Hei vaan kaikille. Tulipa tännekin sitten rekisteröidyttyä.
Tämä ketju ja käyttäjien nimimerkit eivät ole tuttuja, joten on vaikeaa vielä erotella mahdolliset sarkasmit kirjoituksista.
Tästä johtuen lainaan muutamia vanhoja kirjoituksia, mikäli kyseessä ei olekaan ollut sarkasmia tmv.
Riksa kirjoitti:Ei kielitoimisto mitään TV-ohjelmia käännä. Ja se onkin kumma, että kääntäjä käyttää sinä-passiivia, mutta yleisesti ottaen tekstitysvirheiden kohdalla kannattaa muistaa, että me kääntäjätkin olemme vain ihmisiä, ja satojen repliikkien eli tekstiruutujen päivävauhdilla olisi ihme, jollei virheitä joskus tulisi. Muuten, oikea tapa reagoida ruudusta bongattuihin virheisiin on antaa ohjelman kääntäneelle taholle suoraa, asiallista palautetta. Jos korjausehdotus on perusteltu, kääntäjä korjaa virheen uusintojen varalta eikä tee samaa virhettä uudestaan. Usein käy niinkin, että kääntäjä on päätynyt ratkaisuunsa sellaisella perustelulla, joka ei ole palautteen antajalle tullut mieleen. Lähinnä tämä mainitsemasi ilmiö kertoo siitä, mitä itse olen sanonut jo kauan: vieraan kielen osaaminen ei tee kääntäjää. Alkukielen merkityksiä voi aina selvitellä. Kääntäjän tärkein ase on vankka äidinkielen ja sen vivahteiden hallinta.
Nyt huomaan, että tästä viestistä tuli lähinnä tällainen ennaltaehkäisevä vastuuvapauslauseke. "Jos mä mokaan tulevaisuudessa, se johtuu vaan kiireestä."
Ei nyt ihan niinkään, mutta vihamielisimmät pikkuvirheestä käynnistetyt noitavainot käyvät vain joskus ammattilaisen luonnon päälle. Äidinkieli otetaan aina henkilökohtaisesti.
EDIT: Viimeiset virkkeet eivät siis viittaa Mazan kommenttiin, vaan niihin tyyppeihin, jotka suomi24:ssä uhoaa: "eikse v'tun idiootti tiä, ettei se oo mikään v'tun rekka vaan täysakselipuoliperävaunuyhdistelmä?" (joka ei tahdo mahtua ruutuun yksinäänkään)
Olen kanssasi samoilla linjoilla, eikä suomentamiseen liittyvät asiat ole ollenkaan niin mustavalkoisia kuin monet saattavat kuvitella.
Sanot, että vieraan kielen osaaminen ei tee kääntäjää. Olen samaa mieltä, mutta itse ilmaisen asian näin:
hyvä suomentaja on automaattisesti hyvä kääntäjä, mutta hyvä kääntäjä ei ole automaattisesti hyvä suomentaja.
Mutta olen jo pitkään ihmetellyt, että miten niinkin yksinkertainen asia kuin "don't worry" suomennetaan väärin. Ymmärrän, että suomennettaessa lause- ja dialogikokonaisuuksia,
on pakko välillä vetää ns. mutkaa suoraksi ja jättää kylmästi jotain kääntämättä, mutta miksi tuo "don't worry" suomennetaan "älä huoli"?
Huolia ja huolehtia ovat kaksi täysin eri verbiä, eikä niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Tuossa kieltolauseessa käytetään verbin imperatiivi-muotoa, joka perustuu verbin preesensin minä-muotoon.
Huolia ---> Huolin
Huolehtia ---> Huolehdin
Tuon jälkeen poistetaan persoonapääte, kirjain n, jolloin saadaan verbin imperatiivi-muoto aikaiseksi.
Huoli
Huolehdi
Kielteisessä muodossa laitetaan vain älä-kieltosana tuohon eteen, jolloin saadaan nuo muodot "älä huoli" ja "älä huolehdi".
Toinen oikea käännös olisi "älä ole huolissasi". Tuo "älä huoli"-muoto ärsyttää siitä syystä, että kun oikeasti väärää muotoa näkee jatkuvasti käytettävän,
niin se iskostuu omaankin selkäytimeen, jolloin sitä ei enää edes miellä vääräksi. Tuo puolestaan johtaa siihen, että siihen tulee myöhemmin itsekin sorruttua, tahtomattaan.
Tuohon kinnas-kintaat -asiaan seuraavaksi.
Korostan, en edelleenkään tiedä onko kyse sarkasmista.
Touho kirjoitti:No joojoo, heretkää jo saivartelemasta siellä, tuo nyt oli vaan yksi kuitti!
Juu, kyllähän rikkaasta kielestämme omituisuuksia ja alueellisia eroja löytyy vaikka millä mitalla, jos oikein ruvetaan kaivelemaan. Täytyy tunnustaa, että ilmaus oli ennestään tuttu, mutta minusta tuo kinnas tuntui varsin harvinaiselta ilmaukselta. Kaitpa se sitten johtuu kintaiden käytön vähenemisestä noin yleisemmin. Tai jotain. Hällä väli.
Kielestämme löytyy asia nimeltä astevaihtelu. Astevaihtelu tapahtuu kahden viimeisen tavun tavurajalla.
Siis kun sanaa taivutetaan, jotkut kirjaimet, konsonantit, muuttuvat tai poistuvat kokonaan.
Sekä kinnas-kinnaat että kintas-kintaat ovat väärin. Tarkemmin sanottuna, molemmat ovat puoliksi oikein.
Kinnas-sana päätty kirjaimiin as, joka kertoo sen, että kyseisen sanan kohdalla tehdään astevaihtelu käänteisesti, eli sana muuttuu heikosta asteesta (n-n) vahvaan asteeseen (n-t).
Tähän tyyliin: kinnas - kintaat.
Käänteisellä astevaihtelulla toimivia sanoja on sanat, jotka päättyvät johonkin seuraavista: -as, -ton, -in, -e.
Ranne - Ranteet
Vanne - Vanteet
Jänne - Jänteet
Onneton - Onnettomat
Tehdas - Tehtaat
Kiuas - Kiukaat
Pitää muistaa, että kielemme on täynnä poikkeuksia, ja esim. sana laskin taipuu laskimet, eikä laskkimet.
Kain kirjoitti:Se on kauheata ja tuollaista.
Itse asiassa se on kauheaa, ei kauheata. Jos sana on -ea- tai -eä-päätteinen, partitiivi-muodossa ei käytetä t-kirjainta,
vaikka pääsääntöisesti kahteen vokaaliin päättyvissä sanoissa niin tehdäänkin.
Esim. joulukuu taipuu muotoon joulukuuta, maa taipuu muotoon maata, tie muotoon tietä jne.
Muhkea ---> Muhkeaa
Vaikea ---> Vaikeaa
Upea ---> Upeaa
Tärkeä ---> Tärkeää
Virkeä ---> Virkeää
Törkeä ---> Törkeää
KunkkuJ kirjoitti:OmenaOnPunainen kirjoitti:
Ei voi päättää: Hanki, Hangen. Ja Ryti, Rydin, kiukuttelee Risto kuinka paljon tahansa.
(Onko moderaattoriksi pääsyn vaatimus, että ei osaa oikeinkirjoitusta?)
Mistä sinä näitä tulkintoja oikein kaivat, mihin ne perustuvat? Ei silti, ettenkö olisi samaa mieltä, esim. tuon Hallikkaan taivutuksesta.
Ne perustuvat juuri tuohon mainitsemaani astevaihteluun. Jokaisella ihmisellä on nimi, mutta kukaan ei omista sitä nimeänsä, vaan kaikkia nimiä ja sanoja taivutetaan kielioppisääntöjen mukaan.
Kimi Räikkösen sukunimi taipuu muotoon Räikkösen, vaikka kuinka Kimi kiukuttelisi asiasta.
Annoin lahjan Räikkönenlle... Tuo menee aivan mahdottomaksi, ja suoraan sanottuna naurettavaksi.
Tästä syystä se menee juuri näin:
Hanki ---> Hangen (vrt. kanki - kangen)
Ryti ---> Rydin (vrt. koti - kodin)
Satu ---> Sadun (vrt. katu - kadun)
Aina tietenkään vertailukohdatkaan ei auta, vaan syystä tai toisesta jokin sana taipuu kaavasta poikkeavalla tavalla.
Esim. auto taipuu muotoon autossa, ei audossa. Mutta nuo ovat, ymmärtääkseni ainakin, yleensä jonkinlaisia laina- tai uudissanoja.
Pahoittelut mahdollisista, kenties todennäköisistä, kirjoitusvirheistä.
Jatkoaika.com-sivustolla on muuten myös oma kielipoliisit-ketjunsa, jonka sain muutama päivä sitten luettua loppuun.
Siellä oli myös mielenkiintoisia pohdintoja tiettyihin asioihin liittyen. Itse en ole sinne rekisteröitynyt, mutta käykää vilkaisemassa, jos kiinnostaa.