
eka kuva..
ja vuoden vimppa?


L.Sippu

[masa]

Lauri olet thö Man! hianoja kuvia. Hyvää Uutta Vuotta!
ps. Hiljainen kansa käyty kesällä ja talvellakin. (rättisitikalla)

[Pantteri]

L.Sippu,voisitko kertoa miten Esikatselulla suurennetaan kuvatiedostoa.

[lsippu]

Moi..
Laita esikatselun asetuksiin esim. skaalaa 500%.
Avaa kuva esikatseluun ja tulosta/PDF.
Avaa tämä PDF photariin, kun photari kysyy Rasterize Generic PDF Format niin
määritä tässä kuvan koko ja resoluutio. Laita ruksit Anti-aliased ja Constrin Proportions.
Todella helppoa.
Tässä esimerkit:
Originaali 1,37 megaa, kasvatettu esikatselussa ja Photoshopissa (Bicubic smoother)
kokoon 23,8 megaa, eli lähes 20x ja esikatselusta tuli hieman suurempi n. 32 megainen.
Käytin aiemmin Genuine Fractalia ja tämän jälkeen Photo Retouch Prota, mutta nykyisin ainoastaan
esikatselua.
L. Sippu
originaali (600x800px=1,37 megaa)

esikatselu (32 megaa josta crop 600x800px)

photarin CS (23,8 megaa josta crop 600x800px)

Niin tuo originaali on Jpeg-file suoraan kotisivuiltani napattu(72 dpi 600x800px)
ja rajaamattomana molemmat olisivat n. A4:ia, samankokoisia niistä on työläs saada koska esikatselu tekee kuvalle valkoiset raamit. Esikatselun kuva tuli 20% liian suureksi mutta eiköhän tämä
esimerkki valaise asiaa tarpeeksi.
Esikatselussa ei toimi kunnolla värihallinta, siksi kuvat eri sävyisiä.

[Troubleman]

lisippu, tuo esikatselun interpolointi ei ole kovin hyvä, kuva menee paljon pahemmin palikoiksi kuin Photarin interpoloinnilla.

Itse käytän Photarin Bicubic smootheria ja sitäkin kymmmenen prosentin pykälissä (110%).
En tiedä onko tuosta pykälissä suurentamisessa mitään mieltä enää nykyään, mutta seiskaversiolla sitä oli suorastaan pakko käyttää.

Myös Adoben Camera RAWilla voi interpoloida pariin ennalta määrättyyn kokoon. Kannattaa vetää jo siinä vaiheessa maksimikoko jos arvelee että kuva painetaan/tulostetaan isona.