Hopeinen Omena

Renkaan kulutuskestävyys korreloi melko suoraan käänteisesti renkaan pidon kanssa. Pehmeämpi kumi pitää paremmin, mutta kestää vähemmän.
Rengasvalmistajat havittelevat testimenestystä pehmentämällä kumiseosta. Se näyttää hyvältä lehtien jarrutustesteissä, mutta tuntuu pahalta kuluttajan lompakossa.

Harmillisesti lehdet eivät testaa renkaita kuin hetken aikaa (juuri kaupasta ostettuina), eivätkä seuraa renkaiden eliniän kehitystä. Nuo pehmeät testivoittajat romahtavat melko nopeasti muutaman tuhannen kilometrin jälkeen.
Tässä olisi aihetta uudenlaiseen testauskäytäntöön.

Renkaan kyljessä on "Treadwear"-merkintä. Mitä pienempi lukema, sen pehmeämpi kumiseos. Yleensä noissa testeissä pärjänneillä se lukema on joku 2xx -alkuinen. Jos haluaa kestävämpää rengasta, kannattaa katsoa sellaisia, joissa Tw on 4xx ja ylöspäin.

Samanlaisia renkaita siellä Aasiassa tehdään kuin muuallakin ja meinaatteko, etteivät osaa renkaita tehdä jos kaiken muunkin jo tekevät siellä suunnalla paremmin ja halvemmin?

Hinta muodostuu paljon muustakin kuin laadusta ja valmistuskustannukset ovat suuri osa sitä.

jeppe kirjoitti:Kauppalopo, kun ihmisillä on illuusio siitä että kalliimpi rengas on parempi, se voi johtaa esimerkiksi ajo-ominaisuuksien yliarviointiin ja vaara-tilanteisiin sitä kautta.

Vertailuna esimerkiksi tämä nelivetoasia: http://m.iltalehti.fi/autouutiset/20170 ... 4_oa.shtml

Onko "slippery slope" käsitteenä tuttu? En nyt puhu konkreettisesta pinnan kaltevuudesta...

Kauppalopo kirjoitti:

jeppe kirjoitti:Kauppalopo, kun ihmisillä on illuusio siitä että kalliimpi rengas on parempi, se voi johtaa esimerkiksi ajo-ominaisuuksien yliarviointiin ja vaara-tilanteisiin sitä kautta.

Vertailuna esimerkiksi tämä nelivetoasia: http://m.iltalehti.fi/autouutiset/20170 ... 4_oa.shtml

Onko "slippery slope" käsitteenä tuttu? En nyt puhu konkreettisesta pinnan kaltevuudesta...

Nyt on kun googletin ei mielestäni ihan sovi tähän ajatusmaailmaan, mutta hyvä pointti.

Laittamastani linkistä tosiaan faktatietoa siitä miten neliveto hämää autoilijaa...

Ei nelivetoisuus ajoneuvossa mitään hämää. Auton käyttäytymiseen vaikuttaa nelivedon toteutustapa, ajoneuvon paino, ajoneuvon rengastus, tekninen kunto sekä kuljettajan taidot ja ymmärrys ajoneuvon käyttäytymisestä vaikkapa fysiikan lakien mukaan. Nelivedon ajologiikassa ei ole mitään outoa tai yllättävää eikä epäloogisuutta tottumisen ja ymmärtämisen jälkeen. Ajoneuvo toimii juuri kuten sen tuleekin toimia, Kuljettaja tekee itse virheen yli- tai aliarvioidessaan omat taitonsa ja ajoneuvonsa kyvyt. "Maasturi" varustettuna sopimattomalla rengastuksella, tottumattomalla ja osaamattomalla kuljettajalla on vaarallinen yhdistelmä. Näitä näkee päivittäin ja tunnistaa yleensä jo siitä, kun ei SUV - kokoluokan ajoneuvolla hahmoteta ajoneuvon ulottuvuuksia esim. ajoradalla sijoittumisen suhteen. Omasta pihasta löytyy kolme erilaista nelivetoa, ja haasteellisin / tarkin rengastuksen ja ajettavuuden suhteen on lc- maasturi. Firispuolelta kalustona löytyy nelivetoa joka erittäin tarkka rengastuksesta ja ajoneuvon käyttäytymisen ymmärtämisestä kun painoa parhaimmillaan vajaa 80tn. Mikään näistä vehkeistä ei hämää nelivetoisuudellaan, ja kaikkiin voi luottaa normaaleissa ja haasteellisissa olosuhteissa ajamalla normaalisti, ennakoiden olosuhteet, -liikenteen ja ymmärtäen vaikkapa pitkittäispidon ja sivuttaispidon summavakion.

Juuri noin. Neliveto on ilman muuta liukkaalla liikkeelle lähtiessä vajaavetoista pitävämpi ja antaa tavallaan erilaisen kuvan alustasta. Samoin kaarrepito liukkaalla on jotain aivan muuta kuin vajaavetoisella ajava voi ikinä ymmärtää. Mutta että se johtaisi jarrutuksissa ongelmiin - melkoista kuljettajan kykyjen aliarviointia.

Netti on täynnä ihmeellisiä väitteitä ajoa helpottavien varusteiden tai turvavarusteiden illuusiosta, jonka ihmiset muka "ulosmittaisivat". Fakta on kuitenkin se, että liikenne on muuttunut koko ajan turvallisemmaksi. Osa siitä menee varmasti rajoitusten piikkiin, mutta huononevalla tiestöllä ja liikennemäärien kasvaessa on ilman muuta selvää, että isoin turvallisuusparannus on autojen aktiivisen (luistonestot, ajonvakautukset, kaistavahdit, lukkiutumattomat jarrut, törmäyksenestot ym) ja passiivisen (kolariturvallisuus) turvallisuuden tuoma hyöty.

Tiedän syyllistyväni argumentaatiovirheeseen, mutta silti: jos tuo nelivetojuttu olisi oikeaa faktaa, niin analogisesti ajateltuna kaikkein turvallisinta olisi ajaa tehokkaalla lukottomalla takavetoisella autolla, jossa ei olisi mitään turvavarusteita, mutta jonka renkaat olisivat kivikovat paavot.

Luulen että nuo neliveto-onnettomuudet selittyvät juuri noilla peräänajoilla kaupungissa. Liikkeelle lähtö pihasta. Ei huomata miten liukasta on ja edellä menevää takapuoli ensimmäisissä valoissa. Onnettomuuksia tietysti nuokin.

X-2, Kauppalopo ja jtr-123. Arvostan mielipiteitänne, mutta toisaalta luotan kyllä että tuo on ihan oikea tutkimus ja tieto sitä myöten luotettavaa. Teillä on varmasti vahvat kokemusperäiset mielipiteenne ja vaikutatte myös keskivertoa perehtyneemmiltä omiin ajoneuvoihinne. Kannattanee kuitenkin muistaa että suuri osa autoilijoista ei ole kaltaisianne. Esimerkiksi minä mukaanlukien.

Keskustelua on tietysti hieman hankalahko jatkaa jos kielletään tutkitun tiedon sisältö ja tuomitaan se paikkansapitämöttömäksi...

Perkkele enpä hoksannut autoa ostaessa että autossa ei tule mukana tunkkia! Häätyy ajella viikonloppuna motonettiin tunkkiostoksille. Huonoilla kesäkumeilla mennään siis vielä pari päivää.

Ei kyllä koskaan ole niin liukasta talvella että tarvitsisi "kilpailla" liikennevaloissa. Harva neliveto on enää sitä tavallaisessa ajossa joten mitään apua siitä ei saa kaarteissakaan. Jopa Subaru on valitettavasti halventanut omia ratkaisujaan siitä mitä joskus olivat (olivat erinomaisia). Todella harva saa nelivedosta mitään todellista hyötyä, enemmän hyötyä olisi maavarasta, joko siten että voi säätää tai että sitä olisi tarpeeksi.

Erño kirjoitti:Perkkele enpä hoksannut autoa ostaessa että autossa ei tule mukana tunkkia! Häätyy ajella viikonloppuna motonettiin tunkkiostoksille. Huonoilla kesäkumeilla mennään siis vielä pari päivää.

Se auton tunkki ei ole sit kausi renkaanvaihtoa varten... just ja just uskaltaa tien sivussa renkaan vaihtaa

Pistän täällä etelä-Suomessakin nyt tänään kitkarenkaat alle.

Janzah kirjoitti:Se auton tunkki ei ole sit kausi renkaanvaihtoa varten... just ja just uskaltaa tien sivussa renkaan vaihtaa

Riippuu vähän autosta.

Välillä saattaa olla ettei löydy mitään järkevää nostopaikkaa muunlaiselle tunkille ja täytyy siksi käyttää sitä omaa, paitsi jos ei välitä pienistä painaumista.

Uudet talvikummit tuli maksettua. Nankin sw8 nastat. Hintaa kotiin toimitettuna 300€.

Jos nämä pitää nastansa kevääseen ja eikä päästä kudoksia pihalle, annan suositukseni näille jatkossa. Nokialaiset ja sen johdannaiset on ollut tosiaan ihan karmeaa kuraa viimeisimpinä kertoina.

Aimo annoksen realismia sisältää täkäläisen rengasyrittäjän kommentti kitkarenkaista:

Renkaidenvaihto käy kuumana – Esko Riihelän opein: Pidä riittävä turvaväli ja muista, että et ole yksin liikenteessä.

–Kitkat ovat hyvä silloin, kun autoliike esittelee uusia ja hiljaisia menopelejään, eivätkä auton alla rapise nastat

–Kitkat vaativat ajotaitoa ja varovaisuutta. Auto kyllä varmasti lähtee, mutta stoppi voi mennä pitkäksi, jos ei ole riittävästi varuillaan. Pitää olla malttia ja kokemusta

Tätä taas pershinuritampiot eivät ikinä opi, rengasvalinnasta, kulkuvälineen vetotavasta tai ylipäätään mistään asiasta riippumatta:

Hän allekirjoittaa legendaarisen liikennetoimittajan Esko Riihelän opit:

–Näinä aikoina kova kiire töihin aamuisin pitäisi jättää vähemmälle ja varata aikaa hiukan enemmän perille pääsemiseen, Raimo Iivanainen sanoo.

"Rengastesteissä jarrutetaan siellä, missä kukaan ei jarruta"

Analyysi: Nastarengas on lääke, jonka haittavaikutukset ovat suuremmat kuin tauti, johon se tepsii

https://yle.fi/uutiset/3-9897823

Mielenkiintoinen artikkeli. Itsellä on aina ollut aiemmin nastarenkaat, mutta nyt alla on uudet Good Yearin kitkat. Ja näin alkutalvesta kun tiet paikoin jäässä mutta ei vielä lunta, niin ovat olleet oikein hyvät ajaa ja miten miellyttävän hiljaiset
Mielenkiinnolla odotan lumikelejä ja kevään peilijäitä...

Yhdetkään kitkat eivät pidä peilijäällä. Ei ole ainakaan minun alla pitäneet. Vettä kun jään päälle tulee (lisätään urajäljet vielä), niin bye bye pito ja jos maantiellä sattuu tuo tapahtumaan, niin siinä helposti tutkitaan männyn tyvikasvua ja kaarnan uurteita.


Kitkat sopii sinne, missä on joko täystalvi tai sitten tiet sulina läpi vuoden. Välimallin keliin nuo ei sovellu. Kitkapitokin on heikoimmillaan plussan ja muutaman miinusasteen välillä.

Pian tulee vastauksena joltain "järjenkäyttö sallittu" ja että "kyllä ne kitkat pitää kun osaa ajaa", joo, kunhan muistaa että kitkat eivät ole nastat, niin kaikki on hyvin.

Kyllähän täällä päin ihan oikeat talvet on, joten jos muilla keleillä paitsi peilijäällä on hyvät, niin ennemmin pidän sitten noita kitkoja kun ovat niin hyvät ja mukavat ajaa. Peilijäät kun on keväällä vain parin viikon ajan....

En edes uskalla kokeilla kitkoja, sillä muutaman kivan mällin olen todistanut pääkaupunkiseudulla, joissa kitkat eivät vain ole pitänyt, vaikka onkin kuski ajanut varovaisesti (kerran kyydissä). Ehkä sitten olen keskiarvoa huonompi kuski, mutta tukeudun nastoihin (ajokokemusta vuodesta 1986 piikilla ja vuodesta 1988 autolla, kortissa pitkä litania kirjaimia), enkä viitsi kikkailla ja nastojen ropina kuulostaa kivalta......

jakovski kirjoitti:Yhdetkään kitkat eivät pidä peilijäällä.

No sehän tuossa linkkaamassani jutussa olikin mielenkiintoista, että "Aalto-yliopiston tutkimustiedon mukaan hyvä kitkarengas pitää asfaltin päälle kertyneellä kirkkaalla jäällä jopa paremmin kuin nastarengas. Pito perustuu tutkijoiden mukaan mikroskooppiseen karheuteen, jota paljaalla silmällä ei näe"

Tuosta lisää vanhemmassa YLE:n jutussa johon tuossakin oli viitattu: https://yle.fi/uutiset/3-8792807

Uskoo ken tahtoo.
Muutama vuosi sitten istuin taxin takapenkillä, kun suhari yritti päästä mäennotkosta johonkin suuntaan. Ei päässyt eteen, ei taakse. Tie oli jäinen, vettä sen jään päällä. Kuski kirosi isännän alimpaan maanrakoon, kun oli ostanut autoon mikrokarhennetut renkaat. Onneksi määränpääni oli sen mäen takana, joten kiitin kyydistä, maksoin ja kävelin loppumatkan.

e: Itelläni oli yhden talven kitkat, toista talvea ei tule, jolloin olisi kitkat. Oma kokemus niistä on se, että liukkaalla pinnalla, niillä ei tee yhtään mitään. Eri asia tietysti, jos voi pelkästään ajella lämmitetyllä Mannerheimintiellä keskellä Helsinkiä, tai puuterilumisellä tiellä, mutta jos täytyy ajaa jäisellä, varsinkin vesipolannetiellä, tai vaihtelevalla alustalla, niin kitkarenkaat ovat aivan paskat, sanokoot Aalto-opisto mitä hyvänsä.

Kokeilin viime talvena kitkarenkaita ensimmäistä kertaa omassa autossani, kun halvalla sain ja olivat yllättävänkin hyvät. Todella hiljaiset ja miellyttävät ajaa eikä pitokaan ollut huono.

Heitin tänään aamulla veljen rengasliikkeen pihaan hakemaan työautoaan ja en meinannut päästä enään takaisin kotiin ollenkaan. Ihmiset ajavat kahtakolmeakymppiä kesärenkaillaan ja oli joka mäessä autoa jumissa, usein viellä molemmilla ajokaistoilla.

Itse vaihdoin kaukaa viisaana talvirenkaat jo toissailtana.

theinonen kirjoitti:Samanlaisia renkaita siellä Aasiassa tehdään kuin muuallakin ja meinaatteko, etteivät osaa renkaita tehdä jos kaiken muunkin jo tekevät siellä suunnalla paremmin ja halvemmin?

Hinta muodostuu paljon muustakin kuin laadusta ja valmistuskustannukset ovat suuri osa sitä.

Tästä olen samaa mieltä, turha tuudittautua siihen ettei Aasiassa osattaisi tehdä. Valmistuskustannukset ovat lisäksi merkittävästi esim kotimaisia edullisemmat ihan jo siksi että volyymit ovat melko varmasti hieman eri luokkaan kuin esim Nokian Renkailla.

Offtopic, maailman suurin renkaiden valmistajahan on ilmeisesti edelleen Lego.