Kielikeskustelua
Sana on (melkein) vapaa.
Re: Kielikeskustelua
^ Anteeksi. Oikea muotohan olisi tuohon pelkkä juuri tai sitten nimenomaan.
- MacBook Pro 13" 2.3 Ghz i5, 16 Gt RAM, 500 Gt - Mid 2018
- iPhone 12 Pro - 128 Gt
- iPad Pro 2. gen - 128 Gt - WiFi
- iPhone 12 Pro - 128 Gt
- iPad Pro 2. gen - 128 Gt - WiFi
Re: Kielikeskustelua
Tuo juurikin-sana on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten ne väärätkin muodot tarttuvat hyvääkin suomen kieltä kirjoittavien teksteihin, jos niitä tarpeeksi vain näkee käytettävän.
Toinen on myös-sanasta käytetty muoto "myöskin".
Henkilö X: "Minulla on nälkä"
Henkilö Y: "Niin minullakin", "Minulla on myös nälkä"
Sama puhekielessä, omalla murrealueellani:
Henkilö X: "Mulla on/Mullon nälkä"
Henkilö Y: "Niim mullaki", "Mulla on/Mullon kans nälkä"
En oikein tiedä, miten tuohon myöskin-muotoon pitäisi oikein suhtautua,
sillä sehän on hiukan sama kuin jos kirjoitettaisiin tai sanottaisiin "myösmyös".
Edit: Kiitos iDockille selvennyksestä em. lainausmerkki-juttuun.
Olen siis kuitenkin ollut oikeassa mielikuvassa, että lainausmerkit eivät vaikuta ko. asiaan.
Toinen on myös-sanasta käytetty muoto "myöskin".
Henkilö X: "Minulla on nälkä"
Henkilö Y: "Niin minullakin", "Minulla on myös nälkä"
Sama puhekielessä, omalla murrealueellani:
Henkilö X: "Mulla on/Mullon nälkä"
Henkilö Y: "Niim mullaki", "Mulla on/Mullon kans nälkä"
En oikein tiedä, miten tuohon myöskin-muotoon pitäisi oikein suhtautua,
sillä sehän on hiukan sama kuin jos kirjoitettaisiin tai sanottaisiin "myösmyös".
Edit: Kiitos iDockille selvennyksestä em. lainausmerkki-juttuun.
Olen siis kuitenkin ollut oikeassa mielikuvassa, että lainausmerkit eivät vaikuta ko. asiaan.
Viimeksi muokannut Jimba, 6.3.2015 klo 16.41. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Kielikeskustelua
Nyt.fi:n kolumnissa leikitellään kielteisissä yhteyksissä esiintyvillä adjektiiveilla:
Olisitko moksiskin, jos suomea puhuttaisiin näin?
Olisitko moksiskin, jos suomea puhuttaisiin näin?
"Don't submit to stupid rules. Be yourself and not a fool. Don't accept average habits. Open your heart and push the limits." - M.Cretu
-
- Viestit: 603
- Liittynyt: 24.7.2008 klo 12.43
- Paikkakunta: Tampere
Re: Kielikeskustelua
Viesti Kirjoittaja vortaristo »
Kotuksen verkkosivut ovat tänään (9.4.) saaneet uuden ilmiasun, katso esimerkiksi:
Viimeksi muokannut vortaristo, 10.4.2015 klo 15.35. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
◊ Apple-käyttäjät (fiMUG) ry:n jäsen.
◊ Homppu > Käyttöjärjestelmät > ÅUIOGV-näppäimistö
◊ Motto: ”Matka alkaa ensimmäisestä askeleesta.”
◊ Homppu > Käyttöjärjestelmät > ÅUIOGV-näppäimistö
◊ Motto: ”Matka alkaa ensimmäisestä askeleesta.”
Re: Kielikeskustelua
Hieno homma, tuolta tulee aika ajoin tarkistettua oikeinkirjoitustaan. Kiitos.
On mahdotonta olla masentunut, jos sinulla on ilmapallo! -Nalle Puh-
Apple-käyttäjät ry:n jäsen • http://appleusers.fi/
Apple-käyttäjät ry:n jäsen • http://appleusers.fi/
Re: Kielikeskustelua
Toden totta, "kuusi palaa" monella tavalla...
Iltasanomista noukittua:
Iltasanomista noukittua:
- Kuusi palaa.png (644.92 KiB) Katsottu 11569 kertaa
On mahdotonta olla masentunut, jos sinulla on ilmapallo! -Nalle Puh-
Apple-käyttäjät ry:n jäsen • http://appleusers.fi/
Apple-käyttäjät ry:n jäsen • http://appleusers.fi/
Re: Kielikeskustelua
Siksi, koska näin kuuluu tehdä. Se on ainoa ja oikea tapa. Joka muuta väittää, on väärässä.jjpeltola kirjoitti:Miksi ihmeessä monet laittavat välilyönnin ennen kysymysmerkkiä?
Bass is Like Duct Tape: it Fixes Everything
Elmarit, Summarit ja pipo
MC-raato - FC-pilviWeikot
Elmarit, Summarit ja pipo
MC-raato - FC-pilviWeikot
- maccivaari
- Viestit: 3100
- Liittynyt: 14.1.2012 klo 11.47
- Paikkakunta: ylivieska
Re: Kielikeskustelua
Viesti Kirjoittaja maccivaari »
Kun ottaa jonkun omakustanteet käteensä ja alkaa lukea, niin jos teksti on kinkittelyä voi heittää kirjatekeleellä kaikkea kohdalle osuvaa.Jimba kirjoitti:Tuo juurikin-sana on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten ne väärätkin muodot tarttuvat hyvääkin suomen kieltä kirjoittavien teksteihin, jos niitä tarpeeksi vain näkee käytettävän.
Toinen on myös-sanasta käytetty muoto "myöskin".
Henkilö X: "Minulla on nälkä"
Henkilö Y: "Niin minullakin", "Minulla on myös nälkä"
Sama puhekielessä, omalla murrealueellani:
Henkilö X: "Mulla on/Mullon nälkä"
Henkilö Y: "Niim mullaki", "Mulla on/Mullon kans nälkä"
En oikein tiedä, miten tuohon myöskin-muotoon pitäisi oikein suhtautua,
sillä sehän on hiukan sama kuin jos kirjoitettaisiin tai sanottaisiin "myösmyös".
Edit: Kiitos iDockille selvennyksestä em. lainausmerkki-juttuun.
Olen siis kuitenkin ollut oikeassa mielikuvassa, että lainausmerkit eivät vaikuta ko. asiaan.
IMac 21,5 " Late 2017 OSX 10.14.3 4GT
SONY Cyber-shot DSC-HX1
LUMIX DMC LX3
SONY Cyber-shot DSC-HX1
LUMIX DMC LX3
Re: Kielikeskustelua
Ensinnäkin, tästä tulikin pitkä kommentti, tiedoksi vain.
Mietinpä tässä tarkemmin asiaa, johon viime vaiko toissa vuonna tuli muutos/vaihtoehto.
Kyseessä on siis alkaa-verbin jälkeinen verbi.
Jos heitetään tuo sääntö, "alkaa-verbin jälkeinen verbi kirjoitetaan perusmuodossaan", romukoppaan,
ja mietitään, että mikä on se merkitysero verbin perusmuodolla ja ma-infinitiivillä,
niin saadaan ehkä jonkinlainen selitys sille, miksi sitä tulee helposti, ainakin itselläni,
käytettyä tuota ma-infinitiiviä.
Ensinnäkin, ehtiä-verbin kanssahan voidaan käyttää noita molempia muotoja, eikä niistä kukaan valita.
Miksi ei? Miksi alkaa-verbin kohdalla tuosta valitetaan/valitettiin?
Oliko valittamiselle muuta syytä, kuin se itse sääntö, joka oli aikoinaan päätetty?
Omalla kohdallani, asiaa hiukan pähkäiltyäni, huomasin, että pienet aivoni ymmärtävät noiden
eri muotojen kohdalla pienen merkityseron, johon vaikuttaa ne kyseisessä virkkeessä käytetyt verbit itsessään.
Tuohon vielä lisäksi se, että ehtiä- ja alkaa-verbeillä on selkeä merkitysero, niin kyllähän siinä "soppa" on valmis.
Sekä toisaalta, ruveta- ja alkaa-verbeillähän ei ole eroa siinä mielessä,
että kummassakaan tapauksessa sitä itse toimintaa ei ole aloitettu,
mutta siitä huolimatta toisen kanssa pitäisi käyttää verbin perusmuotoa ja toisen kanssa ei. Miksi noin?
Rupean... ...tekemään
Alan... ...tehdä
Miksi tuo ero on alun perin luotu noiden verbien välille?
Tässä on ehtiä-verbistä muutama esimerkki:
(muistutan, että nämä ovat tietenkin vain omia mielipiteitäni, eli ei tarvitse suuttua)
Ehditkö rakentaa talon?
---> Nyt kysytään sitä, että olenko jo rakentanut sen tietyn talon täysin valmiiksi.
Perusmuodossaan rakentaa-verbiä käytettäessä siis kyseinen toiminta on jo saatettu loppuun.
Se ei siis ole vielä aloittamatta eikä juuri meneillään, vaan täysin loppuun saatettu.
Ehditkö rakentamaan talon?
---> Tässä tapauksessa minulta kysytään, onko minulla ylipäätään aikaa tulla rakentamaan jotain tiettyä taloa.
Ma-infinitiivissä itse toimintaa ei ole vielä edes aloitettu.
Ehditkö kirjoittaa äidillesi?
---> Sama logiikka toimii tämänkin verbin kohdalla erittäin hyvin. Jälleen kysytään,
olenko nimenomaan kirjoittanut sen kirjeen valmiiksi, ja mahdollisesti jo lähettänyt sen äidilleni.
Ehditkö kirjoittamaan äidillesi?
---> Nyt sitä kirjeen kirjoittamista ei ole vielä edes aloitettu, tai jos on, niin se ei ainakaan vielä ole valmis.
Tässä on muutamia muita esimerkkejä, joissa oman pääkoppani mukaan tuo sama logiikka toimii suht' "selkeästi".
Ehditkö syödä ruokasi?
Ehditkö syömään ruokasi?
Ehditkö ratkaista ongelmasi?
Ehditkö ratkaisemaan ongelmasi?
Ehditkö palkita voittajan?
Ehditkö palkitsemaan voittajan?
Ehditkö lämmetä ajatukselle?
Ehditkö lämpenemään ajatukselle?
Toki on verbejä, joita ei voi järkevästi edes käyttää yhdessä, kuten verbit ehtiä ja haluta.
Ei ole järkevää kysyä "Ehditkö haluta/haluamaan naida häntä?", kun tuon voi kysyä yksinkertaisemminkin:
"Halusitko naida häntä?"
Kysynkin, että miksi tuota yllä olevaa logiikka ei voisi käyttää alkaa-verbin kohdalla?
Vain senkö takia, että joskus aikoinaan on vain päätetty,
että "alkaa-verbin jälkeinen verbi tulee olla perusmuodossaan"?
Alatko rakentaa taloa?
Alatko rakentamaan taloa?
---> Sitä talon rakentamistahan ei ole aloitettu vielä, joten edellä mainittuun logiikkaan (vaikkakin omaan sellaiseen)
perustuen, olisi loogista käyttää ma-infinitiiviä eikä verbin perusmuotoa.
Varsinkin, kun alkaa-verbi itsessään jo kertoo, että toiminto ei nimenomaan ole vielä alkanut,
vaan sitä toiminnan aloittamista, siis rakentamisen aloittamista, juuri ollaan kysymässä.
Se itse rakentaminenhan voi alkaa vaikka vasta puolen vuoden päästä.
Alatko kirjoittaa äidillesi?
Alatko kirjoittamaan äidillesi?
---> Sama selitys tähän, verbi on vain eri.
Alatko rakastua häneen?
Alatko rakastumaan häneen?
Alatko tupakoida?
Alatko tupakoimaan?
Alatko pestä pyykkiä?
Alatko pesemään pyykkiä?
Alatko pakata matkalaukkuasi?
Alatko pakkaamaan matkalaukkuasi?
Alatko lämmetä ajatukselle?
Alatko lämpenemään ajatukselle?
Alkaa-verbin kohdallakaan ei voida kaikkia verbejä käyttää järkevästi.
Esimerkiksi vaikkapa osata-verbiä. (huom! ei oppia-verbi!)
Aloitko osata/osaamaan tehdä työsi?
Järkevämmin näin: Osasitko tehdä työsi?
Tulipa vielä mieleeni olla-verbi.
Mitä se edes tarkoittaa? Olla... Olla mitä?
Oleminen ei ole samanlaista konkreettista toimintaa kuin esimerkiksi "kävellä", "juosta", "ryömiä" jne.,
mutta jos olla-verbin yhteydessä käytetään joitain muita sanoja, on merkitys helpommin ymmärrettävissä.
Olla huolissaan
Olla ajoissa paikalla
Olla perillä asioista
Olla tekemättä mitään
Olla olemassa
Kuten tuosta huomaamme, olla-verbin yhteydessä käytetyt sanat vaikuttavat siihen,
miten ymmärrämme sen itse olla-verbin merkityksen.
Palataanpa takaisin alkuperäiseen aiheeseen.
Olen joskus kuullut erään radiotoimittajan sanovan "pystyä tehdä", ja ai että kun särähti omaan kielikorvaan.
Eikä kyseessä ollut edes kertaluontoinen tapaus. Toisaalta, jos vastasyntyneelle lapselle toitotetaan
"pystyä tehdä, pystyä tehdä, pystyä tehdä...", niin kyllä vuosien päästä kyseisen henkilön kielikorvaan sattuisi,
kun hän ensimmäisen kerran kuulisi muodon "pystyä tekemään".
Yritän sanoa, että melkein mihin tahansa tyyliin tottuu ja oppii, jos sitä vain kuulee riittävästi,
ja tuo osittain johti siihen, että aloin miettiä/miettimään tätä alkaa-verbiin liittyvää asiaa,
heittämällä ensin romukoppaan tuon siihen liittyvän säännön.
Jos tuota sääntöä johonkin pitäisi soveltaa, niin mieluummin aikoa-verbiin, se on huomattavasti yksiselitteisempi,
eikä kukaan (ainakaan kieliopista välittävä) taida edes käyttää aikoa-verbin yhteydessä olevia verbejä väärin,
tarkoituksella ainakaan.
Kukaan ei siis sano tai kirjoita "Aiotko kalastamaan?", vaan se on "Aiotko mennä kalastamaan?"
tai "Kalastamaanko aiot mennä?".
Olen toistaiseksi pyrkinyt kuuliaisesti käyttämään alkaa-verbin jälkeen tulevaa verbiä perusmuodossaan,
eikä tarkoitukseni ole tässä yrittää puolustella sitä, mikä itselleni tulee luontaisesti,
mutta omalla kohdallani onnistuin tuon tyyppisen logiikan tähän asiaan liittyen löytämään,
ja vaikeahan tämän tyyppistä asiaa on lähestyä sellaisen henkilön näkökulmasta,
jonka ajatusmaailma on täysin päinvastainen.
Sanoinkin jo, että ehtiä- ja alkaa-verbeillä on merkitysero, ja verbin perusmuodolla ja ma-infinitiivillä
on pieni ero, niin nuo erot yhdessä johtavat itselläni siihen,
että esim. lämmetä-verbi taipuu minulla luonnostaan tällä tavalla:
Ehditkö lämmetä ajatukselle?
Alatko lämpenemään ajatukselle?
Näin kipeänä sitä on aikaa ajatella kaikenlaista.
maccivaarille
Liiallinen kinkittely ei tosiaan ole mukavaa, mutta onneksi se ei ole ongelma suomalaisille kirjoittajille,
koska suunta näyttäisi olevan päinvastainen: kaikenlaiset liitteet tupataan jättää vallan pois kirjoituksista, valitettavasti.
Edit: Korjailin paria selitystäni. Olin nimittäin "räkäpäissäni" hypännyt asiasta kolmanteen ja illatiivimuotoisen ma-infinitiivin
sijaan/lisäksi päässäni pyöri inessiivimuotoinen ma-infinitiivi.
Tarkoitukseni oli puhua vain tuosta illatiivimuotoisesta ma-infinitiivistä.
Esim. juoksemaan ja syömään, ei juoksemassa ja syömässä.
Mietinpä tässä tarkemmin asiaa, johon viime vaiko toissa vuonna tuli muutos/vaihtoehto.
Kyseessä on siis alkaa-verbin jälkeinen verbi.
Jos heitetään tuo sääntö, "alkaa-verbin jälkeinen verbi kirjoitetaan perusmuodossaan", romukoppaan,
ja mietitään, että mikä on se merkitysero verbin perusmuodolla ja ma-infinitiivillä,
niin saadaan ehkä jonkinlainen selitys sille, miksi sitä tulee helposti, ainakin itselläni,
käytettyä tuota ma-infinitiiviä.
Ensinnäkin, ehtiä-verbin kanssahan voidaan käyttää noita molempia muotoja, eikä niistä kukaan valita.
Miksi ei? Miksi alkaa-verbin kohdalla tuosta valitetaan/valitettiin?
Oliko valittamiselle muuta syytä, kuin se itse sääntö, joka oli aikoinaan päätetty?
Omalla kohdallani, asiaa hiukan pähkäiltyäni, huomasin, että pienet aivoni ymmärtävät noiden
eri muotojen kohdalla pienen merkityseron, johon vaikuttaa ne kyseisessä virkkeessä käytetyt verbit itsessään.
Tuohon vielä lisäksi se, että ehtiä- ja alkaa-verbeillä on selkeä merkitysero, niin kyllähän siinä "soppa" on valmis.
Sekä toisaalta, ruveta- ja alkaa-verbeillähän ei ole eroa siinä mielessä,
että kummassakaan tapauksessa sitä itse toimintaa ei ole aloitettu,
mutta siitä huolimatta toisen kanssa pitäisi käyttää verbin perusmuotoa ja toisen kanssa ei. Miksi noin?
Rupean... ...tekemään
Alan... ...tehdä
Miksi tuo ero on alun perin luotu noiden verbien välille?
Tässä on ehtiä-verbistä muutama esimerkki:
(muistutan, että nämä ovat tietenkin vain omia mielipiteitäni, eli ei tarvitse suuttua)
Ehditkö rakentaa talon?
---> Nyt kysytään sitä, että olenko jo rakentanut sen tietyn talon täysin valmiiksi.
Perusmuodossaan rakentaa-verbiä käytettäessä siis kyseinen toiminta on jo saatettu loppuun.
Se ei siis ole vielä aloittamatta eikä juuri meneillään, vaan täysin loppuun saatettu.
Ehditkö rakentamaan talon?
---> Tässä tapauksessa minulta kysytään, onko minulla ylipäätään aikaa tulla rakentamaan jotain tiettyä taloa.
Ma-infinitiivissä itse toimintaa ei ole vielä edes aloitettu.
Ehditkö kirjoittaa äidillesi?
---> Sama logiikka toimii tämänkin verbin kohdalla erittäin hyvin. Jälleen kysytään,
olenko nimenomaan kirjoittanut sen kirjeen valmiiksi, ja mahdollisesti jo lähettänyt sen äidilleni.
Ehditkö kirjoittamaan äidillesi?
---> Nyt sitä kirjeen kirjoittamista ei ole vielä edes aloitettu, tai jos on, niin se ei ainakaan vielä ole valmis.
Tässä on muutamia muita esimerkkejä, joissa oman pääkoppani mukaan tuo sama logiikka toimii suht' "selkeästi".
Ehditkö syödä ruokasi?
Ehditkö syömään ruokasi?
Ehditkö ratkaista ongelmasi?
Ehditkö ratkaisemaan ongelmasi?
Ehditkö palkita voittajan?
Ehditkö palkitsemaan voittajan?
Ehditkö lämmetä ajatukselle?
Ehditkö lämpenemään ajatukselle?
Toki on verbejä, joita ei voi järkevästi edes käyttää yhdessä, kuten verbit ehtiä ja haluta.
Ei ole järkevää kysyä "Ehditkö haluta/haluamaan naida häntä?", kun tuon voi kysyä yksinkertaisemminkin:
"Halusitko naida häntä?"
Kysynkin, että miksi tuota yllä olevaa logiikka ei voisi käyttää alkaa-verbin kohdalla?
Vain senkö takia, että joskus aikoinaan on vain päätetty,
että "alkaa-verbin jälkeinen verbi tulee olla perusmuodossaan"?
Alatko rakentaa taloa?
Alatko rakentamaan taloa?
---> Sitä talon rakentamistahan ei ole aloitettu vielä, joten edellä mainittuun logiikkaan (vaikkakin omaan sellaiseen)
perustuen, olisi loogista käyttää ma-infinitiiviä eikä verbin perusmuotoa.
Varsinkin, kun alkaa-verbi itsessään jo kertoo, että toiminto ei nimenomaan ole vielä alkanut,
vaan sitä toiminnan aloittamista, siis rakentamisen aloittamista, juuri ollaan kysymässä.
Se itse rakentaminenhan voi alkaa vaikka vasta puolen vuoden päästä.
Alatko kirjoittaa äidillesi?
Alatko kirjoittamaan äidillesi?
---> Sama selitys tähän, verbi on vain eri.
Alatko rakastua häneen?
Alatko rakastumaan häneen?
Alatko tupakoida?
Alatko tupakoimaan?
Alatko pestä pyykkiä?
Alatko pesemään pyykkiä?
Alatko pakata matkalaukkuasi?
Alatko pakkaamaan matkalaukkuasi?
Alatko lämmetä ajatukselle?
Alatko lämpenemään ajatukselle?
Alkaa-verbin kohdallakaan ei voida kaikkia verbejä käyttää järkevästi.
Esimerkiksi vaikkapa osata-verbiä. (huom! ei oppia-verbi!)
Aloitko osata/osaamaan tehdä työsi?
Järkevämmin näin: Osasitko tehdä työsi?
Tulipa vielä mieleeni olla-verbi.
Mitä se edes tarkoittaa? Olla... Olla mitä?
Oleminen ei ole samanlaista konkreettista toimintaa kuin esimerkiksi "kävellä", "juosta", "ryömiä" jne.,
mutta jos olla-verbin yhteydessä käytetään joitain muita sanoja, on merkitys helpommin ymmärrettävissä.
Olla huolissaan
Olla ajoissa paikalla
Olla perillä asioista
Olla tekemättä mitään
Olla olemassa
Kuten tuosta huomaamme, olla-verbin yhteydessä käytetyt sanat vaikuttavat siihen,
miten ymmärrämme sen itse olla-verbin merkityksen.
Palataanpa takaisin alkuperäiseen aiheeseen.
Olen joskus kuullut erään radiotoimittajan sanovan "pystyä tehdä", ja ai että kun särähti omaan kielikorvaan.
Eikä kyseessä ollut edes kertaluontoinen tapaus. Toisaalta, jos vastasyntyneelle lapselle toitotetaan
"pystyä tehdä, pystyä tehdä, pystyä tehdä...", niin kyllä vuosien päästä kyseisen henkilön kielikorvaan sattuisi,
kun hän ensimmäisen kerran kuulisi muodon "pystyä tekemään".
Yritän sanoa, että melkein mihin tahansa tyyliin tottuu ja oppii, jos sitä vain kuulee riittävästi,
ja tuo osittain johti siihen, että aloin miettiä/miettimään tätä alkaa-verbiin liittyvää asiaa,
heittämällä ensin romukoppaan tuon siihen liittyvän säännön.
Jos tuota sääntöä johonkin pitäisi soveltaa, niin mieluummin aikoa-verbiin, se on huomattavasti yksiselitteisempi,
eikä kukaan (ainakaan kieliopista välittävä) taida edes käyttää aikoa-verbin yhteydessä olevia verbejä väärin,
tarkoituksella ainakaan.
Kukaan ei siis sano tai kirjoita "Aiotko kalastamaan?", vaan se on "Aiotko mennä kalastamaan?"
tai "Kalastamaanko aiot mennä?".
Olen toistaiseksi pyrkinyt kuuliaisesti käyttämään alkaa-verbin jälkeen tulevaa verbiä perusmuodossaan,
eikä tarkoitukseni ole tässä yrittää puolustella sitä, mikä itselleni tulee luontaisesti,
mutta omalla kohdallani onnistuin tuon tyyppisen logiikan tähän asiaan liittyen löytämään,
ja vaikeahan tämän tyyppistä asiaa on lähestyä sellaisen henkilön näkökulmasta,
jonka ajatusmaailma on täysin päinvastainen.
Sanoinkin jo, että ehtiä- ja alkaa-verbeillä on merkitysero, ja verbin perusmuodolla ja ma-infinitiivillä
on pieni ero, niin nuo erot yhdessä johtavat itselläni siihen,
että esim. lämmetä-verbi taipuu minulla luonnostaan tällä tavalla:
Ehditkö lämmetä ajatukselle?
Alatko lämpenemään ajatukselle?
Näin kipeänä sitä on aikaa ajatella kaikenlaista.
maccivaarille
Liiallinen kinkittely ei tosiaan ole mukavaa, mutta onneksi se ei ole ongelma suomalaisille kirjoittajille,
koska suunta näyttäisi olevan päinvastainen: kaikenlaiset liitteet tupataan jättää vallan pois kirjoituksista, valitettavasti.
Edit: Korjailin paria selitystäni. Olin nimittäin "räkäpäissäni" hypännyt asiasta kolmanteen ja illatiivimuotoisen ma-infinitiivin
sijaan/lisäksi päässäni pyöri inessiivimuotoinen ma-infinitiivi.
Tarkoitukseni oli puhua vain tuosta illatiivimuotoisesta ma-infinitiivistä.
Esim. juoksemaan ja syömään, ei juoksemassa ja syömässä.
Viimeksi muokannut Jimba, 27.4.2015 klo 15.43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- khaosaming
- Viestit: 3514
- Liittynyt: 22.7.2010 klo 0.14
Re: Kielikeskustelua
Viesti Kirjoittaja khaosaming »
Yle Perämeren toimitus:
http://yle.fi/uutiset/harvinaista_neuro ... ia/8138906
http://yle.fi/uutiset/harvinaista_neuro ... ia/8138906
Uumaja suomeksi.Lampisen niskaa leikattiin vuonna 2013 Pohjois-Ruotsin Umeåssa.
Ledru-Rollin: "There go the people. I must follow them, for I am their leader."
Re: Kielikeskustelua
Kyynikon sanakirja: http://www.theverge.com/a/new-devils-dictionary
Silence (n.): An exotic and bewildering absence of sound, permanently vanquished in the late 20th century.
"Don't submit to stupid rules. Be yourself and not a fool. Don't accept average habits. Open your heart and push the limits." - M.Cretu
- khaosaming
- Viestit: 3514
- Liittynyt: 22.7.2010 klo 0.14
Re: Kielikeskustelua
Viesti Kirjoittaja khaosaming »
Että ottaa pattiin nämä "he, jotka" -rakenteet, joilla herkkää kielikorvaa pommitetaan kuuroksi.
Ne, jotka tuohon sortuvat, pitäisi lähettää Syyriaan.
Ne, jotka tuohon sortuvat, pitäisi lähettää Syyriaan.
ne_jotka_prkl.png
Niille, joita asia kiinnostaa.
Viimeksi muokannut khaosaming, 31.8.2015 klo 18.40. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ledru-Rollin: "There go the people. I must follow them, for I am their leader."
Re: Kielikeskustelua
The 10 Oldest Languages Still Spoken In The World Today
Omalaatuinen pieni suomemme myös mukana listassa
Omalaatuinen pieni suomemme myös mukana listassa
"Don't submit to stupid rules. Be yourself and not a fool. Don't accept average habits. Open your heart and push the limits." - M.Cretu
- khaosaming
- Viestit: 3514
- Liittynyt: 22.7.2010 klo 0.14
Re: Kielikeskustelua
Viesti Kirjoittaja khaosaming »
Mielenkiintoinen lista. Heprea tosin uudelleenelvytetty, jo kertaalleen kuollut kieli.
Ledru-Rollin: "There go the people. I must follow them, for I am their leader."
Re: Kielikeskustelua
Olipa mielenkiintoinen tieto,! Pitkäämme entistä tiukemmin kiinni tästä harvinaisesta kielestämme ja vaalikaamme sitä hellyydellä!
On mahdotonta olla masentunut, jos sinulla on ilmapallo! -Nalle Puh-
Apple-käyttäjät ry:n jäsen • http://appleusers.fi/
Apple-käyttäjät ry:n jäsen • http://appleusers.fi/
Re: Kielikeskustelua
Tuossa artikkelissa sanottiin, että foorumin jäsen Kunkku on häädetty tänne joskus esihistorialliseen aikaan.
Bass is Like Duct Tape: it Fixes Everything
Elmarit, Summarit ja pipo
MC-raato - FC-pilviWeikot
Elmarit, Summarit ja pipo
MC-raato - FC-pilviWeikot
- khaosaming
- Viestit: 3514
- Liittynyt: 22.7.2010 klo 0.14
Re: Kielikeskustelua
Viesti Kirjoittaja khaosaming »
Luettelo maailmalla puhutuista kielistä äidinkielenä suuruusjärjestyksessä. Minua häiritsee arabian lukeminen yhdeksi kieleksi. Kuten kiina tai latinaan pohjautuvat romaaniset kielet, arabiakin on jakaantunut eri murteisiin, jotka luettaisiin omiksi kielikseen germaanisina. Ruotsi ja norja ovat lähempänä toisiaan kuin egypti ja marokko. Miksei eestiä ja suomea lueta samaksi kieleksi?
List_of_languages_by_number_of_native_speakers.png
Viimeksi muokannut khaosaming, 19.9.2015 klo 6.46. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ledru-Rollin: "There go the people. I must follow them, for I am their leader."
Re: Apple iPhone 6S ja 6S Plus
Anniel-EDIT: Rönsysi viestistä http://hopeinenomena.net/viewtopic.php? ... 0#p1815060
Mitä se on tämä tuleneminen?AAtte kirjoitti:- - tulenee tässä lähikuukausina.
Viimeksi muokannut Anniel, 7.10.2015 klo 12.17. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kohti länttä, kohti itää
Suomen suuren seistä pitää!
Kesken kahden vieraan verta
tohdi itses olla kerta!
–Eino Leino, Tähtiharha
Suomen suuren seistä pitää!
Kesken kahden vieraan verta
tohdi itses olla kerta!
–Eino Leino, Tähtiharha
Re: Apple iPhone 6S ja 6S Plus
Et ilmeisesti puhu suomea äidinkielenäsi? Tulenee ei ole oikea sana, vaan hassun hauska ja virheellinen tapa käyttää potentiaalia. Eli suomennus tässä tilanteessa: tulee luultavasti.antoine kirjoitti:Mitä se on tämä tuleneminen?AAtte kirjoitti:- - tulenee tässä lähikuukausina.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Potentiaali
iPhone 12 128gb, Macbook Air M1 16/512gb, Mac Mini M1 16gb/512gb
Re: Apple iPhone 6S ja 6S Plus
Jos potentiaalin oikea käyttö on indikaattori siitä, kuka puhuu suomea äidinkielenään, huomannet itsekin kumman äidinkielisyys tässä enemmän on kyseenalainen.AAtte kirjoitti:Et ilmeisesti puhu suomea äidinkielenäsi? Tulenee ei ole oikea sana, vaan hassun hauska ja virheellinen tapa käyttää potentiaalia. Eli suomennus tässä tilanteessa: tulee luultavasti.
Kohti länttä, kohti itää
Suomen suuren seistä pitää!
Kesken kahden vieraan verta
tohdi itses olla kerta!
–Eino Leino, Tähtiharha
Suomen suuren seistä pitää!
Kesken kahden vieraan verta
tohdi itses olla kerta!
–Eino Leino, Tähtiharha
Re: Apple iPhone 6S ja 6S Plus
Ei tulenee, eikä tulee luultavasti, vaan tullee... You know på finska... Mutt ei taida tuo oikeakielyys ihan tähän ketjuun kuulua
Viimeksi muokannut jake69, 7.10.2015 klo 8.04. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Apple iPhone 6S ja 6S Plus
Ei kuulu ei mutta on aina kivoja kevennyksiä nämä tällaisetjake69 kirjoitti:Ei tulenee, eikä tulee luultavasti, vaan tullee... You know på finska... Mutt ei taida tuo oikeakielyys ihan tähän ketjuun kuulua
Re: Kielikeskustelua
Justiinsa noin.
Toinenkin tapa näemmä on, ote Kielikellon nettisivulta:
Toinenkin tapa näemmä on, ote Kielikellon nettisivulta:
Toinen tapa on erottaa rinnasteiset osat ajatusviivalla ja liittää jälkiosa alkuun yhdysmerkillä (hinta–laatu-suhde).
Viimeksi muokannut amanita, 6.4.2016 klo 16.21. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
On mahdotonta olla masentunut, jos sinulla on ilmapallo! -Nalle Puh-
Apple-käyttäjät ry:n jäsen • http://appleusers.fi/
Apple-käyttäjät ry:n jäsen • http://appleusers.fi/
Hyppää
- Yleiset aiheet
- ↳ Ajankohtaista Apple-maailmasta
- ↳ Käyttöjärjestelmät
- ↳ Ohjelmat
- ↳ Yleiskeskustelu
- Mac ja oheislaitteet
- ↳ Yleiskeskustelu laitteista
- ↳ MacBook, MacBook Pro ja MacBook Air
- ↳ iMac
- ↳ Mac mini
- ↳ Mac Pro ja Mac Studio
- ↳ Ongelmia Macin kanssa?
- iPhone, iPad ja Apple Watch
- ↳ iPhone-, iPad- ja Apple Watch -laitekeskustelu
- ↳ iPhone-, iPad- ja Apple Watch -ohjelmat sekä iOS
- ↳ Ongelmia iPhonen, iPadin tai Apple Watchin kanssa?
- Huviksi ja hyödyksi
- ↳ Off-topic
- ↳ Kuva ja graafinen suunnittelu
- ↳ Audio ja musiikki
- ↳ Video, televisio ja elokuvat
- ↳ Pelit ja pelaaminen
- ↳ Ohjelmointi, skriptit ja palvelimet
- ↳ Tietoturva ja varmuuskopiointi
- ↳ Verkot, mobiilidata ja muut puhelimet
- ↳ Retronurkka
- ↳ Foorumin ylläpito
- Kauppapaikka
- ↳ Myydään Mac
- ↳ Myydään iPhone, iPad ja iPod
- ↳ Myydään muut Applen tuotteet
- ↳ Myydään muuta tietotekniikkaa
- ↳ Ostetaan Mac
- ↳ Ostetaan iPhone, iPad ja iPod
- ↳ Ostetaan muut Applen tuotteet
- ↳ Ostetaan muuta tietotekniikkaa
- ↳ Vaihdetaan, annetaan, työtä haetaan ja tarjotaan
- ↳ Kauppapaikan keskustelu ja hintavinkit