Hopeinen Omena

Oikein hyvää joulua kaikille.

Kiitos samoin!

Hohhoh...
Tämä sopii hyvin tänne mielikuvitusketjuun:

Laivastoupseeri IS:lle Pietarissa: ”Venäjän sotilaat eivät ole koskaan olleet hyökkääjiä”

Venäjähän on aina ollut naapureilleen sellainen rauhan ja rakkauden valtakunta.

Joulun lähestymisen huomaa siitä, että etsiskellään joulurunoja esitettäväksi.

Vartoisivat ees joulukuuta!

Jouluvouhotus saisi alkaa vasta aattona. Prismassakin oli jo kuuset ja koristeet tyrkyllä. Onneksi ei vielä joulurallatuksia.

Minäkään en tykkää jouluvouhotuksista. Ihmiset menevät kuukaudeksi aivan sekaisin parin päivän takia, velkaantuvat ja syövät huonosti. Jotkut jopa juovat monta päivää putkeen. Mahdollisuuksien mukaan välttelen koko ”juhlaa”.

Tämä asunto on joulunkieltovyöhyke.

Rauhallista joulun odotusta kaikille.

Onhan se rauhallista kun sitä ei odota. Tai, odottaa että se olisi jo ohi .

Saisi olla mun puolesta vain joka neljäs vuosi. Tai vaikka harvemmin

Teen valokuvaushommia elääkseni ja Jukolan viestien ohella mieleen on jäänyt fyysisesti kuormittimavana keikkana kymmenkunta vuotta sitten tekemäni reppis Veljekset Keskisen kyläkaupasta Tuurista, eli Vesa Keskisen putiikista. Lisäks kuormitti psyykkisesti, oli kuulkaa kauheeta, uskotteko.

Jos on joulukrääsä ja tohina kamalaa, niin Keskisellä oli aivan sellainen turbotettu joulutohina; pelkkää jouluskeidaa kokonainen tavaratalollinen ja täys hikisiä mummoja ja sitä rataa, oli kuulkaa kauheeta, uskotteko.

Kirsikkana kakussa oli ihan satanan huono joulumuzakki, jossa imelä-ääninen naismaisesti laulava herrahenkilö tulkitsi nami-nami -äänistä syntikkaa näppäillen perinteisiä joululauluja. Vieläkin puistattaa. Kävi metsään karkaaminen mielessä useamman kerran, oli kuulkaa kauheeta, uskotteko.

^Joulu on aina /C:stä.

Muksunahan joulu on mahtavan hyvä keksintö, vaan mitä enempi ikää tulee, sen enempi se tuntuu saman toistolta ja loppujen lopuksi pelkältä markkinatouhulta. Itte alkusyy on jäänyt jonnekin kauas taakse, mutta jättäkäämme se rauhaan.

Minulla on ihanat sukulaiset, pikkuvkeäkin nyt riittämiin, joulu on oikein hyvä syy heitä tavata ja lämminhenkinen tunnelma aina syntyy ihan ittekseen, kun ympäristön kohina vaimenee ja kansa siirtyy koteihinsa kukin tavallaan sitä joulua viettämään. Näin uskon tänäkin jouluna käyvän ja olkoot taas lunta kinoksittain!

Hui hirvitys. Sukulaisia jouluna. Onneksi ei.

Jouluahan vietetään ruokajuhlana Suomessa. Noh, lestat ja muut hihhulit viettävät jotain synttäreitä, mutta annetaan niiden viettää. Kunhan eivät hypi muiden ruokapöydille. Meillä jouluna syödään mehtoa, teereä ja hirviötä. Ja puuroa. Ja sitten heitetään löylyä ja todella pimeää läppää.

Tuo kaupallinen hössötys, jota pusketaan jo lokakuussa, on niin puuduttavaa, että meinaa pilata koko homman ennen kuin pääsee edes alkuunsa.

Minä en vietä joulua millään tapaa. Ei vaikuta ruokalistaan. No jaa, ehkä v...tus on suurempi kuin muulloin, kun sitä pukkimusatuubaa änkää jokapaikasta korviin.

Nykytiedon mukaan Jesse oli lyhyenläntä, tummaihoinen, lyhyellä tukalla varustettu mies.

Hyvää joulua kaikki ihanat naiset ja hyvät herrat!

Unohdin ostaa riisipuurot cittarista.

Hyvää joulua kaikille hompulaisille!

Minä en varsinaisesti ole jouluihminen mutta kinkun paistoin tänä vuonna, kun kaupassa oli tarjolla sinkkukinkku. Joulukalenteri tuli myös ostettua, kun partiolaiset niitä tulivat ovelle kaupittelemaan. Ehkä tämä riittää kaupallisesta joulusta.

Ennen muinoin oli renessassi-ihmisiä, joita elähdyttivät antiikin taiteet ja kulttuuri. Sitä en tiedä mikä elähdyttää jouluihmistä. Useita kaiketi kiusaavat pakollinen joulupönötys ja joulukaaos kaupunkien kaduilla, kujilla ja minne vain nenänsä uskaltaa tunkea. Joka tapauksessa joulu on kerran vuodessa ja pahimmillaan laps hankeen hukkuu, unhoittuu niin kuin laulussa lauletaan. Kaikesta tästä huolimatta tai siihen mukautuen - jopa nauttien - elämä jatkuu onneksi.


P. S. Pakollinen joulukuva vielä menneiltä ajoilta idän ihmekaupungissa.

Jouluista tunnelmaa myös tänne homppuun!

Jaahas, kohtapa sitä sitten kokkoa sytyttelemään. Jännä nähdä, että tuleeko sitä taas sitten yöllä Anneli Jäätteenmäki uniin.

”Hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä”.

Se joulusta.