Hopeinen Omena

Tyhmä kysymys varmaankin (vaikka väitetään ettei niitä ole...) ja mäkkiin liittymätön, niin pistin sen tänne.
Kun en hemmetti keksi, että miten tästä suomalaisesta näppiksestä saa saksalaisen tuplaässän. Tiedettähän te, se outo kiehkura?
Keksiikö joku?

Saksaa tulee kirjoitettua niin harvoin...

ß, eli alt+s....kokeilu kannattaa aina.,

ßßßßßßßßßß


Niinpä onkin.

Niinpä tietenkin, siitähän se tulee.
Hassua on tiestysti se, että eilen wintoosan ääressä istuessani sitä kokeilin, eikä siinä tuo toiminut. Tyhmyyttäni en sitten tullut tässä mäkin ääressä kokeilleeksi samaa.
Luonteva jatkokysymys sitten tietysti olisi, että mikähän näppäinyhdistelmä sitten toimii wintoosan puolella, mutta siihenkin varmaan löytää ratkaisun pitemmällä kokeilulla. Tai sitten mulla oli vaan jotain häikkää asetuksissa tms.

Toimisko se toinen altti oikealla puolella, mutua vaan vaan ei adrian mutua...

>Toimisko se toinen altti oikealla puolella, mutua vaan vaan ei adrian mutua...

Eipä tainnut toimia, muistaakseni kokeilin...

Wintoosassa pitää tupla-s hakea kätevästi Character Map:in kautta. Näin ainakin itselläni.

> Wintoosassa pitää tupla-s hakea kätevästi Character Map:in kautta. Näin ainakin itselläni.

Niinpä niin, sieltähän se löytyi. Ja löytyi myös sen "pikanäppäin", eli Alt+0223.
Tuota lyhennettä en olisi keksinyt edes pitkällisen kokeilun jälkeen.

Scheiße!

Scheiße!

Kirjoitetaan muuten nykykieliopin mukaan Scheisse! ß on enää kovin harvassa sanassa.

Kirjoitetaan muuten nykykieliopin mukaan Scheisse! ß on enää kovin harvassa sanassa

Yhtä kaikki. Ihan täysverinen sana on Scheiße. Itse suosin tuota erikoista merkkiä, se tuo pientä väriä kirjoituksiin. Sama kuin ü, tosin sehän on edelleen käytössä...

Straße näyttääkin paljon hienommalta, kuin Strasse.

Straße näyttääkin paljon hienommalta, kuin Strasse.

Straße kirjoitetaan yhä Straße. ß tulee pitkänä ääntyvän vokaalin tai diftongin jälkeen (Straße, heißen..)

Straße kirjoitetaan yhä Straße. ß tulee pitkänä ääntyvän vokaalin tai diftongin jälkeen (Straße, heißen..)

Eikös sitten Scheiße kirjoiteta Scheiße... vaikka voisin väittää, että muutaman vuoden tauon jälkeen intouduttuani jatkamaan saksan opintoja opettaja korjasi aineestani Scheiße sanan muotoon Scheisse. Tästä hetkellisestä intoutumisesta on tosin pari vuotta. :~

Kirosanat harvemmin noudattavat mitään yleistä kirjoitustapaa. Itse kirjoittaisin sen kahdella s:llä, vaikka siitä diftongi löytyykin.

Straße näyttääkin paljon hienommalta, kuin Strasse.


Straße kirjoitetaan yhä Straße. ß tulee pitkänä ääntyvän vokaalin tai diftongin jälkeen (Straße, heißen..)

Hmm.. No ilmankos olin sitä mielä! 8)

Kyllä Scheiße ymmärtääkseni (mutustelua) tulisi uusien sääntöjen mukaan kirjoittaa estsetillä ("tupla-äs"), siinähän on diftongi. Netin myötä erikoiskirjainten käyttö valitettavasti vähenee, ja kieli muuttuu pikkuhiljaa.

Yksi Mac OS:n parhaita puolia on minusta erikoismerkkien helppo löytäminen. ü on muistaakseni windowsilla alt gr + 123, kun se on Macilla loogisesti alt + u. Samoin yhdysmerkki ja ajatusviiva löytyvät Maccinäppikseltä helposti, Windowsilla joutuu luottamaan Wordin jenkkiläisittäin toimiviin automaatteihin. - – —

MjP2

Saksa nyt on niin täynnä järjettömiä kielisääntöjä. Varmistus saksan opettajalta kertoo sellaista, että molemmilla kelpaa. Enemmän käytetään ihan kahta s-kirjainta. Diftongi velvottaisi ß:n käyttöön, mutta kirosanat ovat oma ryhmänsä ja ei sidottuja muihin sääntöihin niinkään tiukasti.

Muutkin oudommat merkit löytyvät macista helposti.

alt + ö = ø
alt + ä = æ
alt + o = œ

alt + r = ®
alt + l = ?

alt + q = •
alt + shift + § = •

ja olennaisin

alt + a = ?

<<ikös sitten Scheiße kirjoiteta Scheiße... >>

Sinänsä ei. Kun se on "lyhkänen" diftongi. Lausuttuna siis. Se tuo esseehaa tekee sen.

Saksan kielioppihan eroaa (muiden) sivistyskielten kieliopista sikäli että siinä on myös poikkeuksen poikkeuksia. Ja poikkeuksen poikkeuksen poikkeuksia. Jne.

Tästä keskustelusta muistuikin elävästi mieleen miksi inhosin koulu-saksaa. ;-)

-BtB-

"Sinänsä ei. Kun se on "lyhkänen" diftongi. Lausuttuna siis. Se tuo esseehaa tekee sen"

Ai, se menee noin. Tuollaista ei minulle koulussa kerrottu.

"Saksan kielioppihan eroaa (muiden) sivistyskielten kieliopista sikäli että siinä on myös poikkeuksen poikkeuksia. Ja poikkeuksen poikkeuksen poikkeuksia. Jne."

Saksan kieliopissa on sentään pohjalla sääntö... Ilman sitä ei ole tosiaan poikkeuksiakaan.

MjP2, alles und ganz

<<Ai, se menee noin. Tuollaista ei minulle koulussa kerrottu. >>

Juu, ei kerrottu montaa muutakaan asiaa. Serkkulikka muutti kymmenisen vuotta sitte sakemanniaan ja miehensä kanssa ollaan näitä sitten sopivin väliajoin käyty läpi. Jotenki noin se menee.

vesku, Sturm und Drang!

Saksan kieliopissa on sentään pohjalla sääntö... Ilman sitä ei ole tosiaan poikkeuksiakaan.

Niin ja poikkeus *ei* vahvista sääntöä. Oikea muoto latinankieliselle lauseelle "exceptio probat regulam" on "poikkeus koettelee sääntöä".

Tämä on probare-verbin se tässä yhteydessä oikeampi suomenkielinen vastine. Toimittaja K.Wilska kirjoitti tästä Hesariin vuonna 1996 ja luultavasti moni muukin on väärän käännöksen logiikan puutetta ihmetellyt. ;-)

Joo, minäkin olen tuota sanontaa ihmetellyt. Yleensä sanonnoissa tuppaa olemaan jotain järkeä, mutta tästä se tuntuu puuttuvan. Jos sanotaan poikkeuksen vahvistavan säännön, vihjataan, ettei olisi sääntöä ilman poikkeusta. Tällaisessa oletuksessa ei nähdäkseni ole mitään järkeä. Poikkeus kyllä tarvitsee säännön ollakseen olemassa, mutta ei päinvastoin.

Hauska kuulla, että koko epäloogisuus johtuu vain käännösvirheestä!

MjP2

"Jos poikkeukset vahvistaisivat sääntöjä,
kaikkein vahvimmat säännöt olisivat ne,
joilla on eniten poikkeuksia eli ts. ne,
jotka eivät pidä paikkaansa lainkaan."
(Wilska)


Jos säännöstä on paljon poikkeuksia,
sääntö on huono tai heikko.
Poikkeukset koettelevat sääntöä.

Väärä käännös on vakiintunut valitettavasti todella hyvin.