avoin verkko nimeltä thomson tampereella

[TVi]

Vietin juuri juhannusta paikassa, jossa isäntäväki piti verkkoaan auki. Ei se ollut vahingossa suojaamatta, se oli valinta. Päätös jakaa verkkoaan naapureille voi olla myös ideologinen ratkaisu. Ja mun mielestä tällainen valinta voi olla ihan perusteltu. Se mitä tarvittaisiin, olisi oikeaa tietoa riskeistä ja miten avoimen verkon kanssa niitä riskejä vältetään.

Esimerkiksi, onko eroa sillä, jos jättää verkon salaamatta vs. salattu verkko, jonka salasana on helposti saatavissa (esim verkon nimi olisi pwsalasana)?

Jos WLAN pystytetään harvaan asutulle alueelle, ja lähettimen teho / antennit asennetaan siten että verkon kuuluvuusalue leviää vain halutulle alueelle sekä jos luottaa kaikkiin verkon käyttäjiin niin mikäs siinä. Monet toimivat juuri tällä tavalla. Ulkopuolisten käyttäjien tunkeutumisriski on todennäköisesti olematon. Jos taas pystyttää verkon tiheästi asuttuun taajamaan, eikä voi olla varma ketkä avointa verkkoa käyttävät, verkon väärinkäytön riski on suurempi.

Jos verkko on havaittavissa, lähettimen malli on tunnistettavissa verkkotunnuksesta (SSID), esim. THOMPSON ja käytetään tehdasasetuksia, salasanan löytää todennäköisesti laitevalmistajan verkkosivulta ladattavasta manuaalista. Jos verkon suojauksessa käytetään WEP-salausta, suojauksen murtaminen verkkoliikenteen passiivisella kuuntelulla kestää muutamasta minuutista muutamiin tunteihin. Kuten aikaisemmin kirjoitin, tätä varten löytyy runsaasti ilmaisia ohjelmia jotka ovat varsin helppokäyttöisiä. WPA-salaus on turvallisempi. Jos salasana on lyhyt, selväkielinen sana sen murtaminen on helpompaa kuin sellaisen joka on pitkä (esim. 13 merkkiä) ja sattumanvarainen sarja merkkejä. SSID:n piilottamisesta ei ole paljoakaan hyötyä, koska esim. sniffausohjelma Kismet nuuskii sen joka tapauksessa.

Jos verkon suojaa helposti arvattavalla/murrettavalla (WEP) salasanalla, on se mielestäni lähes sama asia kuin jättäisi verkon suojaamatta. Salaaminen suojaa wlan-lähettimen ja tietokoneen välisen liikenteen siten, ettei verkon kuuntelulla pääse käsiksi verkkoliikenteen sisältöön eikä verkkoon tunkeutuminen onnistu ilman salauksen murtamista.

freemem kirjoitti:
Esimerkkiisi vapaa ja helposti arvattava salasana, hyvä kysymys, käsittääkseni suurin ero tuossa on lakitekninen, on helpohkoa esittää asia siten että on tietämättään tai vahingossa käyttänyt toisen täysin salaamatonta yhteytttä, kun taas jos pitää salasana arvata, vaikkakin helppo sellainen, ei kyseessä voi olla vahinko tai tietämättömyys siitä että nyt ei olla omassa verkossa.

Uskon että tästä näkökulmasta katsottuna freemem on oikeassa. Suojattuun verkkoon liittyminen lienee aina rikos, vaikka salasana olisikin helposti arvattavissa tai murrettavissa. Suojaamattoman verkon käyttö on helppo perustella vahingolla tai tietämättömyydellä eikä tällaisesta lienee tuomita jos käyttäminen on ollut tavanomaista verkon käyttöä (MuTu)


edit: muutama tarkennus ja typo

[Pbman]

...tekstisi arvo on aika nolla.

Sinun arviosi.

Toivottavasti jollekin toiselle tästä oli jotain hyötyäkin. Jos ei muuten, niin herättäen uteliaisuutta ottamaan asioista hieman omatoimisemmin selvää. Kun hieman näkee vaivaa, huomaa että asiasta ovat kirjottaneet jonkin verran muutkin henkilöt kuin herra Jansson. Tämä saattaisi antaa myös hieman laaja-alaisempaa näkemystä asiaan, kuin väitteleminen aidasta ja sen seipäistä.

ps. Hieman joustamattomampi vaihtoehto täysin avoimelle julkiselle verkolle on esimerkiksi sellainen, joissa verkon käyttäjältä edellytetään henkilöllisyyden varmistavaa kirjautumista. Tämä voidaan rakentaa siten, että käyttäjän toimia verkossa pystytään tarvittaessa rajoittamaan tai tarkastelemaan jälkikäteen. Tämän tyyppinen verkko on mahdollisesti hieman turvallisempi kuin täysin avoin, mutta samalla joustamattomampi - tarkoitan: työläämpi ylläpitää ja käyttää.

[case closed]



edit: tarkennus

Ei sitten. Miehellä joka puhuu mutta puheilla ei ole mitään pohjaa ei pitäisi olla kaudeasti sanottavaa. Nettiyhteisöt toimivat ja elävät silllä että ihmiset jakavat toisilleen tietoja. Koska yhteisön jäsenet ovat edes jotenkin "tunnettuja" niin pohja on hieman parempi. yhteisön sisäinen kontrolli valvoo että pysytään totuudessa. Tähänhän perustuu muun muassa wikipedia.

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka tehdään avoin ja julkinen verkko jossa vaaditaan "henkilöllisyyden varmistavaa kirjautumista". En oikein usko että tämä olisi mahdollista julkisessa/avoimessa verkossa. Verkko jota ei voi käyttää samaan tarkoitukseen kuin toista ei ole sille vaihtoehto.

[TVi]

Ei sitten. Miehellä joka puhuu mutta puheilla ei ole mitään pohjaa ei pitäisi olla kaudeasti sanottavaa. Nettiyhteisöt toimivat ja elävät silllä että ihmiset jakavat toisilleen tietoja. Koska yhteisön jäsenet ovat edes jotenkin "tunnettuja" niin pohja on hieman parempi. yhteisön sisäinen kontrolli valvoo että pysytään totuudessa. Tähänhän perustuu muun muassa wikipedia.

Onneksi en ole riipuvainen sinun arvostuksestasi ja saan ilman sitäkin kirjoittaa täysin vapaasti omia vaatimattomia käsityksiäni asiasta. Btw. Mistä päättelet että olisin mies? Täytyykin vetää foliohattu takaisin päähän

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka tehdään avoin ja julkinen verkko jossa vaaditaan "henkilöllisyyden varmistavaa kirjautumista". En oikein usko että tämä olisi mahdollista julkisessa/avoimessa verkossa. Verkko jota ei voi käyttää samaan tarkoitukseen kuin toista ei ole sille vaihtoehto.

Älä viitsi saivarrella. Jos ymmärsit viestini, tiedät varsin hyvin ettei esittämässäni hypoteesissa ole kysymys täysin avoimesta verkosta. Verkko on siinä mielessä suljettu ja suojattu, että se edellyttää tunnistautumista ja tieto liikuu salatussa muodossa. Tunnistautumista varten on olemassa ja kehitteillä useita erilaisia ratkaisuja sirukorteista lähtien. Siinä mielessä verkko olisi avoin ja julkinen, että verkon käyttöoikeuden saisi hakemuksella kuka tahansa - esimerkiksi nimellistä käyttömaksua/panttia vastaa tai ilmaiseksi. Verkon käyttöä kontrolloisi WLAN-palvelin.


edit:

Pikavilkaisulla löytyi muutama esimerkki:

http://www.jyu.fi/erillis/atkk/ohjeet/v ... eet/winxp/

En tunne kyseisen verkon rakennetta tarkemmin. Näyttää kuitenkin siltä että kyseisestä yliopistosta löytyy oma avoin verkkonsa vierailijoille ja useita autentikointia edellyttäviä verkkoja muille käyttäjäryhmille.

Käyttäjän tunnistuksesta:

http://www.jyu.fi/erillis/atkk/ohjeet/v ... tunnistus/



Helsingin kaupungin Stadinetti:

https://www.stadinetti.fi/cgi-bin/login

ja sen käyttäjäehdot:

https://www.stadinetti.fi/ehdot.html

[Lare]

Kysyin eräältä tutulta juristilta meilitse kantaa tähän sähköpostitse, ja omaksi kannakseni muuttui"definite maybe":ksi ehdottoman liberaalista laintulkinnasta. Yritin kysellä lähinnä tulkintaa "laillisuuden", "rangaistavuuden" ja "näyttökysymysten" suhteen, ja mikä automaattisuuden suhde on e.m. asioihin. Tässä hänen tulkintaansa.:

Kyseessä voisi ainakin teoriassa olla rikoslain 28 luvun 7 §:n tarkoittama luvaton käyttö:

"Joka luvattomasti käyttää toisen irtainta omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta, on tuomittava luvattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava."

Pykälän perusteluissa ei käsitellä tarkemmin "luvattomuuden" käsitettä. Johtava kihlakunnansyyttäjä Antti Pihlajamäki toteaa teoksessaan Tietojenkäsittelyrauhan rikosoikeudellinen suoja sivulla 159 seuraavaa:

"Luvattomuus itsessään on tietysti objektiivinen tunnusmerkistötekijä, jonka määrittelemisen pitäisi olla aina yksiselitteisesti tehtävissä. Jo yleiskielen mukaan luvatonta käyttämistä on luonnollisesti käyttäminen täysin ilman lupaa tai vastoin nimenomaista kieltoa. Luvatonta käyttöä voi olla myös käyttäminen sellaisissa olosuhteissa, joissa tekijän on täytynyt ymmärtää, että hänellä ei millään perusteella ole ollut oikeutta minkäänlaiseen käyttämiseen. Lisäksi sellainen käyttäminen, joka lähtökohtaisesti on oikeutettua mutta jossain vaiheessa ylittää sallitut rajat, voi nimenomaan tietojärjestelmän ollessa kyseessä tulla arvioitavaksi luvattomana käyttönä."

Teon rangaistavuus ei välttämättä ole ainakaan suoranaisesti kiinni siitä, tapahtuuko verkkoon liittyminen automaattisesti käyttäjän päätelaitteen toimesta vai tapahtuuko se käyttäjän aktiivisten toimien seurauksena. Kyseessähän on kuitenkin ainakin pääsääntöisesti se, miten käyttäjä on konfiguroinut päätelaitteensa tietyissä tilanteissa toimimaan.

Myöskään verkon omistajalle aiheutuneen haitan määrä ei välttämättä ole ratkaiseva tekijä arvioitaessa teon rangaistavuutta. Pihlajamäki on todennut teoksessaan sivulla 154 seuraavaa:

"Tosiasia kuitenkin on, että siltä osin kuin järjestelmä on ollut hakkerin käytössä, se on ollut omistajansa käyttömahdollisuuksien ulkopuolella - oli hakkerin käytössä ollut osa koneen kapasiteetista kuinka minimaalinen hyvänsä."

Tiedossani ei ole toisen verkon oikeudettomasta käytöstä olevan vielä tällä hetkellä oikeuskäytäntöä. Siten en osaa valitettavasti ottaa kantaa siihen, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä esimerkiksi juuri luvattoman käytön tunnusmerkistö voisi täyttyä. Luvattoman käytön tarkempaa pohdintaa tietotekniikkarikoksissa voit löytää edellämainitusta Pihlajamäen kirjasta.

Näyttökysymysten osalta en valitettavasti osaa sinua auttaa, mutta lähtökohtaisesti syyttäjä on tosiaan velvollinen näyttämään toteen jonkun rikoksen tunnusmerkistön täyttyneen.

Tiivistäen voisi siis todeta, että on ainakin teoriassa mahdollista, että jonkin rikoksen tunnusmerkistö täyttyisi. Käytännössä en osaa sitten ottaa kantaa siihen, että kuinka esim. edellä mainittua luvattoman käytön pykälää tulkitaan.

[via]

Löysin TM 14/2006 artikkelin: Kaupunki-wlan; Avoimia nettiyhteyksiä tarjolla.
"Kaupunkiverkkoja rakennetaan parhaillaan innokkaasti ympäri maailmaa. Avoimet ja ilmaiset langattomat nettiyhteydet kuuluvat asukkaiden ja vierailijoiden peruspalveluihin nykyisessä kaupunkiympäristössä. Suomessakin on herätty seuraamaan maailman menoa, mutta vakavasti vain muutamissa kaupungeissa, kuten Oulussa ja Lahdessa." Ingressi s. 119.
Miksi eivät yksityiset voisi kantaa korttaan tähän kekoon? Miksi pitää aina epäillä pahinta, ja varoittaa siitä, viittaan aiheesta aikaisemmin käytyyn keskusteluun.
Kuvatekstissä nuori nainen istuu torilla; "Kannettavan tietokoneen kanssa liikkuva pääsee verkkoon näppärästi. Näin siis Oulussa 2006

[Rooivalk]

Minulla on tuo Airport Radar widgetti ja aina silloin tällöin tulee tsekattua minkälaisia verkkoja täällä kotosalla näkyy. Yleensä langattomia verkkoja on 5-12kpl noin suunnilleen ja kaikki lukittuja. Kadun toisella puolella on iso taloyhtiö, jolla on monta samannimistä verkkoa.

Nyt kuitenkin listaan on tullut uutena wlan-ap niminen verkko, joka on täysin avoin. En ole kehdannut kuitenkaan kokeilla. Signaalin määrän perusteella tuo on jossain ihan lähellä, signaali on voimakkaampi kuin omassa Airportissani, joka on suoraan näkösällä noin neljän metrin päässä.

Pitäisiköhän testata, onko tuolla tiedostonjako päällä, tai esim verkkotulostin ja lähettää/ tulostaa joku dokumentti, jossa lukee että "SALAA VERKKOSI PUUPÄÄ!!"

[via]

Olin taas Thomsonilla. On serkun MacBook huollossa ja kytkeydyin hiukan aralla mielellä Thomsoniin, sillä oma on piuhallinen.
Olisinko voinut irrottaa piuhan omasta ja liittää läppäriin? Toimiiko heittämällä? Kone on nimittäin nyt hoidossa, kun hän on matkoilla viikon. Rakensin mm. iPhoton kokonaan uudestaan. Oli jotenkin hävittänyt sisältönsä. Onneksi oli vain 70 kuvaa.