Hopeinen Omena

Muutamat toistaiseksi nimeltä mainitsemattomat mutta arvatenkin piakkoin ketjuun ilmoittautuvat tai ilmaantuvat homppulaiset osaavat parantaa omaa taloudellista asemaansa ilman työntekoa, ja ystävällisesti he ovat myös jakaneet asiasta vinkkejä foorumilaisille, jotka eivät kuitenkaan aina pysy kärryillä vaikeasta asiasta puhuttaessa.

Uskoisin mahdollisuuden äkki- tai hitaampaankin vaurastumiseen kiinnostavan monia homppulaisia - kuten kaikkia meitä tavan talliaisia, jotka lottovoiton lisäksi toisinaan haaveilevat oikealla hetkellä ostetusta osakepotista.

Nyt arvopaperi.fi kertoo tällaisen tilaisuuden olevan kenties lähestymässä - mitä mieltä Hompun raharuhtinaat ovat?

Onko tässä äkkivaurastumisen paikka, vai olenko turhaan dollarinkuvat silmissä vilkkuen selannut miljoonia talousuutisia?

Osakemarkkinoilla avautumassa oston paikka

Työnteolla omaisuutta keränneet tai hyviä tuloja nauttivat älköön vaivautuko vinkkejä jakamaan - eihän työnteossa ole mitään hehkuttamista, vaan ilmaiseksi saadulla rahalla!

arisel kirjoitti:Työnteolla omaisuutta keränneet tai hyviä tuloja nauttivat älköön vaivautuko vinkkejä jakamaan - eihän työnteossa ole mitään hehkuttamista, vaan ilmaiseksi saadulla rahalla!

Mihin kohtaan sijoittuu hyvällä naimakaupalla saatu raha?

KunkkuJ kirjoitti:hyvällä naimakaupalla

No, jos paino on sanalla hyvä, niin siinä tapauksessahan se sopii vallan mainiosti - kysehän on työnteon välttämisestä; mutta hitusen suhtautuisin epäileväisesti tuohon...

Edit: On otettava huomioon mm. kuinka paljon naimisen eteen on pitänyt tehdä työtä, ja onko työnteolta oikeasti sen myötä päässyt välttymään? Epäilyksiäni nostaa nimenomaan tämä jälkimmäinen osa.

Nordnet tarjoaa edullisia välityspalkkiota loppuviikon ajan.

Osinkoaristokraatteja salkkuun

Keskiviikosta perjantaihin eli 25.2.–27.2. voit sijoittaa alennetuin kuluin valittuihin Helsingin pörssissä listattuihin yhtiöihin, jotka ovat korottaneet osinkoaan yhtäjaksoisesti pisimpään. Välityspalkkio on vain 1 € / toimeksianto (norm. min. 3–9 € / 0,06–0,20 % / toteutunut toimeksianto).

Tarjous koskee yli 500 euron kauppoja. Katso kampanjayhtiöt alta.

arisel kirjoitti:eihän työnteossa ole mitään hehkuttamista, vaan ilmaiseksi saadulla rahalla!

Tässä pitäiis ottaa huomioon sijoitettu pääoma yms. Ei tälläisiä pikkutekijöitä kuten minä. Noin 9000€ on nyt osakkemarkkinoilla. Jos tuollaiseen saisi vuosittain vaikka 5% koron niin ei tuollaista voi sanoa kuin nappikaupaksi.

Jos sijoitat 300.000€ ja saat tuolle vuodessa 5% tuoton niin kuukausi palkoille pääset. Työt voisi lopettaa, jos eläisi pelkillä koroilla, mutta kun pitäisi maksaa ne verotkin.

Suosittelen kuitenkin aluksi menemään pankkiin ja juttelemaan sijoittamisesta. Kun olet oppirahat maksellut niin voi sitten siirtyä vaativampiin asioihin. Alkupääoman voi kerätä myymällä ylimääräiset romunsa pois. Kaikki keräily on turhaa, jos tuotteiden määrä kasvaa.

Metsä kaupoilla taas ei kummempiin tuloihin pääse myöskään. Sekin on oma taiteenlajinsa kuten soran myyminen. Tuotakin voi pitää talousvinkkien alle kuuluvana. Soran myyminen on niin sanottuna ilmaista rahaa, jos ostaja kaivaa itse. Verot siitäkin lähtee.

Mä en niin tajua näitä talousjuttuja, mutta tuli mieleeni, että exän isällä oli joskus aimo määrä Nokian osakkeita. Kun Nokia rupesi matkapuhelinbisnekseen ja se ei ottanut tuulta alleen silloinen pääjohtaja tappoi itsensä. Appi siitä säikähteneenä myi äkkiä kaikki osakkeet pois. Mietin vain, että jos hän olisi pitänyt osakkeet ja myynyt ne tuossa 2000-luvun alkuvuosina, kylpisi hän varmaan tällä hetkellä rahassa. Kjähkjäh

vinouma kirjoitti:Mietin vain, että jos hän olisi pitänyt osakkeet ja myynyt ne tuossa 2000-luvun alkuvuosina, kylpisi hän varmaan tällä hetkellä rahassa. Kjähkjäh

Elämä on samanlaista. Ajankohta ratkaisee paljon. Sijoitukselle saatu tuotto on vähän kuin sen tyttöystävän löytäminen tarjonnasta. Tyytyykö siihen välttävään tuottoon tai morsiameen vai pelaako riskillä. Sijoittamisessa aina joku voittaa. Se, että kaikki häviävät on mahdotonta, mutta häviäjien joukkoon kuuluminen on 95% todennäköisyys.

Samaa voit harrastaa vaikka sarjakuvilla. Ostat halvalla ja myyt voitolla. Pullojenkeruulla vaan saa yleensä kaikken parhaimmat tuotot verrattuna mihinkään muuhun.

M.P.T kirjoitti: Jos sijoitat 300.000€ ja saat tuolle vuodessa 5% tuoton niin kuukausi palkoille pääset. Työt voisi lopettaa, jos eläisi pelkillä koroilla, mutta kun pitäisi maksaa ne verotkin.

Niin, nettona jäisi ehkä 1000e käteen, silläkö sitten pärjäisi ettei töitä tarttis tehdä?

thoug kirjoitti: Niin, nettona jäisi ehkä 1000e käteen, silläkö sitten pärjäisi ettei töitä tarttis tehdä?

Jos minä saisin 1000€ näppiin kuussa niin työt loppuisi heti. Sillä todellakin pärjää hyvin ja etelän reissujakin tekee. Elämä ei olisi edes tiukkaa. Eli, jos lotossa tulee 1250000€ niin työt loppuu. Tuon kun jakaa 50v niin sillä elää ruhtinaallisesti. Millaiset elintasot teillä on, jos 1000€ ei riitä kuukauteen? Tuolla maksaa asuntolainat, sähköt, kiinteistöverot, autonkulut ja ostaa ruuat. Säästöä arkeen tulee kun ei tarvitse käydä töissä. On eriasia saada 1000€ kuussa rahaa ilman työntekoa. Sama ansiotaso saadaan 1700€ palkalla töissä.

M.P.T kirjoitti:
Elämä on samanlaista. Ajankohta ratkaisee paljon. Sijoitukselle saatu tuotto on vähän kuin sen tyttöystävän löytäminen tarjonnasta. Tyytyykö siihen välttävään tuottoon tai morsiameen vai pelaako riskillä. Sijoittamisessa aina joku voittaa. Se, että kaikki häviävät on mahdotonta, mutta häviäjien joukkoon kuuluminen on 95% todennäköisyys.

Sijoittaminen pitää nähdä pitkäaikaisena säästämisenä, ei pikavoittojen saalistamisena. Jos tänään sijoitat mihin tahansa osakkeisiin tai rahastoihin, niin 10 vuoden päästä myydessäsi saat suurella todennäköisyydellä voittoa. Toinen sääntö on hajautus, ei kaikkia munia samaan koriin.

peku kirjoitti:Sijoittaminen pitää nähdä pitkäaikaisena säästämisenä, ei pikavoittojen saalistamisena.

Saada korkoa sijoitetulle pääomalle. Siinä se lyhyesti selitettynä on.

Aivan. Mistä muualta tänä päivänä saa korkoa sijoitetulle pääomalle kuin osakkeista? Itse muistan ajan kun säästötilille sai 13% kiinteän koron, täysin riskittömästi. Mutta ne ajat tuskin koskaan enää palaavat.

Päiväkauppaa osakkeilla tekeviäkin on, mutta se vaatii rautaisia hermoja ja riskinottokykyä. Itse sijoitan pitkäjänteisesti niin ei tarvitse pörssikurssien sahailusta yöuniaan menettää.

Siihen aikaan kun tilillä oleville rahoille korkoa sai, taisi inflaatio syödä siitä ison osan, mutta saattoi silti jotain jäädä käteenkin - nyt on taas ihan erilainen tilanne, kun voi jäädä jotain käteen, vaikkei korkoa saisikaan, Uuden Maailman D-vitamiini eli Deflaatio kääntää asioita päälaelleen...

Tuo 300.000€ * 5% jättäisi käteen kuussa 875€, jonka varassa yksistään toimeentulo olisi melkoisen niukahko; pienillä asumiskuluilla ja maltillisella liikkumisella ja kuluttamisella voisi toki riittää rauhalliseen elelyyn.

Pienenkin inflaation aikana pääomaa kuitenkin syöpyy samalla, jos tuotosta ei jää yhtään säilyttämään sijoituksen arvoa - tuottoa pitäisi saada vähintään inflaation verran käyttöön tarvittavaa summaa ja veroja enemmän, jotta pääoma ei hupenisi hiljalleen. Tietysti jos luottaa riittävän aikaiseen autuaammille eläkemaille siirtymiseen - enkä tarkoita tällä Portugalia - niin saahan pääomakin huveta, ellei tosiaan aio jättää sitä kenellekään. Oma tavoitteeni on kerätä työeläkkeen päälle vähän ekstraa käytettäväksi, mutta jättää pääoma mahdollisimman kokonaisena jälkeenjääville. Verohan siitäkin aikanaan menee, mutta niinhän sen kuuluukin, sillä pelkkää bonusta se saajille on.

M.P.T kirjoitti:Millaiset elintasot teillä on, jos 1000€ ei riitä kuukauteen? Tuolla maksaa asuntolainat, sähköt, kiinteistöverot, autonkulut ja ostaa ruuat.

Itsellä Järvenpäässä pelkkä asuntolaina+vastike kustantaa 1300€ kuussa (75m2). Siihen päälle nelihenkisen perheen ruuat + muut kulut, niin ei aivan tonni riitä, onneksi ei ole enää autolainoja...

M.P.T kirjoitti:Säästöä arkeen tulee kun ei tarvitse käydä töissä.

Saan ruokarahaa 10€ päivä ja matkakuluista 25€ päivä, eli kuukaudessa n. 740€ puhtaana käteen. Säästöä siis tulee enemmän kun käyn töissä.

M.P.T kirjoitti:Millaiset elintasot teillä on,..?

Tässä pitäisi vähän pohtia mitä elintaso on ja miten se loppujen lopuksi määritellään? Autojen lukumäärähän lienee hyvä mittari?

Mullakin on kaksi autoa - joista toinen tosin seisonnassa, ja molemmat vanhoja Opeleita, kuten varmaankin jo kaikki tietävätkin . Onko kyse korkeasta elintasosta vai ei?

Calenius kirjoitti:Itsellä Järvenpäässä pelkkä asuntolaina+vastike kustantaa 1300€ kuussa (75m2). Siihen päälle nelihenkisen perheen ruuat + muut kulut, niin ei aivan tonni riitä, onneksi ei ole enää autolainoja...

Tavallisen elämän normaalikustannukset saattavat tosiaan olla yllättävän suuret. Lainan koko, korko ja lyhennysaika vaikuttavat kovasti, etenkin jos kaikki osat kallistavat samaan tiukemman maksuohjelman suuntaan; isompikin laina voi hoitua kevyesti, jos on pitkä maksuaika eli pienet lyhennykset, eikä (ruotsalaisten tapaan) stressaa jäljelläolevan lainan määrällä.

Calenius kirjoitti:

M.P.T kirjoitti:Säästöä arkeen tulee kun ei tarvitse käydä töissä.

Saan ruokarahaa 10€ päivä ja matkakuluista 25€ päivä, eli kuukaudessa n. 740€ puhtaana käteen. Säästöä siis tulee enemmän kun käyn töissä.

Tuo on kaksipiippuinen juttu, mutta yksinkertaisimmillaanhan asia on niin, että töissä ollessaan ei juuri pääse tuhlaamaan, mutta tienestiä tulee, ja kulut syntyvät työhön hankkiutumisesta - joten kun on mennyt töihin, kannattaa tehdä mahdollisimman pitkä päivä samoilla kustannuksilla, niin ei ehdi tienestejään mihinkään tuhlaamaankaan! Yksinkertaista!

arisel kirjoitti: Tässä pitäisi vähän pohtia mitä elintaso on ja miten se loppujen lopuksi määritellään? Autojen lukumäärähän lienee hyvä mittari?

Tuosta voi olla montaa mieltä, itse en ole ikinä omistanut yhtään autoa, en koe silti että elintasoni olisi mitenkään alhainen. Tuo vertaus ehkä toimii jossain, mutta jossain varmaan lehmien lukumäärä on parempi mittari tai ihan mikä koetaan tarpeelliseski.

Aivan totta, elintason hyvyyden määrittely ei aina ole ihan yksioikoista. Rahan lisäksi tietysti tulee MPT:n usein esille ottama vapaa-ajan arvostus.

arisel kirjoitti:Rahan lisäksi tietysti tulee MPT:n usein esille ottama vapaa-ajan arvostus.

Totta. Tonni kuussa tekemättä oikeaa työtä on riittävä minulle. Vapaa-ajalla voi tehdä kotitöitä, klapeja ja pitää huolta tontista. Näin ei tule niistä kuluja. Kun vertaa tonnia nykyiseen palkkaan niin takapuoli ei lähtisi töihin tuolla erotuksella. Palkkaa kun ei voi muutenkaan tietää, koska se vaihtelee. Tuokin stressi katoaisi, jos tonni napsahtaisi tilille.

Vapaa-aika on tärkein asia mitä voi olla. Vihaan työtä niin paljon kuin olla voi. Jokainen päivä ketuttaa niin, että ahdistaa. Minulle riittää, että pärjää juuri ja juuri.

Calenius kirjoitti: Itsellä Järvenpäässä pelkkä asuntolaina+vastike kustantaa 1300€ kuussa (75m2).
Säästöä siis tulee enemmän kun käyn töissä.

Tietenkin sijainti ratkaisee tässäkin. Itse kun asun maaseudulla jossa tontin saa hyvällä lykyllä halvalla. Tietenkin se parikymmentä tonnia heilahtaa pelkästään siihen, että saa sähköt, veden, viemärin ja tontin hommattua.

Itse saisin enemmän säästöä, jos ei tarvitsisi töissä käydä. En saa tuollaisia rahoja, koska työmatka ei ole niin pitkä. Tonnilla kuussa pärjää todellakin hyvin. Kun asuntolainakin loppuu joskus niin sillä tonnilla pärjää paremmin. Jotkut miettii ja huolestuu asunnonarvon laskusta. Mitä merkitystä sillä muka olisi? Ajattelin asua tässä loppuun asti ja sen jälkeen on ihan sama vaikka tästä saisi sen 10.000€ näppiin vuonna 2050. Rahallisesti tuli turpaan, mutta niin olisi tullut vuokralla asuessakin. Ei saisi pakolla edes takuuvuokraa takaisin.

Tonnin tuotto kuukauteen on kuitenkin kova saavutus. Ei onnistu ihan nappikaupalla vaan vaatii isoja sijoituksia.

M.P.T kirjoitti:Tietenkin sijainti ratkaisee tässäkin. Itse kun asun maaseudulla jossa tontin saa hyvällä lykyllä halvalla. Tietenkin se parikymmentä tonnia heilahtaa pelkästään siihen, että saa sähköt, veden, viemärin ja tontin hommattua.

Joiltain paikkakunnilta maaseudulla voi saada samaan hintaan talonkin...

M.P.T kirjoitti:Ajattelin asua tässä loppuun asti ja sen jälkeen on ihan sama vaikka tästä saisi sen 10.000€ näppiin vuonna 2050. Rahallisesti tuli turpaan, mutta niin olisi tullut vuokralla asuessakin.

Näinhän tämä menee, pienikin lunastussumma on enemmän kuin vuokralainen saa asunnosta lähtiessään...

M.P.T kirjoitti:Ei saisi pakolla edes takuuvuokraa takaisin.

Jaa että semmoinen vuokralainen!

M.P.T kirjoitti:Tonnin tuotto kuukauteen on kuitenkin kova saavutus. Ei onnistu ihan nappikaupalla vaan vaatii isoja sijoituksia.

Joku kuitenkin yrittää: Nappikauppa Punahilkka

Blogisti P.Ohattakin puntaroi riittävän toimeentulon määrää:

Kuinka paljon rahaa tarvitaan, jotta voi jäädä eläkkeelle?

Äkkiä voisi kuvitella, että summa on miljoonia.

Tässä on huomattava, että blogisti suunnittelee verrattain aikaista eläköitymistä!

Ehkä hän ei pidä työstään tai työnteosta ylipäätään!

eläkekassan määrään vaikuttavat:

1. Oma kulutus
2. Sijoitusten tuotto
3. Inflaatio

Jotta voisin jäädä eläkkeelle, tarvitsee säästössä olla sellainen rahasumma, mikä riittää ikuisesti.

Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan, jos kerrytetyt säästöt on sijoitettu, niin että niistä saadaan tuottoja. Eläkkeelle jäämisen tärkein sääntö on, että vain sijoituksista tulevia tuottoja voi käyttää, mutta ei ikinä voi koskea alkuperäiseen eläkekassaan. Kun elämiseen käyttää ainoastaan vuotuisia tuottoja, eivät rahat yksinkertaisesti voi loppua, ikinä.

Muutaman oletuksen jälkeen P.Ohatta päätyy laatimansa eläkekassalaskurin antamaan tulokseen, jossa tonnin kuukausikulutustasoon tarvitaan nykyrahassa 430.000€uron sijoitukset.

1000 euroa on myös se summa, jolla aion itse tulla toimeen. Tämä voi kuulostaa mahdottoman pieneltä, mutta tällä rahalla pystyy elämään oikeasti jo todella rikasta elämää. Kuten Kitupiikki sanoisi: "säästä turhasta, jotta voit tärvätä tarpeelliseeen".

Ämppärin linjoilla siis P.Ohattakin - tässä vaiheessa tuleekin mieleen kysyä: Tunnustautuuko joku homppulainen P.Ohataksi?

Muitakin asiasta laadittuja laskelmia näköjään löytyy:

Päivitys: Kohti taloudellista riippumattomuutta pohti tätä aihetta jo aikoja sitten ja poikkeuksellisen realistisesti.

Mainittu blogisti puolestaan viittaa Karo Hämäläisen artikkeliin Paljonko on riittävästi? Arvopaperi-lehdessä:

Karo Hämäläinen päätyi kirjoittamassaan artikkelissa tulokseen, jossa miljoonan euron pääomatuloilla pääsisi 25.000 euron vuosituloihin. Siis hieman yli kahden tuhannen euron kuukausituloon. Haastan tämän näkemyksen. Mielestäni huomattavasti pienempi summa riittää.

Alkuperäinen tavoitteeni taloudelliseen riippumattomuuteen on ollut 500.000 euron sijoitusvarallisuus. Pidän tätä edelleen tavoitteena. Kohdallani taloudellinen riippumattomuus on kuitenkin saavutettavissa tätä pienemmillä säästöillä. Reilusti alle puolet tästä summasta riittää.

kohdallani päädytään siten tulokseen, jossa taloudellisesti riippumattomaan elämiseen tarvitsisin 12.000 euron vuositulot nettona.

Alkaa vaikuttaa melko yksimieliseltä!

Tonni siis riittää - vielä pitää selvittää paljonko tarvitaan sijoituksia sen hankkimisen. Se taas on kiinni tuotoista - minkä parempaa tuottoa saa, sen vähemmällä pääomalla pääsee. Tai päinvastoin...

Blogistilla on kuitenkin lohdullinen viesti - homma ei ole mahdoton:

Päädyn laskelmissa siis kohdallani noin 200 tuhannen euron omaisuuteen. Tämä on itselleni riittävä määrä viettääkseni taloudellisesti riippumatonta elämää Suomessa, joka vastaisi nykyistä tulotasoani. Mikäli katseen suuntaa vielä edullisempiin paikkoihin maailmalla tarvittava summa olisi tätäkin pienempi.

Summa ei loppujen lopuksi ole suuri. Ollakseen taloudellisesti riippumaton ei tarvitse olla miljonääri. Riippuen haluamastaan elintasosta ja elinpaikasta voi summaan vaikuttaa huomattavasti. Taloudellinen riippumattomuus on yllättävän lähellä

Hesarin lauantaiosiossa haastatellaan "menestynyttä sijoitusammattilaista, joka sijoittaa kuin nainen".

Malli on "buffettilainen", tarkkaan perehtymiseen perustuva:

Taktiikkana oli perehtyä yrityksiin huolella ja poimia niistä vain parhaat.

"Se on buffettilainen näkemys sijoittamisesta. Buffett sanoo, että hajauttaminen kertoo vain analyysin laiskuudesta."

Yhdysvaltalainen Warren Buffett, 84, on maailman tämän hetken tunnetuin sijoittaja. Buffetistakin on sanottu, että hän sijoittaa kuin tyttö.

Sijoita kuin tämä nainen ja rikastu
(videoversio: Koska on hyvä hetki ostaa osakkeita?)

Hänen mukaansa tärkein ero miesten ja naisten välillä on ehkä se, että miehet sijoittavat osakkeisiin ja naiset yrityksiin.

"Niillä on sielu, joka on sen yrityksen kulttuuri. Yrityskulttuuri puolestaan muodostuu yrityksessä työskentelevien ihmisten motivaatiosta."

Vuosikertomusta lukemalla näkee helposti, miten yritys kasvaa tai paljonko se tuottaa, tai onko yrityksen johto reagoinut erilaisiin tilanteisiin oikein.

Vaikeaa sen sijaan on työntekijöiden motivaation ja muiden "pehmeiden" asioiden selvittäminen, mutta se on Enehjelmin mielestä sijoittajalle olennaista tietoa.

"Siinä on hurja ero, tekevätkö työntekijät työtään 70 prosentin motivaatiolla vain 120 prosentin motivaatiolla."

Sijoittajien kertoessa omaa tarinaansa tuntuu monelta löytyvän se nuorena tehty kupru - oppirahat on siis yleensä jouduttu maksamaan:

Entä tekeekö sijoitusammattilainen ikinä mokia? Onko rahaa palanut vääriin sijoituksiin?

"On, todellakin. Ennen kuin tein tätä ammatikseni, sijoitin liian myöhään rahaa teknobuumissa, varmaan vielä kuplan ollessa kalleimmillaan. Kaikki meni, ja niistä osakkeista tuli pelkkiä penniosakkeita."

Tavallisen ihmisen sijoituksissa ei kannata tavoitella pikavoittoja - aikajänne on ennemminkin vuosikymmeniä kuin edes vuosia, kuten af Enehjelmin kommentti selkeästi kertoo:

..ennen kuin sijoittaa senttiäkään, af Enehjelm kehottaa perehtymään kunnolla yrityksiin. Työn voi aloittaa keräämällä itselleen listan yrityksistä, joita seuraa, ja analysoimalla niitä.

"Pääoman tuottoa ja kasvua pitäisi tarkastella monen vuoden aikana. Jos markkinatilanne on sopiva, silloin voi käyttää lyhyen aikavälin pieniä notkahduksia hyväkseen ja ostaa kyseistä osaketta."

Intoutuminen nouseviin kursseihin voi pudottaa karusti maanpinnalle; artikkelissa esitetty Helsingin pörssin 25 suurimman yrityksen hintakehityskäyrä näyttää karmeita notkahduksia vuosina 2000 ja 2007 - siis seitsemän vuoden välein, ja nyt runsaan seitsemän vuoden kuluttua kurssit ovat tuon käyrän mukaan juuri nousemassa samalle tasolle kuin romahdukset ovat tapahtuneet. Top 25 -yritykset lienevät kuitenkin jonkin verran vaihtuneet ainakin it-kuplan puhkeamisen jälkeen, joten muutakin voi tapahtua, koska vasta alkamassa olevat EKP:n lainaostot ovat nostaneet ja nostamassa kursseja vielä lisää - nousu ehkä jatkuu tämän EKP:n projektin ajan. Huolestuttavasti tosin käyrän loppu nousee nyt jo lähes pystysuoraan ylöspäin...

Amerikkalaisten osakkeiden eurokurssia taas nostaa euron vajoaminen dollariin nähden, mutta se ei taida vaikuttaa tähän Helsingin pörssin kärkeen.

Joka tapauksessa lukemisen arvoinen artikkeli, ja oheisjuttuna vielä Aloittelijan vinkit taloudenhallintaan

Tiedä sitten miten vakavasti aloittelijan antamia vinkkejä kannattaa ottaa.

No kas!

Sijoitusneuvoja: "Joka ajattelee saavansa pikavoittoja, hänen on parasta lotota tai pelata hedelmäpeliä"

..arvioi, että peräti miljoona suomalaista harrastaa sijoittamista. Kokenut sijoitusneuvoja kuvailee, että sijoittajien tunneskaalan ääripäissä ovat ahneus ja pelko. Kestävä ja järkevä sijoittaminen löytyy näiden kahden välimaastosta.

Kokenut sijoitusneuvoja Tapio Haavisto Hämeenlinnasta rohkaisee aloittamaan pienestä ja neuvoo sijoittamaan vaikka muutamia kymmeniä euroja kuukaudessa.
– Kuukausisäästäminen on periaatteessa hyvä juttu, mistä voi aloittaa. Ostipa nyt sitten osakkeita tai rahastoja, jonkun verran pitäisi olla itsellä tuntumaa, että ovatko riskit ja kulut järkeviä

Peitsamohan tätä on silloin tällöin vinkkaillut.

Tämä ei välttämättä kuitenkaan ole ihan näin, pankkien neuvot...

Tapio Haavisto rohkaisee sijoittamisesta innostunutta aloittamaan pienillä summilla ja kuuntelemaan pankkien neuvoja.

Mutta tosiaan, pienelläkin summalla tosiaan pääsee sijoittamista kokeilemaan, ja summaa on helppo kasvattaa. Eikä siitä sinänsä mitään haittaa ole, että käy tutussa pankissa keskustelemassa, kunhan muistaa olla edes vähän kriittinen ja käyttää riittävän usein laskinta.

Helppojen voittojen toivossa sijoittamiseen ei kuitenkaan kannata lähteä.
– Kyse on kestävyyslajista.

Pankin kanssa juttelu voi olla ihan hyödyllinen keikka, jos ei ymmärrä mistään mitään eikä viitsi käyttää yhtään aikaa itse asioiden tutkimiseen. Todellisuudessa pankki ei kuitenkaan pysty, eikä toivottavasti edes halua, antaa mitään merkittäviä sijoitusvinkkejä. Pankin myyjä ei loppupeleissä kuitenkaan tiedä yhtään sinua tai ketään muutakaan paremmin, että miten markkinat tulevat x-ajan kuluessa kehittymään. Ohjeet pankista koskevat lähinnä siis sijoittamisen aloittamista ja eri sijoituskohteiden tarjontaa. Tuo on sinänsä ihan OK, näihän se pitääkin aloittaa. Ongelma vain on siinä, että pankin tarjonta on useimmiten melkoista asiakkaan ryöstämistä.

Loppupeleissä tilanne on se, että joko viitsit itse selvittää, että mitä oikeita vaihtoehtoja on, jossa asiakasta ei ryöstetä, tai sitten luotat kotipankkisi tarjontaan ja alat sijoittamaan heidän tuotteisiin. Kummatkin vaihtoehdot ovat sinänsä OK, sillä tuloksena on se, että aloitat sijoittamisen ja sitä myöten jonkinlaisen vaurastumisen. Mutta jos kuitenkin olet itse oma-aloitteinen ja valmis tutkimaan vähän eri vaihtoehtoja, ei tuo pankkitädin kanssa keskustelu tuo mitään lisäarvoa, ainoastaan potentiaalisesti saa sinut sijoittamaan kalliisiin rahastoihin ja sitä myöten maksaa sinulle ison kasan menetettyjä tuottoja.

Tärkeintähän tosiaan on säästämisen aloittaminen, ja itse asiaan tutustuminen. Oppia kertyy kyllä vuosien aikana, jos pitkäjänteisesti ja säännöllisesti sijoittamaan ryhtyy, koska aiheesta todennäköisesti tulee luettua enemmän sen jälkeen. Tuurin erottaminen taidosta lienee lukemieni sijoittajakertomusten yksi tärkeä huomio - jos kaikki kurssit nousevat, on helppo kuvitella osaavansa homman - oppirahojen maksamisen jälkeen tietää jokainen sitten paremmin oman tasonsa.

Ei kannata turhaan säästää, koska mitään ei saa mukaansa kun kuolee ja jälkipolville kannattaa jättää perinnöksi jotain tärkeämpää kuin raha. Raha tietysti helpottaa elämää, mutta riittää kun sitä vain on tarpeeksi.

Asioita ei tehdä siksi koska ne ovat helppoja, vaan koska ne ovat vaikeita ja jos saa kaiken liian helpolla ei koskaan osaa antaa arvoa millekään.