Suru
-
- Viestit: 1180
- Liittynyt: 16.4.2006 klo 19.24
- Paikkakunta: Helsinki
-
- Vuoden Homppulainen 2009
- Viestit: 20319
- Liittynyt: 21.2.2004 klo 22.31
-
- Vuoden Homppulainen 2009
- Viestit: 20319
- Liittynyt: 21.2.2004 klo 22.31
Viesti Kirjoittaja Repe Ruutikallo »
Kaikki mahdolliset tsempit serkkupojalle! Toivottavasti on toivoa...Rooivalk kirjoitti: Menetin isoäitini viime heinäkuussa ja nyt serkkupoikani makaa HYKSin teho-osastolla hengityskoneessa.
– Kuvateksti Aamulehdessä 18.3.2012
-
- Viestit: 97
- Liittynyt: 21.10.2005 klo 12.33
- Paikkakunta: Joensuu
-
- Viestit: 358
- Liittynyt: 26.8.2006 klo 21.05
- Paikkakunta: Turku
-
- Viestit: 3998
- Liittynyt: 18.7.2006 klo 12.45
- Paikkakunta: Vantaa
-
- Viestit: 23
- Liittynyt: 17.3.2006 klo 14.31
- Paikkakunta: Hgin pohjoinen ulottuvuus
Viesti Kirjoittaja ebowist »
Pikkuveli kuoli kaksi vuotta sitten pitkään sairastettuaan. Kuolema oli tavallaan helpotus, ihan selvää oli jo pitkään että elämää ei ole paljoa jäljellä ja sekin jo niin tuskaista ja lepattavaa. Mutta sitten kun hetki tuli niin oli se järkytys ja suuren surun paikka. Point of no return.
Jaksamista sinulle Repe.
-
- Viestit: 7671
- Liittynyt: 21.2.2004 klo 23.06
- Paikkakunta: Ilmajoki
-
- Viestit: 3192
- Liittynyt: 21.2.2004 klo 5.04
- Paikkakunta: Rovaniemi
Viesti Kirjoittaja vesku »
Oma isä-Mattini olis tänään täyttänyt 81 v. mutta menehtyi yksitoista vuotta sitten tapaturmaisesti mökkipalossa. Paha paikka oli se myös.
Kuiteskin, suuren runoilijan sanoin, "elo ihmisen huolineen ja murheineen, se on vain väliaikainen".
-
- Viestit: 13155
- Liittynyt: 30.12.2004 klo 15.09
- Paikkakunta: Oulu
-
- Viestit: 359
- Liittynyt: 6.3.2006 klo 20.15
- Paikkakunta: Kaarina
Viesti Kirjoittaja Dorisp »
-
- Viestit: 290
- Liittynyt: 25.9.2005 klo 12.31
-
- Viestit: 3303
- Liittynyt: 7.11.2006 klo 11.53
- Paikkakunta: Karjaa
Viesti Kirjoittaja Wespa »
Vaikka se klisee onkin, niin aina on toivoa.Repe Ruutikallo kirjoitti:Kaikki mahdolliset tsempit serkkupojalle! Toivottavasti on toivoa...Rooivalk kirjoitti: Menetin isoäitini viime heinäkuussa ja nyt serkkupoikani makaa HYKSin teho-osastolla hengityskoneessa.
Itse olen vielä sen verran nuori, että ihan lähimmästä perhepiiristä en vielä ketään ole menettänyt. Sen sijaan isotätini menehtyi vajaa vuosi takaperin syöpään. Tapauksesta teki erityisen raskaan kaikille läheisille se tosiseikka, että isotäti oli jo sairastanut toisentyyppisen syövän viitisen vuotta aikaisemmin, mutta selvinnyt siitä. Hautajaiset olivat kova paikka erityisesti niihin tottumattomille nuoremmille saattajille, allekirjoittanut mukaanlukien. Isotäti oli kuitenkin vasta 67-vuotias, ja tauti eteni hyvin nopeasti. Pitkään suru pyöri mielessä, ja muistutti kyllä hyvin siitä tosiseikasta, että kenenkään meidän aika täällä ei ole rajoittamaton. Onneksi muistoja ei kukaan voi viedä pois.
Voimia Repe, isäsi elää ihmisten muistoissa, ja se on parasta ja pysyvintä, mitä ihminen voi saavuttaa.
MacBook Pro 13" 2,3 GHz i5 | 4 GB | 320 GB | 10.11.0
iPhone 5s | 32 GB | 9.0.2
"Everyone's entitled to my opinion!"
-
- Viestit: 157
- Liittynyt: 10.3.2004 klo 17.47
- Paikkakunta: Espoo
Viesti Kirjoittaja jme »
Häneltä leikattiin se pois ja leikkauksen yhteydessä poistettiin myös mahalaukku ja perna.
Vähän aikaa näytti siltä, että hän voisi jopa selvitä siitä ja elää muutaman vuoden ainakin.
Näin hänet viimeisen kerran joulukuun lopulla. Sitä ennen kävin häntä tapaamassa sairaalassa muutaman kerran viikossa. Tammikuussa ei enää riittänyt voimaa käydä siellä ja kun lopulta päätin käydä, oli jo myöhästä... Hän ehti nukkua pois. Minulle soitettiin sairaalasta kesken luennon.
Minua jäi kaivamaan se, että en ehtinyt hyvästellä häntä kunnolla. Mitä kaikkea jäikään sanomatta.
Isäni joutui leikkauspöydälle lähestulkoon vuotta myöhemmin hänen äitinsä, minun isoäitin kuolemasta. Hänkin menehtyi syöpään.
Viime helmikuussa sain vielä voimaa siitä, että isäni oli kanssani ja saimme yhdessä jakaa (iso)äidin poismenon. Nyt tuntui kuin olisin yksin.
Aika hyvin olen tähän asti kestänyt. Olen tehnyt töitä ja koulussa olen käynyt. En ole juuri tapahtumaa ehtinyt tai halunnut miettiä/käsitellä.
Oli raskasta katsoa, kun isäni arkku siirtyi ovien tuolle puolelle. Tällaisissa tilanteissa sitä todella toivoo, että elämän jälkeen olisi jotain, vaikka muuten en kovin tuohon itsekään usko.
Syöpä on kirous johon tulisi löytää ratkaisu. Liian moni ihminen kuolee siihen aivan liian nuorena.
Repe Ruutikallo: Otan todella osaa. Tiedän nyt itsekin, miltä läheisen menettäminen tuntuu. Aiemmin olen nähnyt, kuinka tyttöystäväni äiti saatettiin hautaan, eikä sekään helppoa ollut.
-
- Viestit: 731
- Liittynyt: 2.3.2004 klo 13.31
Viesti Kirjoittaja RedDelicious »
jotta päivä uusi tulla vois.
Jos et surullesi aikaa anna
murheet sieluus syvälle jää.
Jos joku tahtoo lohduttaa,
itke hälle, niin se helpottaa...
Kari Kuuva
Isäsi muistolle.
Muistin hatarasti tuon kertsin. Varsinaisesta kappaleesta ei muistikuvia. Liittyy aiheeseen tai sitten ei.
http://phobos.apple.com/WebObjects/MZSt ... =209388995
– – –
iMac QuadCore i5 21,5" Mid 2011, 2,7 Ghz, 16 GB, 1 TB, Mac OS X 10.11.6
MacBookAir M1, 13"
-
- Viestit: 9917
- Liittynyt: 18.9.2006 klo 11.02
Viesti Kirjoittaja kuriton »
yritämme
emme näe näitä asioita samoin:
tämä kukka on sinulle toinen.
Tämä pilvi. Aurinkokin.
Katsotaan kuitenkin yhdessä.
Eletään silmät auki
tätä päivää.
Illalla
hyvä palata hämärtyvää polkua:
tähdet syttyvät pilvistä
usvista huolimatta.
Tähdet
yhteiset ystävämme.
Tähtiystävät.
Ystävätähdet."
Maaria Leinonen, 1994
-
- Viestit: 9917
- Liittynyt: 18.9.2006 klo 11.02
Viesti Kirjoittaja kuriton »
Osanottoni myös sinulle ja voimia jme. Vaikka isäsi on kuollut, sinä voit sanoa ne asiat vieläkin, et saa kasata sisällesi tätä surua. Kenellekään ei voi sanoa miten tulee surra, mutta onko sulla läheisiä, ystäviä, joiden kanssa voit asiasta puhua, kirjoittele, aivan varmasti meitä kuuntelijoita löytyy, jos haluat tapahtuneesta puhua.jme kirjoitti: Minua jäi kaivamaan se, että en ehtinyt hyvästellä häntä kunnolla. Mitä kaikkea jäikään sanomatta.
Äitini kuoltua kävin juttelemassa hänen haudallaan usein ja joskus tulee puhuttua vieläkin, kun haluan jotain juuri hänelle kertoa. Niitä äiti-tytär juttuja. Kuolemasta on jo aikaa, surukin on muuttunut jo muisteluksi. Äitini elää edelleen muistoissani ja minussa.
Surun tie on jokaisen joskus kuljettava, itse tiensä etsittävä ja sehän on matka lopulta itseemme. Mutta me toiset voimme matkan tekoa helpottaa. (M.Lindqvistiä hieman lainatakseni)
Repe, ootko saanut nukuttua?
-
- Vuoden Homppulainen 2009
- Viestit: 20319
- Liittynyt: 21.2.2004 klo 22.31
Viesti Kirjoittaja Repe Ruutikallo »
Vaikka tässä on meillä korvaamattomia fyysisiäkin tukijoita, tällä ketjulla ja porukalla on mulle suuri merkitys. Toivottavasti muutkin saavat tästä jotakin.
– Kuvateksti Aamulehdessä 18.3.2012
-
- Viestit: 8110
- Liittynyt: 20.2.2004 klo 22.46
-
- Viestit: 648
- Liittynyt: 7.5.2005 klo 7.49
Viesti Kirjoittaja hot »
Kun oma isäni kuoli pari vuotta sitten, tein Mäkillä valokuvakansion, jossa oli muutama kuva kultakin vuosikymmeneltä 20-luvulta alkaen. Tuli samalla kerättyä hajallaan ollet kuvat ja muistot. Ja keskusteltua, millainen isäni nuorempana oli. Terapeuttista surutyötä.
-
- Viestit: 304
- Liittynyt: 20.2.2007 klo 11.22
Viesti Kirjoittaja grafiitti »
Yleensä harrastan dramaattisia tai lakonisia lausahduksia, mutta tämä pieni, jopa infantiilikin runo on minusta kovin koskettava.
Sen myötä lämpimin osanottoni sinulle, Repe.
Hiirivaari on kuollut,
tuli aika lähteä.
Se on nyt jotakin uutta,
ehkä sirunen tähteä.
Jäi metsään vaarin polku,
se tuskin ruohottuu.
Sitä aikansa suru kulkee
ja sitten jo moni muu.
(Tuula Korolainen)
-
- Vuoden Homppulainen 2009
- Viestit: 20319
- Liittynyt: 21.2.2004 klo 22.31
Viesti Kirjoittaja Repe Ruutikallo »
Minäkin surin isää ja hänen fyysisesti huonoksi mennyttä elämäänsä jo kuukausia. (Äiti hoiti isää kyllä niin hyvin, että kukaan ei olisi voinut parempaan pystyä.) Samalla huomasin surevani myös itseäni, kuten sinäkin. Välillä ahdistaa sekin, että ei tiedä mitä oikeastaan suree eniten, itseäänkö?grafiitti kirjoitti:Äitini on muutaman aivoinfarktin jälkeen muuttunut aktiivisesta ja elämänvoimaisesta naisesta huonomuistiseksi vanhukseksi, joka toivoo pääsevänsä jo täältä pois. Minä suren häntä jo nyt. Ja itsekkäästi tietysti myös itseäni.
Ja taas kiitoksia tasapuolisesti kaikille.
– Kuvateksti Aamulehdessä 18.3.2012
-
- Viestit: 2715
- Liittynyt: 14.3.2006 klo 9.23
- Paikkakunta: Espoo
Viesti Kirjoittaja Aries »
Jos läheinen on jo ns. terminaalivaiheessa siihen osaa suhtautua paremmin, mutta jos tapaus tulee pyytämättä ja yllättäen asennoituminen onkin vähän toinen juttu. Itsellä käynyt äidin kanssa juuri edellä mainitulla tavalla...
-
- Viestit: 304
- Liittynyt: 20.2.2007 klo 11.22
Viesti Kirjoittaja grafiitti »
Näin taitaa olla. Edesmenneellähän on nyt kaikki hyvin. Jäljelle jäävä joutuu väkisinkin kasvokkain myös oman kuolevaisuutensa kanssa. Samalla on pakotettu sanomaan hyvästit lapsuudelleen ja vanhempien pyyteettömälle rakkaudelle, ainakin oletukselle siitä.Repe Ruutikallo kirjoitti:Välillä ahdistaa sekin, että ei tiedä mitä oikeastaan suree eniten, itseäänkö?
Oman isän/äidin haurastuminen, elinpiirin pieneneminen ja jopa persoonallisuuden muuttuminen on shokki (puhumattakaan sairauksista ja kärsimyksistä). Nuorempana sitä kuvittelee, että tuollaisena se tulee aina pysymään ja kaatuu sitten niille sijoilleen, saappaat jalassa.
Nykyisin sitä toivoo, että ne saappaat olisivat edes oikeissa jaloissa.
-
- Viestit: 503
- Liittynyt: 13.7.2005 klo 16.47
- Paikkakunta: Helsinki
- Yleiset aiheet
- ↳ Ajankohtaista Apple-maailmasta
- ↳ Käyttöjärjestelmät
- ↳ Ohjelmat
- ↳ Yleiskeskustelu
- Mac ja oheislaitteet
- ↳ Yleiskeskustelu laitteista
- ↳ MacBook, MacBook Pro ja MacBook Air
- ↳ iMac
- ↳ Mac mini
- ↳ Mac Pro ja Mac Studio
- ↳ Ongelmia Macin kanssa?
- iPhone, iPad ja Apple Watch
- ↳ iPhone-, iPad- ja Apple Watch -laitekeskustelu
- ↳ iPhone-, iPad- ja Apple Watch -ohjelmat sekä iOS
- ↳ Ongelmia iPhonen, iPadin tai Apple Watchin kanssa?
- Huviksi ja hyödyksi
- ↳ Off-topic
- ↳ Kuva ja graafinen suunnittelu
- ↳ Audio ja musiikki
- ↳ Video, televisio ja elokuvat
- ↳ Pelit ja pelaaminen
- ↳ Ohjelmointi, skriptit ja palvelimet
- ↳ Tietoturva ja varmuuskopiointi
- ↳ Verkot, mobiilidata ja muut puhelimet
- ↳ Retronurkka
- ↳ Foorumin ylläpito
- Kauppapaikka
- ↳ Myydään Mac
- ↳ Myydään iPhone, iPad ja iPod
- ↳ Myydään muut Applen tuotteet
- ↳ Myydään muuta tietotekniikkaa
- ↳ Ostetaan Mac
- ↳ Ostetaan iPhone, iPad ja iPod
- ↳ Ostetaan muut Applen tuotteet
- ↳ Ostetaan muuta tietotekniikkaa
- ↳ Vaihdetaan, annetaan, työtä haetaan ja tarjotaan
- ↳ Kauppapaikan keskustelu ja hintavinkit