Turun murre ja muutki suuvviäntäjät...

[Touho]

unohin salasanani ja käyttäjätunnukseni, jollon pelekälä sähköpostiosotteela ei saanu niitä pyyvettyä uuvestaan. Uuvelleen ei voinu rekisteröityä vanahala sähköpostiosotteela, ku tuli vastaus, että se on jo käytösä. Mitä tommosesa tilanteesa sitte voi tehä? tällekään palstalle ei pääse kirijottaan, jossei rekisteröijy. Onneks löyty vielä kahen vuojen takkaa sähköpostista tunnukset, muuten että tätäkään oulun murretta lukis. Muuvallaki oon sammaan törmänny ja joistain juttuista kokonaan ulukopuolelle jääny

Voe tokkiisa siun kohtaloa, onneksi selevisit kauhiasta uhasta joutua Hompun ulukopuolelle!

Tommosesa tilanteesa pittää kuttua ylläpito appuun, kato laetat postia siinä hätätilanteesa ilimestyvvään ylläpiron osotteeseen, siihen yllapito at hopeinenomena piste net
Myöhä kato sitte hoijetaan tuommoset tappaukset kuntoon ja piastetään ihiminen päläkähästä.
Joko se on siulla henkitys raahottunnu, läpättääkö se sydän silleen ko entivanhaanki?

Tervetulloo takas oikeitte ihimisten ilimoille!

Joskus tuotakin kieltä opetelleena muutama asia särähti vähän korvaan.

"Voe tokkiisa siun kohtaloa"

Voi kauhia, tää ei liene mittään suomenkielen murretta, vaan paremminki savon kieltä.

"kato laetat postia siinä hätätilanteesa ilimestyvvään ylläpiron osotteeseen"

Laetat on kait Savon kieltä, ilimestyvä ei tartte kahta veetä, ja ylläpiron on enempi nottamaan kieltä, eli Carden kulmilta alaspäin. Siitä ylöspäin voi sanua ylläpion, eli ärrä (tai jii) jää pois. Jossain paikoisa voivat tällätä jiin siihe ärrän kohalle, mutta ne avojalakaset jättää senki pois. "Muuvalta" tulleet on vissiin Kajaanintullista tulleita. Veen tunkeminen joka välliin viittais enempi Kainuun suuntaan.

"Myöhä kato sitte hoijetaan tuommoset tappaukset kuntoon ja piastetään ihiminen päläkähästä."

Ei nyt oo vielä myöhä, ku kello on vasta vähä yli yks päivällä. Savosa voi tilanne ja aikavyöhyke olla toinen. Sama juttu piästämisen suhteen. Kuopion korkeuella piästetään, Lapillahen korkeuella peästetään, muualla Suomesa kait päästetään. Vissiin Turusa kans.

Tervetulloo takas oikeitte ihimisten ilimoille!
Ei se nuin mee. Tuon vois sanua vaikka että "Tervetulua takasi oikeitten ihimisten ilimoille!"
Tosin siinäki on semmone juttu, että ne oikiat ihimiset on neki enempi savolaisten mahtaliua. Ei muualla käytetä sitä "oekiat immeiset" ilimausta ollenkaan. Kyllä ne kaikki on oikeita ihimisiä, mutta osa vaan on tullista tulleita.

Nih.

PS.
Kaitpa se murreketju vois olla ihan lystikäs. Sais itse kukin pahoinpidellä eri alueiden murteita ja tulla korjatuksi ihan omassa ketjussaan. Yhenlaista hupia sekin.



AMA-EDIT: Tuumasta toimeen, tässä nyt olemme murtamassa kirjakieltä kautta Suomen.

[amanita]

Taisi olla ihan oman ketjun aihe tämä murteilla puhuminenkin. Ihastelen herkeämättä kaikkia Suomen murteita ja niiden puhujia, murteissa on aivan huikean herkullisia ilmaisuja ja jopa tapoja ajatella.

Olen kirjakielikodista, ruotsinkielisen äidin objektivirhesateessa kasvanut, kenties siksi on huomio ja kiinnostus muunlaisiin tapoihin puhua sekä oikeinkirjoitukseen kehittynyt. Murteista on tarttunut sana sieltä toinen täältä, tiedän tarkasti osaamattomuuteni yhteenkään oikeaoppiseen murteeseen. Olen kerännyt mahdollisimman suuren määrän murresanoja ja keittänyt niistä suussani maistuvan sanasopan. Sellaisesta on tuossa Touhon viestissä oikein täydellinen maistiainen.

Olokaatten hyvät ja haastelkaatten muutki, mitä sylyki suuhun tuo.

[Mikael K.]

Mutta, mutta... Eikös Turun murre ole koirarotu siinä missä Atalan tallaajakin? Muista puhumattakaan.

[amanita]

Mutta, mutta... Eikös Turun murre ole koirarotu siinä missä Atalan tallaajakin? Muista puhumattakaan.

Tuohon liittyen olen mutkaillut otsikkoa, en sentään kirjoittanut Murrea isolla kirjaimella, joskin harkitsin pitkään.

[tosikko]

Vorssan kielessä on vaa kahdessa sanassa F-kirjain: Kuplafolkkari ja Paffilaatikko.

[Anniel]

Vorssan kielessä on vaa kahdessa sanassa F-kirjain: Kuplafolkkari ja Paffilaatikko.

Pesufati

[Tauvo]

Minua harmittaa, kun en ole oikein oppinut kunnolla mitään murretta. Tunnistan kyllä puheessa, muttei vaan taivu käytössä. Näin vanhempana olen väkisin yrittänyt opetella yhtä hauskimmista, Pernajan murretta itäiseltä uudeltamaalta.

Timanttisia esimerkkejä siitä:
Väsynyt/haukottelva = Geispåger
Mitä (vad) = Kva
Hikinen (svettig) = sveittåger
osv...

[Mailia]

Mutta, mutta... Eikös Turun murre ole koirarotu siinä missä Atalan tallaajakin? Muista puhumattakaan.

Taidat hämmentää Turun murteen Turun Muffeen.

[Touho]

Vorssan kielessä on vaa kahdessa sanassa F-kirjain: Kuplafolkkari ja Paffilaatikko.

Pesufati

Joskus aiemminkin on varmaan tullut ajettua se kuvainnollinen diesel-Mersu kasitietä ylöspäin, ja seurattua sen muuttumista matkan varrella.

Turun rautatieasemalla se saattaa olla vielä diisselimersu, mutta viimeistään Porin/Merikarvian yläpuolella se ja ainakin Jalasjärven risteyksestä oikeaan koukkatessa vaihtuu pikkuhiljaa riisselimersuksi. Sitten hetken aikaa Österbottenilla se voi olla taas diiselmärssu tjsp, mutta pian Carden holokaustisten jälkeen riisselimersu muuttuu joskus Ullavan/Pietarsaaren yläpuolella tiisselimersuksi.

Lieköhän tuo lanttulootan ja lanttulooran ero samanlainen? Tai mihin Hollolanlahden asujaimisto ja muutkin päijät-hämäläiset on hukanneet sen yhden ässän, kun kulkevat aina taakkepäin?

[Macco]

Entinen piirustuksen ja maalauksen opettajani, joka oli kotoisin täältä Oulun suunnalta, kertoi aikoinaan opettaneensa jossakin Helsingin kulmilla, ja vuorotelleensa toisen opettajan kanssa, joka oli kotoisin jostain Kauhavalta. Oppilaat valittelivat parin viikon jälkeen etteivät he oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, kun toinen pyytää pesemään pensselit veellä ja toinen verellä...

[Crash test dummy]

Vorssan kielessä on vaa kahdessa sanassa F-kirjain: Kuplafolkkari ja Paffilaatikko.

Pesufati

Entäs vesifaneri?

[woodyho]

Vorssan kielessä on vaa kahdessa sanassa F-kirjain: Kuplafolkkari ja Paffilaatikko.

Pesufati

Entäs vesifaneri?

Farelma. Niitä mummoni poimi.

[Jamac]

Rauman murre ainakin on ihan helppoa: "Kyl klap lak hyvä lak o, ko vaa hyvä klap lak o!" Tai vaikka kömpelön raumalaisen merimiehen nopea virkahdus yläpediltä: "Ot rom pot kii!" Raumalaiset ovat myös olleet huolissaan kissoistaan: "Kat kon kat karas puuhu!"

[Dasboot]

Turun rautatieasemalla se saattaa olla vielä diisselimersu, mutta viimeistään Porin/Merikarvian yläpuolella se ja ainakin Jalasjärven risteyksestä oikeaan koukkatessa vaihtuu pikkuhiljaa riisselimersuksi.

Rotke, Ratsun ja Riisselimersu. Sitte ku ne pitää saara puhtaaks ni ne pestään verellä. Sitä on usseempi nauranu.

edit: Pori murteesta sen verran, että siellä(täällä?) ei tunneta äng-äännettä. Ainoa poikkeus on angerias(ankerias). Muuten menee: kenkät, sankat, länket..Nykyään tähän puhetyyliin harvemmin tapaa, mutta vanhemmat puhuu joskus..

[Jamac]

usseempi

HETI jyssähti tuon sanan saapuessa verkkokalvolle silmään, että nyt on Porin murre kyseessä.

Porinseudun murre vaan on semmosta etten oikein osaa tykätä siitä, se on vähän niinkuin rauman-turun murre, mutta niinkuin joku ihmisenä tylsä henkilö olisi sen opetellut muuttaessaan jostain Poriin – huonosti!

Juuri niin kuin tuo useampi, Raumalla se sanotaan hienosti ja soinnikkaasti ussemp, kun Porissa se sanotaan usseempi. Sanaa on tarpeettomasti pidennetty ja sen olemus on tullut sitäkautta epätarkemmaksi ja sanamielikuva jää kevytmieliseksi.

[Mikael K.]

Oppilaat valittelivat parin viikon jälkeen etteivät he oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, kun toinen pyytää pesemään pensselit veellä ja toinen verellä...

Olin myydä sieluni Itävävallassa, kun en ymmärtänyt paikallista murretta. Hochdeutsch sujui hyvin, kun sitä olen koulussa opetellut mutta paikallinen murre oli liikaa. Paikallisen asukkaan puhe muuttui normaaleista sääpuheista hieman yksityisempiin kysymyksiin ja oli vähällä etten päätynyt paikalliseksi asukkaaksi.

Suomessa puolestaan sana kehdata herättää kysymyksiä. Sillä on idässä ja lännessä eri merkitys. Idässä se on laiskuutta ja lännessä häpeämistä.

[kerabit]

Itse olen asunut nuoruuden 10v asunut imatralla joten mie,sie,hää tuli tutuks.Siitä kajautettiin turkuun 13v ja opittiin nielemään loput sanoista ja kiihdyttämään tahtia. Kävin ammattikoulun raumalla. Onneksi ei tarttunu paljonkaan kieltä. Nyt on asuttu 17 vuotta itä-uudellamaalla käyn töissä pääkaupunkiseudulla ja murretta ei oo ollenkaan. Katoavaista on tuo puhekieli. Viruttaa on kanssa sana joka tarkoittaa itä-länsi akselilla eri asioita. laittaa virumaan lakana tai venyttää sitä molemmista päistä.En muista kyllä enää kumpi käytäntö on missäkin.

[Touho]

Sanaa on tarpeettomasti pidennetty ja sen olemus on tullut sitäkautta epätarkemmaksi ja sanamielikuva jää kevytmieliseksi.

Sanoo pirkkalainen, joiden keskuskylän kielen lyhentelyissä, vokaalivaihdoksissa, konsonanttien korostuksissa ja toisaalla pidennyksissä ei ole mitään logiikkaa.

Aika ihme mongertajia on neki siel sillan molemmin puolin, ja varsinki Her-rvannassa, tiätsää. Nääs.

Joo, viruttaminen on enempi veden kanssa tolskausta ainakin lännessä.
Toinen samanlainen on varmaan tuo tuima -sana. Jos moitit ruokaa tuimaksi, toisaalla sinulle ojennetaan suolasirotin, toisaalla sitruunasiivu peittämään suolaista makua, samalla kun pahoitellaan liian reipasta suolan käyttöä kokkausvaiheessa.

Vai meneekö tämä suoraan itä-länsi -akselilla, vai jotenkin eestaas vinkuroiden?
Ainakin mulle saa tuiman ruoan lääkkeeksi tarjota sitä suolasirotinta.

[Jamac]

Ei kyl mää Tamperellaki sano et, mahrank otta yhren kalja, ko baarihi mene.

[Mikael K.]

Kaikkihan tietävät Wartburgin. Siis sen menneen DDR:n ihmeen, joka haisi pahemmalta kuin kuollut rotta. Sen käyntiääni oli myös omintakeinen: rän tän tän tän... Tämä liittyy murteisiin sillä tavalla, että aito tamperelainen kuulostaa Wartburgilta. Puhe etenee samassa rytmissä ja r:t ovat yhtä vahvoja kuin Wartburgin käyntiäänessä.

[umpio]

Tai mihin Hollolanlahden asujaimisto ja muutkin päijät-hämäläiset on hukanneet sen yhden ässän, kun kulkevat aina taakkepäin?

Hollolan lahlest on väki, ei hollolanlahdesta. Kotipaikkani murteella todetakseni: On se nin konuva kun sinä out nin köpsä! Ja miu issäin se vasta hyvä onkii haastamaa, ko hää onkii karjala poikii. Myö vaa iha syyttä suotta saatii suurvalehtelija maine soa jälkee pohjammaalla, ko hyöt näät kyssyivät jot oliks meil siel Karjalas taloil paljo itikoita? Ja mei heimolaiset sanovat höille jot oliha siel Karjalas niit itikoita joka paikas; ei niit ees kerint laskeekkaan ;P

[Anniel]

Viruttaminen on täällä Hämeessä pesemiseen, liottamiseen ja huuhteluun viittaava sana. Ja tuimaa en liittäisi kuin kasvojen ilmeeseen ja mielialaan, tuju kuvaa sitä vastoin mausteista, ei siis pelkästään suolaista, ruokaa. Näin siis oman luulon mukaan

Kuinkas laajalla alueella sitten syödään perihämäläistä makeaa talkkunajauhoa esimerkiksi mustikkapöperön muodossa?

[Macco]

Myö vaa iha syyttä suotta saatii suurvalehtelija maine soa jälkee pohjammaalla, ko hyöt näät kyssyivät jot oliks meil siel Karjalas taloil paljo itikoita? Ja mei heimolaiset sanovat höille jot oliha siel Karjalas niit itikoita joka paikas; ei niit ees kerint laskeekkaan ;P

Saati tappamaan. Vaikka kuinka itikoita tapoit, niin kohta niitä oli tuplasti enemmän

[Pake666]

Minua harmittaa, kun en ole oikein oppinut kunnolla mitään murretta. Tunnistan kyllä puheessa, muttei vaan taivu käytössä. Näin vanhempana olen väkisin yrittänyt opetella yhtä hauskimmista, Pernajan murretta itäiseltä uudeltamaalta.

Timanttisia esimerkkejä siitä:
Väsynyt/haukottelva = Geispåger
Mitä (vad) = Kva
Hikinen (svettig) = sveittåger
osv...

Ota harkintaan Närpiön murre. Siinä vasta vekkulia vääntämistä.

[Jamac]

Minusta jotenkin on riemastuttavaa, että A) juuri mämmi on Varsinais-Suomesta lähtöisin. "Otaks mämmi lissä.", "Kyl ai onki hyvä mämmi!" B) myös Persiassa (Irak) on ollut mämmin kaltainen ruoka. Ah mikä kontrasti!