Teppo Tulppu kirjoitti:Milanolaisittain voisin suositella ruokalajia vitello tonnato eli tonnikalisoitu vasikka. Muistaakseni kotona onkin siihen resepti, täytyy kokeilla tehdä itse ennen kuin uskallan pistää sen jakoon.
Että mitä onkaan tuo tonnikalisoitu vasikka?
Tonnikalasoitu vai tonnikalorisoitu vasikka, tä Näin vaikka aluks ihan savolaisittain..
Vai joko ruppee suomen kieli siellä jäämään ihan unholaan
En minä nyt odottanutkaan että savossa ymmärrettäisiin tämmöttiä kulinaarisia herkkuja.
kuriton kirjoitti:Niin, ruokasanastoa tässä tarkistelin vaan... pakastealtaastako tätä löytyi kaupassa, siinä ranskisten vieressäkö ?? Pirkka-tuote ilmeisesti
Täällä oli lihakaupassa kyllä tuota tonnatoa myytävänä: ei pakastealtaassa vaan ihan tuoreena. Pirkka-logoa en nähnyt.
Juuri tuli syötyä pirun hyvää paahtopaistisalaattia. Resepti on vähän omasta päästä, ja yhden kaverin päästä, joten jaetaan herkkusuiden kiusaksi:
Ostetaan lihaa, siis paahto- tai kulmapaistia. Poltetaan pinta, eli paistetaan nopeasti kuumalla pannulla, niin että koko ulkopinta on melkeinpä palanut. Tärkeää olla kuuma pannu (ideana polttaa pinta umpeen, jotta uunissa ei nesteet häviä... ilmeisestikin)
Sitten paistetaan, kunnes kypsä, eli sisältä n 60-65 c
Kun liha tulee uunista, törkitään siihen vaurioitettuja ja kuorittuja valkosipulin kynsiä, tuoretta rosmariiniä ja pirusti suolaa. Sitten kääritään folioon ja annetaan vetäytyä jääkaapissa yön yli. Mausteita ei sitten kannatta ola hirveästi, n. 5 kynttä / kg lihaa, panee ne puoliksi, kaksi oksaa rosmariinia ja suolaa kompensoimaan muitten mausteiden puutetta...
Sitten seuraavana päivänä tehdään salaatti... Kahta tai kolmea erilaista salaatin lehteä (jäävuori- tammenlehväsalaatti lollo rosso yms...) revitään kulhoon, tomaattia sekaan ja pieneksi suikaloitua paahtopaistia. Se mikä tämän tekee hyväksi on seuraava, punasipuli, marinoitu.
Eli keitetään 1:1 punaviinietikkaa ja sokeria, kunnes sokeri on liuennut, lisätään liuokseen pilkottua punasipulia, noin 6kpl / 1dl:1dl (Tein juuri 0,5dl:0,5dl setin) ja nnetaan maustua ehkä noin tunti, mielummin vähemmän kun enemmän. Sitten vaan salaatin sekaan ja syömään. Kastikkeeksi sopii majoneesi.
MacBook Pro 15" 2,6GHz 4Gb RAM
Mac Mini core duo 1,5 GHz 2Gb RAM
PowerBook G4 15" 1,67GHz
PowerBook G4 12" 1,5GHz
8Gb iPhone 2G
Eräässä Tamperelaisen hotellin aamiaispöydässä mainostetaan saavan karjalanpiirakoita, mutta nehän olivat vain tavallisia koktailpiirakoita joita saa mistä vaan(oli ne kyllä hyviä)!
Epähuomio pisti silmään
Macbook Pro" — 2.2 GHz — 2 Gt — 320 Gt — OS X 10.5.6 Leopard
iPhone 3G 16Gb
iPod — 20GB
iPod nano — 2GB
iSight
iMac 233 MHz
Belkin EyeTV
+ kaiken ja laista Apple sälää
Kaikki naminami ei ole monimutkaista. Tänään menussa oli bruschetta: paahdettu leipä (voi olla vanhempaakin), jolle on sivelty oliiviöljyä ja valkosipulia, ja päälle laitetaan (kypsää) tomaattia ja basilikaa. Naminami.
Kyllä se mansikkaleivos on herkkua. Resepti: Eli käärretorttu pohja tehdään ja paistetaam. SIihen päälle vaniliakiisseli. Siihen mansikoita puoliksi pilkottuina. Ja hyytelösokeri kiille siihen viimeiseksi. Ja pelti pakkaseen jäähtymään vähäksi aikaa. Niin on koko pellillinen HERKKUA Kokeilkaa ihmeessa...Itse en noita määriä tiedä paljonko mitäkin tulee ja mihin, kun itse en sellaista osaa tehdä. Keskityn vain olennaiseen eli syömiseen
Teppo Tulppu kirjoitti:Kaikki naminami ei ole monimutkaista. Tänään menussa oli bruschetta: paahdettu leipä (voi olla vanhempaakin), jolle on sivelty oliiviöljyä ja valkosipulia, ja päälle laitetaan (kypsää) tomaattia ja basilikaa. Naminami.
Ja mielestäni tämän herkun vielä kruunaa vuohenjuusto....
MacBook Pro 15" 2,6GHz 4Gb RAM
Mac Mini core duo 1,5 GHz 2Gb RAM
PowerBook G4 15" 1,67GHz
PowerBook G4 12" 1,5GHz
8Gb iPhone 2G
prokaryon kirjoitti:Juuri tuli syötyä pirun hyvää paahtopaistisalaattia. Resepti on vähän omasta päästä, ja yhden kaverin päästä, joten jaetaan herkkusuiden kiusaksi:...
Tämäkin kuulostaa hyvältä! Ja sopivan vähäkaloriselta, jos unohdetaan majoneesi. Keksikääpä vielä chilireseptejä – erehdyin ostamaan amppelin, josta tulee niin julmetusti punaisia tulipötkylöitä etten tiedä, mihin niitä tunkisin.
Joskus sorrun paahtamaan ruisleipää, voitelen sen ja hieron pintaan valkosipulia. Päälle vielä tomaattia niin suomalainen ruischetta on valmis. 8)
1/2 litraa kotikaljaa (keskikalja tms. ei käy, mausta tulee paha)
1/2 litraa vettä
1/2 litraa täysmaitoa
Rusinoita
Juustonpaloja (pieniä)
Kotipullan paloja (luumun kokoisia)
Siirappia
Suolaa
Vesi, kalja ja rusinat kiehautetaan hetken verran, lisätään maito johon on sekoitettu 2 ruokalusikallista perunajauhoja, sekoitetaan ja annetaan kiehua hetki. Lisätään suolaa, siirappia desilitra. Lopuksi joukkoon laitetaan juustopalat ja pullan palat. Jos haluaa hienostella niin voidaan lisätä vielä sokerissa vatkattu kananmuna, ei pakollinen.
Tämä on siis vanha perinneruoka täällä Varsinais-Suomessa. Edesmenneen mummon mukaan synnyttäneille naisille on annettu tätä(?), koska tämä on melkoisen tukevaa ja kaloripitoista keittoa. Ilmeisesti tämän tyyppistä keittoa on muuallakin Suomessa valmistettu jonkinlaisin paikallisin variaatioin.
Ulkonäkö tässä vellissä muistuttaa lähinnä vaaleaa oksennusta juusto- ja pullanpaloineen. Maku on makeahkon maltainen. Aluksi makua voi vierastaa, mutta kun tätä on muutaman kerran syönyt niin koukkuun jää! Pelkkä kotikaljan tuoksu saa sähkövärinän kulkemaan niskasta häntäluuhun, ja veden herahtamaan kielelle.
Melkoisen mielenkiintoinen resepti, pakko myöntää.
Jos lampaasta tykkää, niin kannattaa harkita seuraavanlaista:
- lammasta (ylläri?)
- sikaa
- kahvia
- pari sipulia
- rosmariinia, timjamia, ym. PALJON
lihat palasiksi ja pataan, saapi olla ihan reippaitakin palasia. Sipuli myöskin suurehkoiksi palasiksi. Pata niin täyteen vettä desi kahvia (muutama desi), että lihat peittyy. Sekaan mausteet. Uuniin noin noin viideksi tunniksi miedolle lämmölle.
Pjerkule, että tuosta tulee hyvää. Kahvi kuulostaa oudolta, mutta se sopii tuohon yllättävän hyvin ja poistaa villan maun tehokkaasti. Resepti oli sitten ulkomuistista, että ei saa lynkata..
Tuli sevverran tymäkkä resepti, että kevennetään vähän. Karpalosesonki alkaa tosin vasta myöhemmin, mutta kun nyt tämän muistin.
Sokerikarpalot
Karpaloita
Munanvalkuaisia
Tomusokeria
Putsaa roskat karpaloista ja kippaa tomusokeria lautaselle. Kierittele (kuivia) marjoja vähän kerrallaan valkuaisessa. Nostele haarukalla tomusokerin sekaan ja pyörittele rytmikkäästi, että saavat tasaisen kerroksen sokeria pintaan. Nosta leivinpaperille kuivumaan. Jos ei jaksa odottaa, voi kuivattaa uunissa miedolla lämmöllä. (Tämä on sitten hidasta, melko vaivalloista ja ainakin sottaista)
Edit. Ja tuossa ensimmäisellä rivillä viittaan Jamacin reseptiin.
Meidän planeettaamme ei ole mikään symbolinen kohtu, me ollaan kaikki suuressa sinisessä limousinessa (Jarkko Laine)
Jone-51K kirjoitti:Täytyy tunnustaa että tuota en vapaasta tahdosta suuhuni lusikoisi...
No kyllä mämmi on tästä vielä oudompaa ja maultaan hankalampi ellei tykkää.
Kannattaa kokeilla joskus jos on hieman ylimääräistä tekemisen puutetta, Kaljavelli on tosi hyvää, moni on kehunut jo eka lautasellisenkin jälkeen, kunhan ovat ensin päässeet sopan ulkonäön kanssa sinuiksi
Lähtökohtaisesti tietty jos mietoa oluen makua ei voi sietää, niin saattaa tulla sopan kanssa oharit
Ainiin, äitee tekee niin että se pullottaa kotikaljaa valmiiksi ja pistää pakkaseen, jolloin on aina kotikaljaa sopiva määrä kun on tarvis. Nytten oli sitten juuri niin että olikin kalja olikin loppu ja koitettiin keskaria laittaa. Mä en voinut syödä sitä, kun maku oli karvas ja paha.
Ulkonäkö tässä vellissä muistuttaa lähinnä vaaleaa oksennusta juusto- ja pullanpaloineen. Maku on makeahkon maltainen. Aluksi makua voi vierastaa, mutta kun tätä on muutaman kerran syönyt niin koukkuun jää! Pelkkä kotikaljan tuoksu saa sähkövärinän kulkemaan niskasta häntäluuhun, ja veden herahtamaan kielelle.
Tämä ruokalaji vaatii takuulla valmistajaltaan kokemusta – en uskaltaisi itse yrittää. Vähän sama juttu kuin lapskoussi, valmistajasta riippuen joko maistuvaa lihamuhennosta tai sitten suolatonta ja mautonta vastenmielistä mössöä.
Ainesosien suhteet on tärkeitä, maku vaihtelee riippuen kouran koosta.
Tulppu, sinä kun tunnut olevan hompun Paul Bocuse tai Joel Robuchon niin laitappa tänne ehdottoman paras pizzapohja resepti ? Ja vaikka pizzasoosi resepti kylkeen jos vaan on :-)
Ainesosien suhteet on tärkeitä, maku vaihtelee riippuen kouran koosta.
Tulppu, sinä kun tunnut olevan hompun Paul Bocuse tai Joel Robuchon niin laitappa tänne ehdottoman paras pizzapohja resepti ? Ja vaikka pizzasoosi resepti kylkeen jos vaan on :-)
Pirkka pakastepizzapohja.
Mun salaisuuteni on se, että minulla on ystäviä jotka osaa tehdä hyvää ruokaa, minä sitten vain kopioin heiltä parhaat reseptit.
Mutta asiaan. Mulla on yksi (kuulemma) hyvä pizzapohjaresepti, mutta siinä on kaksi ongelmaa: en ole itse vielä kokeillut sitä ja se on italiankielinen. Laitan reseptin eikun pyynnön korvan taakse ja postaan kun olen kokeillut.
Vaikka tämä ei olekaan hehkutustopikkci, saanen asiaan liittyen mainita, että Milanossa oli sangen hyvää pizzaa...
Teppo Tulppu kirjoitti:
Mun salaisuuteni on se, että minulla on ystäviä jotka osaa tehdä hyvää ruokaa, minä sitten vain kopioin heiltä parhaat reseptit.
Minun salaisuuteni on puolestaan se, että minulla on ystäviä, jotka osaavat tehdä hyvää ruokaa, minä sitten menen heille syömään!
Olen karvainen ja maskuliininen mies
"I have a rule: if you're an idiot then don't speak"
75g voita
50g härkäsen luuydintä
1 pieni sipuli pieneksi pilkottuna
350g riisiä (carnaroli tai vialone)
1 lasi kuivaa valkkaria
1 annos sahramia
1,5l lihalientä
suolaa ja pippuria
50g parmesaania
Sulata 50g voita ja luuydin kattilassa ja kuullota sipuli. Lisää riisi ja jatka sekoittamista puulastalla ettei kärähdä. Lisää viini ana anna kiehahtaa. Lisää sahrami. (Tässä kohden on hyvät tuoksut. ) Jatka hämmentämistä ja lisää lihaliemi vähän kerrallaan siten että riisi imee liemen. Suolaa ja pippuroi. Vähän ennen kuin riisi on kypsää (noin 20min mutta se riippunee riisilajikkeesta) lisää parmesaani ja loppu voi. Peitä ja anna kiehua vielä joitakin minuutteja.
Muista käyttää hyvää riisiä ja – etenkin – hyvää valkkaria. Lasillinen valkkaria menee risottoon, loput voi juoda risoton kanssa.
Jos luuydin aihettaa pelkoja hullulehmäntaudista, vesipöhöstä, nelikulmaisesta suolisolmusta tai Heimlichin oireyhtymästä, sen voi jättää pois.
Tässä ei ole vielä tullut esille opiskelijan kukkarolle sopivaa paahtoleipään pohjautuvaa täytettyä leipää. Maukas iltapala tms. syntyy voitelemalla paahtoleipä, täyttämällä se tonnikalasardiinilla, ripauttamalla päälle sitruunaa ja mustapippuria. Jos kaapissa sattuu olemaan basilikaa niin se on hyväksi. Uuniin toviksi ja nautitaan ruusunmarjateen kera. Maku on hyvä ja nälkä lähtee.
Croques messieurs
Tarvitaan kaksi siivua valkoista leipää, kinkkua, juustoa ja sinappia. Sekä paistamiseen voita.
Leikkaa leivistä reunat pois, voitele ne voilla (OK, Voimariini kelpaa). Sivele toiselle leivälle sinappia, aseta päälle kinkku ja juusto. Laita vielä toinen leivänsiivu päälle ja tökkää pari hammastikkua pitämään komeus kasassa. Paista paistinpannulla molemmilta puolilta niin, että leipä ruskistuu kullanruskeaksi ja juusto sulaa sisällä. (Leipä imee aika paljon voita paistamisen aikana!)
Erittäin epäterveellinen kokemus.
Meidän planeettaamme ei ole mikään symbolinen kohtu, me ollaan kaikki suuressa sinisessä limousinessa (Jarkko Laine)
Tuli tuolla iiärceen puolella keskusteltua ja syötyä Italian lahjaa maailmalle, pizzaa.
Mikäs on ihmisten lempipizza? Mistä tulee tilattua ja kuinka usein? Mikä tekee pizzan, mikä ei sovi laittamallakaan?
Minä söin pitkään Pizzataxin kana-ananaspitsaa, mutta viimeaikoina olen vaihtanut L1 -kevytpizzaan (en keveyden, vaan maun takia). Se on jonkinlainen barbequekanahässäkkä.
Olen karvainen ja maskuliininen mies
"I have a rule: if you're an idiot then don't speak"
maxima kirjoitti:Mikäs on ihmisten lempipizza? Mistä tulee tilattua ja kuinka usein? Mikä tekee pizzan, mikä ei sovi laittamallakaan?
Kinkku-ananas-pepperoni tulee tilattua aikas usein. En tosin tilaa kotiin vaan käyn tossa keskustan pizzapaikoissa. Vancouverissa tuli syötyä tosi hyvää italialaista pizzaa, tosi ohut kuori ja maut kohdallaan. Siskon mies teki kesällä grillissä aika samantyylistä pizzaa, oli tooooosi hyvää. Mun pizzaan ei tuu koskaanikinämissääntapauksessa sieniä!
"Don't submit to stupid rules. Be yourself and not a fool. Don't accept average habits. Open your heart and push the limits." - M.Cretu