Hopeinen Omena

Keittiö meni uusiksi.

Nyt etsinnässä 4 henkilön ruokapöytä, jossa olisi jatkomahdollisuus siten, että kuusi henkilöä mahtuisi istumaan. Tämä olisi muuten hyvä, mutta väri on väärä (pitäisi olla valkoinen tai pähkinäpuu/vstv) - löytyykö suosituksia?

redhat kirjoitti:Nostellaan tätä ketjua.

1. Keittiöön (keittokomero) pitäisi matto saada ettei ruoka- ja tiskihommissa mahdollisesti roiskuva vesi pilaa parkettia.
Joku helposti putsattava, minkälaista materiaalia? Muuten laittaisin nukkamaton...

2. Millä aineksella keittiön puupinnat kannattaa käsitellä? Ovat snadisti kulahtaneet tiskialtaan ympärillä jne.

3. Hyvä leikkuulauta? Menee hieman ohi sisustusaiheesta mutta menköön. Nuo muoviset leikkuulaudat on aika huonoja, jo muutaman käyttökerran jälkeen pinta ihan ruvella ja ruoka-ainekset jää naarmuihin. Onko olemassa jotakin avaruusmateriaalista valmistettuja?

1. Roiskuva vesi tarkoittanee tässä nyt siis tiskaamisesta ja ruoanlaitosta johtuvia roiskevesiä? Tällaiset pienimuotoiset vedenroiskeet eivät täyttä kamaa olevaa puista parkettia pilaa, kunhan ei litratolkulla sitä vettä lattioille paisko. Laminaatti kestää huonommin kosteutta kuin parketti. Tilanteessasi laittaisin esim. muovikuitumaton, joka on helppo pitää puhtaana ja on aikamoisen kestävä. Mikäli matto ei ole välttämätön, niin keittiöön en sellaista koskaan kyllä edes suosittelisi.

2. Riippuu siitä, että mitä puuta ne ovat. Jos ne ovat jotain lastulevyä tms. puuikuitupuristetta, ei niitä kannata alkaa kauheasti öljyilemään tai ainakin sitten kannattaa katsoa tarkkaan, että millä öljyää/käsittelee, koska oman kokemukseni ja ammatissa nähtyjen juttujan perusteella öljy tekee noissa sen, että puristeet liimaukset alkavat haihtua ja se kama turpoaa ikävästi ja alkaa haista ennenpitkää aivan hirvälle. Täyspuiset kannattaa käsitellä tarkoitukseen sopivalla öljyllä, pigmentillä tai ilman. Esim. pellavaöljy on ainakin oman kokemukseni perusteella ihan jees ja siihen kun miksaa siihen vielä vähän mehiläisvahaa sopivassa suhteessa niin avot, hieno tulee. Naarmuihin käy aika hyvin pähkinän hierominen naarmuun. Usko taikka älä, mutta toimii.

3. Leikkuulauta on silloin hyvä, kun se on tarpeeksi paksu, eli sitä voi tarvittaessa hioa ja siinä ei ole kauheasti liimasaumoja. Liimattu lauta kun tuppaa tekemään sitä, että paljon veden kanssa lotratessa liimaus voi pettää ja/tai lauta vääntyä. Itse pyrin ostamaan aina joko halvan muovisen, vähän kalliimman lasisen taikka sitten massiivipuisen leikkuulaudan, kun muutamaan otteeseen noita on tullut ostettua.

Juurikin tiskihommissa ja kokkauksessa roiskuvaa vettä varten mattoa hain.
Ja sellaisen kerkesin jo hankkia, puoliksi tekokuitua jne.

Keittiön tasot on ihan kokopuutua, kaapista itseasiassa löytyi vuokranantajan jäljiltä pullo pellavaöljyä. Täytyy tässä joku pyhä käydä kaikki tasot läpi.

Mistä löytyisi 6 mm x 6 mm x noin 50 mm pitkiä sorvinteriä? Tarvitsisin niitä muutaman kappaleen minisorviin. Tarkoitus olisi sorvata messinkiä, alumiinia, nailonia ja joskus jopa rautaa. Hyviä vinkkejä saa antaa tai jos teriä löytyy myytäväksi asti niin kirjoittakaa vaikkapa yksityisviesti.


Modet voinevat siirtää viestin jos se on väärässä osiossa.

Tuli sitten näemmä sekin päivä, kun pitää ostaa kulmahiomakone. Minkälaista suosittelette? Sen pitää tietysti olla halpa, tehokas, kevyt, hiljainen, kestävä ja riittävän pieni. Näillä kriteereillä tuskin löytyy sopivaa. Minkälaista kuitenkin suosittelette?

Suosittelen sellaista josta pystyy säätämään kiertoksia, niin voi myös käyttää kiilloitukseen yms. Itsellä Makita 9565C Ostin sen tuolta http://kivilinna.com
Samasta paikasta saat myös sorvin teriä.

Kiitoksia. Pitääkin tarkastella mitä löytyy.

Putkiniksejä kellään? Tämä taloni on perin outo. Mm. työhuoneessani on lattiakaivo, koska se oli alunperin suunniteltu "koirahuoneeksi". Lattiakaivo ei tietenkään ole käytössä, koska työni on perin kuivakkaa. Ongelmana on, että vesi haihtuu tuon ilmalukosta, ja epämiellyttävä haju alkaa leijailemaan kämpässä. Tokihan tuota voi aina täytellä vedellä, mutta pitkien ulkomaanreissujen jälkeen kestää tovin, ennen kuin ilma raikastuu. Miten tuon saisi tukittua ilmatiiviisti silleen, ettei se nyt ihan peruuttamattomasti ole tukossa? Olen käyttänyt veden joukossa astianpesuainetta, joka hieman hidastaa haihtumista. Onko jotain muita niksejä?

Kaada loraus ruokaöljyä kaivoon. Jää veden päälle kalvoksi ja estää haihtumisen.
Saahan sen sitten toki tukittuakin esim. uretaanivaahdolla, mutta sellainen lienee melko lopullinen ratkaisu.

Don MC kirjoitti:Kaada loraus ruokaöljyä kaivoon. Jää veden päälle kalvoksi ja estää haihtumisen.
Saahan sen sitten toki tukittuakin esim. uretaanivaahdolla, mutta sellainen lienee melko lopullinen ratkaisu.

Joo, uretaani on käynyt mieless, mutta tosiaan se on aika lopullinen ratkaisu, enkä tiedä, miten ilmatiivis se sitten lopulta olisi. Ja jos ei ole, miten sitä sitten yrittää tiivistää/hajuja blokata jatkossa... Ruokaöljy on ollut mielessä, mutta pelkään, että se härskiintyy, ja alkaa itsessään tuoksahtamaan

Oliiviöljy ei vissiin härskiinny kuten muut kasviöljyt? Vaiko?

Pistää viemäriin muovipussin, jonka sitten täyttää uretaanivaahdolla ja antaa sen vaahdon paisua kunnolla - pitää vaikka
jotain levyä päällä. Uretaanin saa helpommin kaivettua pois, kun se ei ole liimautunut seinämiin.
Onko 100% tiivis? Kokeilemallahan se selviää.

Pussiin voisi laittaa uretaanin sijasta vettä ja pussi tiukasti kiinni, niin ei haihdu. Laita veteen paljon suolaa, ettei vedessä ei ala kasvaa jotain....

Hyviä ideoita. Kiitos niistä!

Modet voi etsiä sopivampaa ketjua, mutta laitanpa tänne. Tässä harkinnassa kämpän osto ja hieman puntaroin eri vaihtoehtoja. Tarkan euron ihmisenä lähinnä tullut pohdiskeltua asumisen kustannuksia ja mitä odottaa OK-talossa ja esim. rivarissa

Mitä kaikkea voi hoitovastikkeen keskimäärin odottaa sisältävän? Kiinteistövero, isännöintipalkkiot, kiinteistön perus hoitomenot etc. Ollaanko heti yleensä kerjäämässä hallitukselta lisää euroja jos ruohonleikkausta isompaa investointia harkitaan? Parisataa vastiketta kolmiosta on on allekirjoittaneen mielestä suht iso summa siitä, että joku leikkaa ruohon ja hiekoittaa tien. Vesi ja lämmityskin pitäisi maksaa erikseen ja autopaikasta kinutaan toista kymppiä täällä etelässä.

Itsekin olen tuota miettinyt. Mutta onneksi ei tarvi enää. Tsirbula haluaa rintamamiestalon.

Erno, minähän taannoin sanoin sulle koko lehmän ottamisesta vs. Irtomaito. Nyt se alkaa näkyä, vaatimuksia sataa. Vanha rintamamiestalo voi olla hyväkin ostos, tai sitten siihen uppoaa omat ja lainatut/varastetut rahatkin jos talo pitää saada sisältä näyttämään nykyaikaiselta. Eikä jatkuvan remontin keskellä asuminen ole kivaa. Pistä kampoihin, jos voit .

Sisko remppaa rintamamiestaloa.. Loputon suo. Ja älyttömän pieni ja pohjaratkaisu jotain aivan muuta kuin fiksua. Laita kampoihin..

Kampoihin olen laittanut sen verran, että jos ei löydy järkevään hintaan jo valmiiksi rempattua, niin voi unohtaa koko homman. Oulussa noita valmiiksi rempattuja näyttää kuitenkin löytyvän.

Peitsamo kirjoitti:Ollaanko heti yleensä kerjäämässä hallitukselta lisää euroja jos ruohonleikkausta isompaa investointia harkitaan?

Investoinnit (putki-, julkisivu-, katto-, hissi- ja ikkunaremontit yms.) maksaa tietenkin osakas. Kukapa muukaan?
Ei hallituksella mitään rahaa ole.

Peitsamo kirjoitti:Parisataa vastiketta kolmiosta on on allekirjoittaneen mielestä suht iso summa siitä, että joku leikkaa ruohon ja hiekoittaa tien. Vesi ja lämmityskin pitäisi maksaa erikseen ja autopaikasta kinutaan toista kymppiä täällä etelässä.

Ihan tavanomainen vastikkeen suuruushan tuo on. Yhtiövastike kuluu yhtiön (eli kiinteistön) ylläpitoon. Tilinpäätöksestä selviää se mihin rahat on käytetty.

Miltei yhtä vaativan remontin tein, kuin täällä kerrotut rintamamiestalon entisöinnit.

Keksin uuteen ROK-espressolaitteeseen paremman saranaruuvin puristimeen. Siinä oli talttakantaruuvi-vastakappale yhdistelmä, joka siis tarvitsi kaksi työkalua purkaantuakseen. Purkihan tuo tuosta pitää saada, että voi välillä kuivata/putsistaa männän.
Menin siis kauppaan ja asiantuntijan elkein ostin rst koneruuveja, rst prikkoja ja siipimuttereita. Nyt tuo on purettavissa ihan sormivoimin ilman työkaluja. Jukisivupuolelta tuo kuusiokolo koneruuvikin sopii ihan hyvin tuohon.

Olenpas minä näppärä ja reipas.

Minä olen viimeisen viiden vuoden ajan rempannut vanhaa - vm. 1939 - taloa tai oikeastaan entisöinyt, sillä laminaatit ja pölyretaanit jää kaupan hyllyyn minulta. Mielekästä on tehdä jotain konkreettista ja pitkäjänteistä arkityön vastapainoksi, tuollaista:



Pitää puuhastelu ihmisen mielen virkeänä. Nyt kun alakertaan saan ensi kesänä rakennettua ns. askarteluhuoneen tilalle lattiakaivollisen märkätilan, johon tulee wc, pyykkitupa ja suihkukaappi kaikki samaan, niin sitten on rempattu koko torppa. Paitsi pihasaunan lattia pitää uusia. Sitten onkin varmaan aika katsella jotain hirsimurjua jostain siirreltäväksi tuonne Saimaan suuntaan..

jjpeltola kirjoitti:

Peitsamo kirjoitti:Ollaanko heti yleensä kerjäämässä hallitukselta lisää euroja jos ruohonleikkausta isompaa investointia harkitaan?

Investoinnit (putki-, julkisivu-, katto-, hissi- ja ikkunaremontit yms.) maksaa tietenkin osakas. Kukapa muukaan?
Ei hallituksella mitään rahaa ole.

Tietenkin osakas maksaa, mutta yhteisestihän näistä suuremmista rempoista päätetään. Jotkut taloyhtiöt näyttävät keräävän etukäteen pientä kassaa, mutta kädestä suuhun kait noin muuten mennään

Peitsamo kirjoitti:Parisataa vastiketta kolmiosta on on allekirjoittaneen mielestä suht iso summa siitä, että joku leikkaa ruohon ja hiekoittaa tien. Vesi ja lämmityskin pitäisi maksaa erikseen ja autopaikasta kinutaan toista kymppiä täällä etelässä.

Ihan tavanomainen vastikkeen suuruushan tuo on. Yhtiövastike kuluu yhtiön (eli kiinteistön) ylläpitoon. Tilinpäätöksestä selviää se mihin rahat on käytetty.

Tuota tavanomaisen huoltamisen hintaa tässä päivittelen ja samalla tietenkin suomalaisen työn hintatasoa. Tietenkin sitä hintaa tulee osassa tapauksia, kun isännöitsijän kavereille pukataan hommaa. Oulun alueella tätä tiivistä yhteisöä tuntuu erityisesti riittävän mitä seurannut sivusta tuttavien kommentteja

e: lainaukset

Peitsamo kirjoitti:Modet voi etsiä sopivampaa ketjua, mutta laitanpa tänne. Tässä harkinnassa kämpän osto ja hieman puntaroin eri vaihtoehtoja. Tarkan euron ihmisenä lähinnä tullut pohdiskeltua asumisen kustannuksia ja mitä odottaa OK-talossa ja esim. rivarissa

Mitä kaikkea voi hoitovastikkeen keskimäärin odottaa sisältävän? Kiinteistövero, isännöintipalkkiot, kiinteistön perus hoitomenot etc. Ollaanko heti yleensä kerjäämässä hallitukselta lisää euroja jos ruohonleikkausta isompaa investointia harkitaan? Parisataa vastiketta kolmiosta on on allekirjoittaneen mielestä suht iso summa siitä, että joku leikkaa ruohon ja hiekoittaa tien.

Hmm, jos pidät parinsadan euron hoitovastiketta kolmiosta isona summana, niin kerrostaloasuminen ei ole sinulle vaihtoehto. Kun kerrostaloasunnon keskikoko Suomessa (koko maassa) on 63 neliötä ja keskimääräinen hoitovastike on noin 4,5€/m2, niin silloin tämän kuvitteellisen koko maan keskiarvoasunnon hoitovastike olisi 283,50 €/kk - lisäksi tuo 63 neliötä on aika pieni kolmioksi.
http://www.stat.fi/til/asyta/2015/asyta ... 11_fi.html

..lämmityskin pitäisi maksaa erikseen ja autopaikasta kinutaan toista kymppiä täällä etelässä.

Jos jossain kertsissä tai rivarissa tämmöinen systeemi on, niin se on kyllä täysin järjenvastainen, ellei sitten kyseessä ole suoralla sähkölämmityksellä varustettu talo, jossa kulutus voidaan todeta huoneistokohtaisella sähkömittarilla. Taloyhtiö veloittaa hoitovastiketta osakkeiden/neliömäärän mukaan juuri siksi, että se pystyy asukkailta todellisten kulujen mukaan tasapuolisesti perimällä maksamaan jatkuvia toiminnasta aiheutuvia kuluja, mielellään ajoissa - kerrostaloissa tai muissa asunto-osakeyhtiöissä kun on poikkeuksetta keskuslämmitys tai maalämpö ja se kyllä taloyhtiön isoimpana kulueränä kuuluu hoitovastikkeeseen.

Sähkölämmityksestä lienee kyse, kuten yleensäkin kun vastike on normaalia alhaisempi. Jos haluaa pientä vastiketta ilman sähkölämmitystä, kannattaa etsiä talo, jonka alakerrassa on useampia vuokraa tai asuinhuoneistoja suurempaa vastiketta maksavia liikehuoneistoja; tosin kivijalkakaupan pysyvyyteen on tietenkin suhtauduttava tietyllä varauksella. Voi myös ostaa asunnon, johon kuuluu autotalli, ja laittaa talli vuokralle, jolloin vuokratulolla saa kevennettyä vastikerasitusta.

Ja jos nyt hankittavan asunnon käyttötarve ei ole loppuelämän mittainen, joissakin tapauksissa kannattanee harkita suurempivastikkeellistakin asuntoa, jos sen hankintahinta on riittävän alhainen hyvästä sijainnista huolimatta. Esimerkiksi putkiremontoitu asunto, jonka rahoitusvastike on tuloutettu taloyhtiön kirjanpidossa - sen voi sitten laittaa vuokralle kun muuttaa muualle, jolloin kaikki vastikkeet voi vähentää suoraan vuokratulosta; on myös helppo vuokrattava.